Lakimiesten palkkataso on kilpailukykyinen muihin korkeakoulutettuihin ryhmiin verrattuna. Työttömiä on vähän ja työ on yleensä koulutusta vastaavaa. Miksi näin on? Yksi selitys on hyvin toimiva pääsykoejärjestelmä. Oikeustieteellisen koulutuksen aloittavat motivoituneet ja alalle sopivat opiskelijat, jotka valmistuttuaan siirtyvät sujuvasti työelämään. Toinen selitys liittyy koulutusmääriin. Lakimiehiä on koulutettu tarpeeseen, ei kortistoon.
Hallitusohjelmassa luvataan sujuvoittaa korkeakouluopintoihin pääsyä. Uudet opiskelupaikat aiotaan jatkossa pääosin varata hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavantasoista tutkintoa tai opiskeluoikeutta. Tämä on hyvä linjaus. On yhteiskunnalle kallista ja yksilölle turhauttavaa, jos innokas ylioppilas ei saa riittävän nopeasti opiskelupaikkaa korkeakoulusta.
Yksi viisas varauma on jätetty linjauksiin: alakohtaiset erot aiotaan huomioida kehittämistyössä. Tässä piilee oikeustieteen mahdollisuus. On mahdollista, että nykymuotoinen, hyvin toimiva oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoejärjestelmä pystytään säilyttämään, jos tiedekunnat ja alumnit kykenevät osoittamaan sen edut. Nyt on aika katsoa eteenpäin. Millaisia valmistuvat lakimiehet ovat 15 vuoden päästä? Miten heidät on valittu? Nykyisin valmistuvat ovat Lakimiesliiton sijoittumistutkimuksen perusteella enimmäkseen vakituisessa työsuhteessa jo valmistumishetkellä. Niiden, joilla valmistuessaan ei ole vielä työpaikkaa, työttömyysjaksot ovat enimmäkseen hyvin lyhyitä. Tästä on pidettävä kiinni. Nyt on hyvä, vaikka parantamisen varaa tietysti aina on.
Valintakokeita järjestävien on tunnettava vastuunsa. Kokeiden on oltava laadukkaita ja mitattava oikeita asioita. Monivalintatehtävistä on huonoja kokemuksia muilla aloilla, sillä ne kannustavat hakijoita ulkoa opetteluun ymmärtämisen sijaan. Mitä helpompaa ja nopeampaa vastaukset on korjata, sitä vähemmän tuloksista on millekään taholle hyötyä. Valintoihin panostaminen kannattaa.
Koulutusmääristä Lakimiesliitto on lausunut usein aiemminkin. Voi syntyä vaikutelma, että koulutusmäärät ovat jopa ylikorostuneesti esillä liiton koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa. Niistä on kuitenkin puhuttava. Muuten on riskinä, että koulutusmääristä päätettäessä taustatiedot ja oletukset ovat virheellisiä. Liiton selvitysten perusteella nykyinen aloittajamäärä on hyvä lähtökohta myös tulevaisuudessa. Se vastaa työvoimatarpeeseen, mutta ei ylitä sitä. Liiallisen koulutuksen seurauksia ovat työttömyyden kasvu ja työllistyminen tehtäviin, jotka eivät vastaa lainkaan koulutusta. Tällöin yhteiskunnan koulutusinvestointi menee hukkaan ja yksilön opiskeluun käyttämiä vuosia ei arvosteta.
Nyt on hyvä, myös koulutusmäärien osalta. Lähivuodet näyttävät, onko maltillisille ratkaisuille edellytyksiä myös tulevaisuudessa.
Det är bra som det är
Juristers lönenivå är konkurrenskraftig jämfört med andra högutbildade grupper. Det finns få arbetslösa jurister och arbetet motsvarar vanligen utbildningen. Varför? En förklaring är ett välfungerande antagningssystem. Studerande som börjar studera juridik är motiverade och lämpliga för fackområdet och övergår smidigt till arbetslivet efter avslutade studier. En annan förklaring förknippas med antalet utbildade. Jurister har utbildats för behov, inte till A-kassan.
I regeringsprogrammet utlovas att det ska bli lättare att få en studieplats vid en högskola. Man ämnar i fortsättningen reservera de nya studieplatserna för sökande som inte har en examen eller studierätt på samma nivå sedan tidigare. Detta är en bra linje. Det är dyrt för samhället och frustrerande för individen om en entusiastisk ny student inte får en högskoleplats tillräckligt fort.
En klok reservation har lämnats kvar i riktlinjerna; branschspecifika skillnader kommer att beaktas i utvecklingsarbetet. Häri ligger chansen för rättsvetenskapen. Det är möjligt att vi kan bevara juridiska fakultetens välfungerande antagningssystem med antagningsprov i sin nuvarande form, om fakulteterna och alumnerna kan bevisa dess fördelar. Nu är det dags att rikta blicken framåt. Hurdana är nyutexaminerade jurister om 15 år? På vilket sätt har de blivit antagna? Enligt Juristförbundets undersökning om placering i arbetslivet har de som utexamineras idag för det mesta en fast anställning redan vid utexamineringen. De som inte har en arbetsplats vid utexamineringen klarar sig oftast med korta arbetslöshetsperioder. Detta måste vi hålla fast vid. Det är bra som det är, fast det kan alltid bli bättre förstås.
De som ordnar antagningsprov måste känna sitt ansvar. Proven måste hålla hög kvalitet och mäta rätt saker. Inom andra fackområden har man haft dåliga erfarenheter av flervalsuppgifter, eftersom de uppmuntrar till utantillärande i stället för förståelse. Ju enklare och snabbare svaren kan korrigeras, desto mindre nytta har någondera instansen av resultaten. Det lönar sig att satsa på antagningen.
Juristförbundet har gett utlåtanden om antalet utbildade vid ett flertal tillfällen redan tidigare. Det kanske kan uppstår ett intryck av att förbundet betonar antalet utbildade till och med för mycket i sin utbildningspolitiska intressebevakning. Detta ämne måste ändå diskuteras. Annars riskerar vi att beslut om antalet studieplatser baseras på felaktig bakgrundsinformation och antaganden. På basis av förbundets utredningar är det nuvarande antalet nya studerande en bra utgångspunkt även i framtiden. Det motsvarar behovet av arbetskraft men överskrider det inte. Överdimensionerad utbildning resulterar i ökad arbetslöshet och sysselsättning i uppgifter som inte alls motsvarar utbildningen. Då går samhällets investering i utbildningen till spillo och de år som individen lagt ner på studierna får ingen uppskattning.
Det är bra som det är, även i fråga om utbildningsplatser. De närmaste åren kommer att utvisa om förutsättningarna för moderata beslut finns kvar även i framtiden.
anna-mari.porkkala-hietala@lakimiesliitto.fi
