Oikeuden digitailisoitumisen eri puoliin paneuduttiin helmikuun alkupuolella, kun Juridiska Föreningen i Finland r.f. – Suomen Lainopillinen yhdistys ry juhlisti 150-vuotista taipalettaan juhlaseminaarilla. Osallistujia Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa oli runsaat sata henkeä.
Seminaarin luennoitsijoita olivat professori Cecilia Magnusson Sjöberg Tukholman yliopistosta (Digitalisoitumisen vaikutukset kansallisen oikeuden asemaan), professori Mads Bryde Andersen Kööpenhaminan yliopistosta (Sopimusoikeudelliset haasteet), OTT Inger Marie Sunde Norjan poliisikorkeakoulusta (Yksityisyyden suoja sosiaalisessa mediassa), professori Niklas Bruun Helsingin yliopistosta (Tekijänoikeudet ja digitaalinen ympäristö) sekä Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson (Koulutukselliset ja tiedolliset haasteet). Puheenjohtajana toimi dosentti Max Oker-Blom.
– Seminaarin aiheella halusimme osoittaa, että olemme tiukasti ajan hengessä mukana. Digitalisoituminen vaikuttaa yleisellä tasolla todella moneen asiaan – myös oikeudelliseen toimintaan – jo nyt sekä tulevaisuudessa. Uskon, että moni juhlavieras lähti seminaarista viisaampana kotiin, yhdistyksen puheenjohtaja, oikeusneuvos Gustav Bygglin toteaa.
Olemmeko liian teknologiamyönteisiä?
Seminaariesitelmissä tuli esiin, että niin yksilön kuin yhteisöjen näkökulmasta teknologialla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia: toisaalta tietoa on runsaasti ja helposti saatavilla, toisaalta se aiheuttaa paineita yksityisyyden ja koskemattomuuden saralla.
– Palaute seminaarista oli myönteinen. Erityisesti pidettiin paneelikeskustelusta, jossa esitelmöitsijät vastasivat kysymyksiin siitä, muodostuuko sääntelyn jälkijättöisyys teknologian nopeaan kehittymiseen nähden ongelmaksi. Toinen innostava puheenaihe oli, olemmeko Pohjoismaissa jo liian teknologiamyönteisiä perusarvojemme kustannuksella, Oker-Blom kertoo.
Lisäksi Oker-Blom varoittaa, että vaikka digitalisoituminen antaa enemmän tietoa lainsoveltajan käyttöön, niin se saattaa myös ohjata tiedonhankintaa.
– Näin käy, jos tulevaisuudessa ei käytetä muita kuin sähköisessä muodossa olevia tietolähteitä.
Hän kuitenkin luottaa ammattikuntansa kykyyn hankkia tietoa jatkossakin monipuolisesti.
Seminaaria valmistelevalla työryhmällä, johon kuuluivat OTT Viveca Still, OTT Eva Storskrubb, professori Olli Ryynänen ja dosentti Max Oker-Blom, joka toimi ryhmän vetäjänä, oli muitakin vaihtoehtoisia aiheita harkinnassa. Työryhmä kuitenkin päätyi oikeuden ja teknologian väliseen jännitteeseen, koska se katsottiin nyky-yhteiskunnalle tärkeäksi piirteeksi.
Digitalisoituminen käytännössä:
- tietotekniikka juristin työvälineenä
- tietotekniikka vaikuttamassa oikeuden soveltamisen ympäristöön
- tietotekniikka sääntelyn kohteena
- tietotekniikka perustana erilaisille kriittisille perusrakenteille
150 vuotta takana – edelleen ajassa mukana
Juridiska Föreningen i Finland r.f. – Suomen Lainopillinen Yhdistys ry perustettiin Venäjän vallan alla vuonna 1862. Valmius ja haaveet organisoitumiselle olivat olemassa jo 1850-luvulla, mutta vielä silloin keisarin suhtautuminen oli nuopeaa.
– Lainsäädäntö oli perustamisaikaan kovin puutteellinen ja vanhentunut. Ennakkoratkaisuja ei julkaistu eikä oikeuskirjallisuutta ollut. Lakimiehet tarvitsivat yhteisön pohtiakseen, miten lakia pitäisi soveltaa ja kuinka löytää yhteisiä kannanottoja tulkintakysymyksiin muun muassa yhtenäisen lainkäytön edistämiseksi, yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja, oikeusneuvos Gustav Bygglin kertoo.
– Uuden yhdistyksen kokouksissa äänestettiin keskustelun jälkeen siitä, mikä oikeudellinen ratkaisu oli paras ja sitä kukin sitten tahollaan sovelsi. Muutaman vuoden päästä perustamisesta yhdistys alkoi julkaista omaa aikakauskirjaa.
Yhdistyksen periaatteet ovat sen alkuvuosista lähtien noudattaneet samaa kaavaa: keskustelua ajankohtaisista oikeudellisista asioista.
– Edelleen hallitus vahvistaa vuoden alussa tulevan kauden kokousten keskustelukysymykset. Tosin nykyään aiheet ovat enemmän yleissivistäviä ja ajankohtaisia lainopillisia teemoja kuin yhteisten laintulkintaratkaisujen etsintää, Bygglin toteaa.
– Myös kokousten sosiaalinen anti on tärkeä. On äärettömän mielenkiintoista tavata eri alojen juristeja myös ammatillisen roolin ulkopuolella.
Juhlavuoden kunniaksi Suomen vanhin lakimiesyhdistys järjesti seminaarin aiheesta oikeuden digitalisoituminen. Seuraavana päivänä oli juhlatilaisuus, jota jatkettiin illallisella Kalastajatorpan pyöreässä salissa. Siellä tunnelmasta huolehtivat vajaa parisataa juhlavierasta. Juhlaväki sai illallisen aikana nauttia a cappella -laulusta ja myöhemmin tanssia jazzin tahtiin.
– Kaiken kaikkiaan juhlat onnistuivat hienosti ja tunnelma oli hyvä, juhlien käytännön järjestelyistä vastannut oikeustieteiden ylioppilas Alina Böling iloitsee.
