Oikeudessa esiintyminen luvanvaraiseksi

Eduskunta hyväksyi 1.3. hallituksen esityksen laiksi luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista ja tähän liittyvät lakimuutokset. Uuden sääntelyn päätavoitteena on ollut oikeudenkäyntien asianosaisten oikeusturvan ja asianmukaisen oikeudenhoidon edellytysten parantaminen oikeudenkäyntiasiamiesten työn laatutasoa nostamalla. Tämä toteutetaan siten, että kaikki oikeudenkäyntiasiamiehet saatetaan ammattieettisten velvollisuuksien ja valvonnan piiriin perustamalla muille oikeudenkäyntiasiamiehille kuin asianajajille ja julkisille oikeusavustajille uusi lupajärjestelmä.

Uudistuksen pääpiirteet

Oikeudenkäymiskaaren 15 lukua muutetaan siten, että oikeudenkäyntiasiamiehenä saa pääsääntöisesti toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tulee olemaan oikeudenkäyntiasiamiehen tehtävässään, samoin kuin tuomioistuimen määräykseen tai avustajanmääräykseen perustuvassa tehtävässä, velvollinen noudattamaan asiallisesti samansisältöisiä ammattieettisiä sääntöjä kuin asianajajat ja julkiset oikeusavustajat. Uudessa laissa on säädetty lupajärjestelmän piiriin kuuluville oikeudenkäyntiasiamiehille oma ammattieettisiä velvollisuuksia koskeva säännös. Oikeudenkäyntiasiamiehen tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät. Lisäksi pykälässä luetellaan oikeudenkäyntiasiamiehen omaan asiakkaaseen, asiakkaan vastapuoleen, viranomaisiin ja asiakkaan vastapuolen asiamieheen liittyvät keskeisimmät velvollisuudet. Oikeudenkäyntiasiamiehen tehtäviin sisältyvät paitsi varsinainen edustaminen ja esiintyminen tuomioistuimessa, myös esimerkiksi oikeudenkäyntiä valmistelevat toimet, kuten asianosaisen avustaminen rikosasian esitutkinnassa. Oikeudenkäyntiasiamiehen tehtäviin liittymättömien oikeudellisten palvelujen tarjoaminen ei sisälly velvollisuuden piiriin. Hän on kuitenkin velvollinen noudattamaan säädettyjä velvollisuuksia sellaisessa muussa tehtävässä, jonka hän on saanut tuomioistuimen määräyksen perusteella tai johon hänet on määrätty oikeusapulaissa tarkoitetuksi avustajaksi. Tällainen muu tehtävä voi olla esimerkiksi tuomioistuimen määräykseen perustuvan pesänjakajan tehtävän hoitaminen.

Lupajärjestelmä yleisissä tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa on lähtökohtaisesti yleinen ja koskee kaikkia yleisiä tuomioistuimia ja niissä käsiteltäviä asiaryhmiä, jollei jonkin asiaryhmän osalta ole toisin säädetty. Merkitystä ei siten ole esimerkiksi sillä, onko henkilön toiminta ammattimaista vai satunnaista, sillä myös yksittäinen asia on hoidettava ammattitaitoisesti.

Lupajärjestelmän ulkopuolelle rajataan asianosaiseen työ- tai virkasuhteessa olevat oikeudenkäyntiasiamiehet sekä työmarkkinajärjestöjen palveluksessa olevat lakimiehet. Työmarkkinajuristi saa toimia ilman lupaa esimerkiksi jäsenen palvelussuhdetta koskevassa tai siihen asiallisesti liittyvässä asiassa sekä työtuomioistuimessa asianosaisen asiamiehenä.

Lupajärjestelmä tulee koskemaan hallintotuomioistuimissa käsiteltäviä lastensuojeluasioita. Perusteluna tähän on lastensuojeluasioissa korostuvat oikeusturvavaatimukset.

Luvan saamisen edellytykset

Luvan myöntämisen edellytyksenä on oikeustieteen maisterin tutkinto, riittävä perehtyneisyys asiamiehen tehtävään, rehellisyys ja sopivuus tehtävään sekä täysivaltaisuus. Luvan myöntää perustettava oikeudenkäyntiavustajalautakunta.

