Oikeudenhoito on yhteispeliä

Asianajajaliiton uusi, syyskuussa aloittava pääsihteeri Minna Melender kertoo Asianajajaliiton pääsihteerin tehtävän olevan hänelle suorastaan unelmahomma.

– Monipuolisen tehtäväkentän ansios­ta pääsen tekemään yhteistyötä todella laajasti niin liiton jäsenten, sidosryhmien kuin liiton hallituksenkin kanssa.

Melender siirtyy pääsihteeriksi liiton toimiston sisältä. Viimeksi hän on toiminut liitossa valvonnasta vastaavana lakimiehenä.

Myös liiton vastavalittu puheenjohtaja Risto Sipilä korostaa yhteistyön tärkeyttä erityisesti oikeudenhoidon toimijoiden kesken.

– Näen oikeudenhoidon toimijoiden onnistuneen yhteistyön erittäin hedelmällisenä ja tärkeänä. Liitto haluaa omalta osaltaan varmistaa, että yhteistyö toimii sekä valtakunnallisesti että paikallisesti eri käräjäoikeuksien alueella tuomioistuinten, poliisiyksiköiden ja syyttäjäyksiköiden sekä asianajajien kesken.

Asianajajaliiton hallituksen yhtenä tavoitteena onkin varmistaa asianajopalveluiden saanti alueellisesti ympäri Suomen. Kansalaisille ja yrityksille tulee olla saatavilla asiantuntevia asianajopalveluja kautta maan.

Sipilän mukaan erityisesti oikeusaputoimistojen roolia tulisi kehittää kansalaisten niin sanotuiksi matalan kynnyksen apupisteiksi, jossa saisi yleisneuvontaa, kuten talous- ja velkaneuvontaa, tai apua asiakirjojen laadintaan. Samalla Sipilä siirtäisi oikeusjuttujen hoitoa pois oikeusaputoimistoilta.

– Näen oikeusjuttujen hoidon oikeusaputoimistojen kautta problemaattisena. Myös esteellisyys voi usein muodostua ongelmaksi.

Uudesta puheenjohtajasta Asianajajaliiton rooli on tärkeä myös oikeudenhoidon säästöhankkeita suunniteltaessa.

– Tiedämme, että säästötoimia on tulossa. Niiden tulisi kuitenkin vaikuttaa mahdollisimman vähän kansalaisten ja yritysten oikeusturvaan.

Tuomareille lisää erityisosaamista

Rakennus- ja kiinteistöoikeuteen ja erityisesti urakkakiistoihin perehtynyt Sipilä peräänkuuluttaa tuomareiden erityisosaamisen vahvistamista.

– Tuomareiden erityisosaaminen ei kaikilla oikeudenaloilla ole kaikilta osin nykyisin sitä mitä pitäisi. Pakollinen täydennyskouluttautumisvelvollisuus voisi kohdistua esimerkiksi kaupalliseen sopimusoikeuteen, yhtiöoikeuteen, työoikeuteen ja rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Yritystoiminnan yleistietämyksessä on joissakin tapauksissa puutteita. Syy ei ole tuomareissa vaan järjestelmässä, Sipilä korostaa.

Sipilä muistuttaa, että tuomareiden olisi myös päästävä ratkaisemaan riittävässä määrin niitä juttuja, joihin he hankkivat erityisosaamista. Nykyisin yhä suurempi osa yrityselämän riidoista menee tuomioistuinten ulkopuoliseen välimiesmenettelyyn, koska tuomareiden erityisosaamiseen ei aina luoteta. Toisaalta käräjäoikeudessa ammattitaitoisen tuomarin tekemä ja hyvin perusteltu ratkaisu vähentää alttiutta hakea siihen muutosta seuraavasta valitusasteesta, ja näin saavutetaan säästöjä, Sipilä huomauttaa.

Nuoret mukaan luottamustehtäviin

Risto Sipilä ja Minna Melender ovat molemmat olleet pitkään mukana Asian­ajajaliiton toiminnassa. Sipilällä on kokemusta myös Lakimiesliiton luottamustehtävistä. Hän toimi valtuuskunnan jäsenenä vuosina 2003–2009, ja Lakimiesliiton hallituksen jäsenä 2006–2007 ennen kuin tuli valituksi Asianajajaliiton hallitukseen.

– Erityisesti hallituksen jäsenyys oli erittäin mielenkiintoinen tehtävä, joka antoi näkemystä asioihin oikeudenhoidon kokonaisuuden kannalta. Tutustuin myös lukuisiin miellyttäviin ja yhteistyöhakuisiin lakimieskollegoihin noina vuosina, ja yhteydet ovat säilyneet edelleen. Uskon, että kokemuksestani Lakimiesliitossa on runsaasti hyötyä myös nykyisessä tehtävässäni, Sipilä summaa.

Melender toivoo erityisesti nuorten innostuvan erilaisista luottamustehtävistä.

– Itselläni on kokemusta useammasta Asianajajaliiton hallituksesta, ja ne kaikki ovat olleet todella omistautuneita työlleen. Hallituksessa käydään erittäin mielenkiintoisia keskusteluja hyvin avoimesti ja rennossa ilmapiirissä. Mukana olleilla nuoremmilla asianajajilla on ollut paljon annettavaa ja uutta näkemystä.

Sipilä toteaa, että ylipäänsä siihen on kiinnitettävä huomiota, miten nuorten kiinnostuvat asianajajan työstä.

– Yliopistopaikkakunnilla asianajajan työhön hakeudutaan hyvin, mutta myös muualla työ on kiinnostavaa, haastavaa ja itsenäistä. Myös asianajotoimistojen tulisi etsiä entistä aktiivisemmin jatkajia työlleen, hän toivoo.

Sipilä ja Melender ovat yksimielisiä liiton tehtävästä ammattikunnan yhteisöllisyyden vahvistajana.

– Suhteellisen pienen ammattikunnan kesken yhteisöllisyys korostuu entisestään. Toisaalta samanlaiset perusarvot yhdistävät asianajajakuntaa, Sipilä toteaa.

– Tärkeää on myös asianajajien erottautuminen muista lakimiehistä. Asianajajabrändin nostaminen on mielestäni yksi liiton tehtävistä. Asianajajakunta tulisi kokea laadun takeeksi, Melender linjaa.

 

 

Asianajajaliiton uutena pääsihteerinä­ aloittaa Minna Melender.

 

 

 

 

 

Asianajajaliiton uusi puheenjohtaja Risto Sipilä on toiminut luottamustehtävissä myös Lakimiesliitossa.

 

 

 

 

FAKTA

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Risto Sipilä on toiminut asianajajana vuodesta 1995. Hän työskentelee helsinkiläisessä Asianajotoimisto Borenius Oy:ssä. Sipilä on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä niin Lakimiesliitossa kuin Asianajajaliitossakin, viimeksi liiton varapuheenjohtajana vuosina 2010-2013.

Minna Melender aloittaa Asianajajaliiton pääsihteerinä syyskuun alussa 2013. Nykyinen pääsihteeri Markku Ylönen jää eläkkeelle alkuvuodesta 2014 ja toimii liiton asiantuntijatehtävissä syksyn 2013.

Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö.