Hallintolakimiehet-Förvaltningsjurister ry perustettiin vuonna 1962. Nykyisin yhdistys on Lakimiesliiton suurimpia edunvalvontajärjestöjä ja sen jäseniä on valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisyhteisöjen palveluksessa. Yhdistyksen puheenjohtajan Rauno Seleniuksen mukaan yhdistyksen päätehtävänä on hallintolakimiesten etujen ajaminen ja hyvän hallinnon puolustaminen.
– Hallintolakimiehet puolustavat valtion, kuntien ja seurakuntien palveluksessa olevien lakimiesten etuja. Yhdistys on valtion ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen ajamien palkkausjärjestelmien heikennysten, ”tuottavuusohjelmien” ja hallinnon heikentämisen vastavoima.
Yhdistyksen edunvalvontaa harjoitetaan akavalaisen JUKO ry:n luottamusmiestoimintaa apuna käyttäen. Hallintolakimiehet ovat edustettuina Lakimiesliiton keskeisissä edunvalvontatoimielimissä. Myös Hallintounioni perustettiin Hallintolakimiesten aloitteesta.
Yhdistyksellä on virastokohtainen yhteyshenkilöverkosto. Normaalit syys- ja kevätkokoukset pidetään marraskuussa ja huhti–toukokuussa. Syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan valittu 8–9-jäseninen hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa ja pitää kerran vuodessa strategiaseminaarin.
– Kevät- ja syyskaudella järjestetään jäsenkunnalle virastokäynti. Viimeksi vierailtiin keskusrikospoliisissa ja Helsingin yliopistossa. Valtion palkkausjärjestelmäuudistuksen valmistelun yhteydessä on järjestytty myös palkkaseminaari vuosikokouksen yhteyteen. Erilaisia tilaisuuksia järjestetään ajankohtaisen tilanteen osoittaman tarpeen mukaan, Selenius toteaa.
Läänin- ja aluehallinnon lakimiesten puheenjohtajan Jouko Nurmen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on toimia valtion aluehallinnossa työskentelevien lakimiesten yhdyssiteenä ja erityisesti edistää heidän yhteisiä pyrkimyksiään ja valvoa heidän etujaan.
– Yhdistys on perustettu Suomen Lakimiesliiton organisaatioon kuuluvaksi lakimiesjärjestöksi, joten on selvää, että se kuuluu Lakimiesliittoon. Mielestämme eri alojen lakimiesten ja lakimiesryhmien kuuluminen Lakimiesliittoon on muutoinkin tärkeää. Lakimiesliiton rooli on suuri, koska edellä mainittu edunvalvonta tapahtuu pitkälti juuri liiton kautta ja yhdistys pyrkii siihen omalta osin vaikuttamaan ja sitä tukemaan. Pienenä järjestönä yhdistyksemme vaikutusmahdollisuudet olisivat yksin varsin rajalliset.
Järjestön oma toiminta perustuu pitkälti sen hallituksen jäsenten aktiivisuuteen Lakimiesliiton toimielimissä ja eri alojen luottamusmiestehtävissä. Järjestö on jäsenenä myös Hallintounioni ry:ssä, jonka kautta pyritään ajamaan jäsenten etua.
Yhdistyksen käytännön toiminta on rajoittunut kokousten pitämiseen. Koulutustilaisuuksia ei viime vuosina ole osallistujamäärän puutteessa pystytty halutulla tavalla järjestämään. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaankin muiden järjestämiin tilaisuuksiin.
– Lakimiesliiton kautta voimme valvoa ammattikuntamme etuja suhteessa muihin koulutus- ja ammattialoihin. Lakimiesten arvostuksen ylläpitämisessä nimenomaan liitolla on tärkeä rooli. Arvostus ei ole mitenkään itsestään selvyys, siksi Lakimiesliitolla on tärkeä rooli myös koulutus- ja oikeuspolitiikassa, Nurmi toteaa.
Aluehallinnossa etujen valvonta on lähinnä vaikuttamista lakimiesten asemaan ja arvostukseen erilaisissa hallinnon muutoksissa sekä vaikuttamista JUKOon ja sen luottamusmiehiin edunvalvonnallisissa kysymyksissä. Järjestön tehtävänä on tuoda esille, että myös aluehallinnossa löytyy asiantuntevaa ja pätevää lakimieskuntaa, joka ansaitsee osaamisensa mukaiset edut ja jota tulevaisuudessakin tarvitaan valtion tuottavuustavoitteista huolimatta.
Vara- ja Oikeusnotaariliitto on perustettu 1945 alemman oikeustieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneitten ammatillista ja koulutuksellista edunvalvontaa varten.
Puheenjohtaja Matti Kojosen mukaan on mielekästä olla mukana samassa järjestössä muiden lakimiesten kanssa.
– Olemme Suomen Lakimiesliiton jäsenyhdistys jo vuodesta 1973 alkaen. Osana Lakimiesliittoa ja sen hallinto-unionia valvomme vara- ja oikeusnotaarikunnan etua. Ammatillisen edunvalvonnan lisäksi seuraamme maan oikeus- ja koulutusoloja ja teemme edunvalvontamme niin vaatiessa oikeus- ja koulutuspoliittisia aloitteita, Kojonen kertoo.
Jäseniä liitossa on noin 600. Liitto toimii valtakunnallisena ammattiyhdistyksenä paikallisyhdistyksineen, antaa lausuntoja ja ottaa kantaa jäsentensä etujen valvomiseksi sekä tekee oikeuspoliittisia aloitteita.
Yhdistys tekee vara- ja oikeusnotaarin tutkintoa tunnetuksi työmarkkinoilla sekä osallistuu Euroopan lainkäyttäjäunionin (EUR) toimintaan.
Varanotaariliitto julkaisee myös jäsentiedotteita, järjestää jäseniltoja ja tarjoaa työnvälityspalveluja.
Hallinto ja julkinen sektori
Hallinnon puolesta
• Hallintolakimiehet – Förvaltningsjurister r.y.
• Läänin- ja aluehallinnon lakimiehet ry.
• Vara- ja Oikeusnotaariliitto r.y.
Muut julkisen sektorin järjestöt
• Julkiset oikeusavustajat
• Sotilaslakimiehet
• Suomen Verolakimiehet
• Tullilaitoksen Lakimiehet
Yksityinen sektori
• Suomen Asianajajaliitto
• Pankkilakimiehet
• Rahoitusyhtiöiden lakimiehet
• Suomen Vakuutuslakimiesten Yhdistys
• Yksityisalojen Lakimiehet
Identiteettiyhdistykset
• Naisjuristit
• Nuoret Lakimiehet
Opiskelijajärjestöt
• Oikeustieteen Ylioppilaiden Yhdistys Artikla
• Juristklubben Codex
• Justus
• Oikeustieteen Ylioppilaiden Yhdistys Lex
• Oikeustieteen Ylioppilaiden Yhdistys Pykälä
Tieteelliset (LMU 1/2010)
• Suomalainen Lakimiesyhdistys
• Juridiska Föreningen i Finland – Suomen Lainopillinen yhdistys
Tuomarit (LMU 2/2010)
• Hallinto-oikeustuomarit
• Korkeimpien oikeuksien tuomarien yhdistys
• Käräjäoikeustuomarit
• Suomen Erityistuomarit
• Suomen hovioikeustuomarit
• Korkeimpien oikeuksien virkamiehet
PUSH (LMU 3/2010)
• Poliisilakimiehet
• Suomen Henkikirjoittajayhdistys
• Suomen Kihlakunnanvoudit
• Suomen Nimismiesyhdistys
• Suomen Syyttäjäyhdistys
