Oikeita täydennyspoliiseja?

Poliisilla on ollut 1990-luvun loppupuolelta mahdollisuus käyttää niin sanottuja täydennyshenkilöitä, jotka on tarkoitettu poliisin avuksi tietyissä erityistilanteissa. Ajatuksena on ollut, että poliisi tekee sopimuksia täydennyshenkilönä toimimisesta tehtävään sopivien henkilöiden, sekä naisten että miesten kanssa ja perehdyttää ja kouluttaa heidät avukseen arkipäivän tehtävien hoidossa, jolloin tällainen henkilö toimisi "oikean" poliisin työparina. Koko maahan koulutettiin muutama tuhat henkeä.

Asiaan liittyy kuitenkin muutamia "muttia", joiden johdosta järjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Ensinnäkin näitä henkilöitä voidaan käyttää vain valmiuslaissa ja puolustustilalaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa, minkä toteaminen edellyttää valtioneuvoston erillistä päätöstä. Tuon päätöksen nojalla heidät voitaisiin nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen täydennyspoliiseiksi. Tämän asian kannalta, vaikka ei muutoin, on valitettavaa, että yhtään poikkeusoloja koskevaa päätöstä ei ole lain voimassa ollessa tehty.

Toisekseen ylläpidettäessä sellaista organisaatiota, jolle ei ole näkyvissäkään mitään tehtäviä, syntyy helposti turhautumista sekä koulutettavien että koulutuksen järjestäjien taholla. Tämä näkyi jo melko pian järjestelmän luomisen jälkeen. Koulutukseen osallistuttiin aluksi innokkaasti, mutta vuosien myötä paikoin varsin laiskasti, ja sitä myötä myös koulutusta vähennettiin.

Toisaalta poliisi painii koko ajan niukkenevien resurssien kanssa. Monia vähäisiltä tuntuvia asioita on pakko jättää tekemättä. Kuitenkin moni pienistä asioista aloittanut saattaa siirtyä yhä suurempiin rikkomuksiin, kun tekemisistä ei näytä seuraavaan yhtään mitään. Mitään rajoja ei tunnu olevan.

Poliisista on jäänyt eläkkeelle satoja työkuntoisia henkilöitä, koska esimerkiksi alipäällystön ja miehistön eläkeikä on alle 60 vuotta. Olisiko järkevää hyödyntää eläkeläisiä vähäisten asioiden hoitamisessa? Moni saattaisi ihan mielellään toimia satunnaisesti "täydennyspoliisina" arkipäivän ympyröissään ihan vanhasta muistista. Esimerkiksi koulujen lähellä ja ostoskeskuksissa olisi jatkuvasti pientä askaretta: pelataan liian nuorina rahapelejä, kuljetaan päin punaisia, viedään yhtä tai kahta kaveria pyörän päällä tai rikotaan muutoin liikennesääntöjä, haetaan alaikäisille tupakkaa ja alkoholijuomia, töhritään paikkoja, näpistellään kaupoissa ynnä muuta sellaista.

En tarkoita mitään raskaita prosesseja enkä mitään oikeita virkoja. Annetaan vain halukkaille tilapäiset poliisivaltuudet pienehköjen asioiden hoitamiseksi tietyllä alueella ja katsotaan, mitä se tuottaa. Kovin suurta perehdyttämistä ei tarvittaisi. Puuttumisen keinoina voisivat olla henkilötietojen selvittäminen, huomautuksen antaminen ja poliisipartion kutsuminen paikalle.