Riittävä perehtyneisyys katsotaan olevan henkilöllä, joka on joko suorittanut asianajajatutkinnon, tuomioistuinharjoittelun, toiminut vähintään vuoden syyttäjän tehtävissä tai muutoin vähintään vuoden asiamiehen ja avustajan toimeen perehdyttävässä tehtävässä. Tällainen tehtävä voi olla esimerkiksi avustavan lakimiehen työ asianajo- tai lakiasiaintoimistossa silloin, kun siihen kuuluu säännönmukaisesti oikeudenkäyntiasioissa avustamista. Edellytyksen täyttymisen voi osoittaa esimerkiksi yksilöidyn työtodistuksen avulla.

Asianajajatutkinto mahdolliseksi jo opintojen aikana

Lakimiesliitto on pitänyt voimakkaasti esillä, että uudistuksen yhteydessä ei pidä tarpeettomasti vaikeuttaa vastavalmistuneiden juristien alalle pääsyä. Liitto edellyttikin, että asianajajatutkinto pitäisi pystyä jatkossa suorittamaan osana oikeustieteen maisterin opintoja.

– Uskomme, että asianajajatutkinnon sisällyttämisestä OTM-tutkintoon olisi monenlaisia hyötyjä, kertoo Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander.

– Juristien asiamiestoimintaan liittyvä osaaminen olisi valmistumisen yh-teydessä keskimäärin parempaa kuin aiemmin eikä nuorten juristien alalle pääsy viivästyisi.

Lakimiesliiton työ tuotti tulosta, koska ennen lakiehdotuksen hyväksymistä oikeusministeriö vahvisti asianajajatutkinnon tutkintojärjestyksen muutoksen, jota sovelletaan 1.3.2011 jälkeen järjestettäviin asianajajatutkintoihin. Nyt asianajajatutkintoon voi ilmoittautua

oikeusnotaarin tutkinnon suorittanut henkilö. Siten oikeustieteen maisteriksi opiskeleva voi jo opiskeluaikana suorittaa asianajajatutkinnon ja maisteriksi valmistuttuaan välittömästi hakea lupaa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä.

– Mahdollisuus suorittaa asianajajatutkinto ennen maisteriksi valmistumista on askel oikeaan suuntaan. Valmiuksia asianajajatutkinnon OTM-tutkintoon sisällyttämiseen ei tällä hetkellä näytä olevan, mutta tällä mahdollistetaan se, että alasta kiinnostuneet opiskelijat voivat hankkia tarvittavan osaamisen jo ennen valmistumistaan, toteaa Tilander.

Valvonta yhtenäistyy

Nykytilanteessa Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta valvoo Asianajajaliiton jäsenten toimintaa ja käsittelee jäsenistä tehdyt kantelut. Asianajajat ja julkiset oikeusavustajat ovat myös olleet valtioneuvoston oikeuskanslerin valvonnan alla. Asianajajakunnan ulkopuolella asiamiestoimintaa harjoittavien juristien valvonta tapahtuu kuluttajansuojaa koskevien säännösten perusteella eli tyytymätön asiakas on voinut valittaa asiamiehensä toiminnasta kuluttajariitalautakuntaan.

Tilanne muuttuu lakiuudistuksen myötä niin, että kaikkien oikeudenkäyntiasiamiesten toimintaa valvovat jatkossa edellä mainittu oikeudenkäyntiavustajalautakunta, Asianajajaliiton valvontalautakunta ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Kantelujen käsittelystä vastaa Asianajajaliiton valvontalautakunta. Se käsittelee jatkossa myös luvan saaneista oikeudenkäyntiasiamiehistä tehdyt kantelut. Koska valvonnan kohteeksi tulee Asianajajaliiton jäsenkunnan ulkopuolisia juristeja, valvontalautakunnan riippumattomuutta ja toiminnallista erillisyyttä Asianajajaliitosta vahvistetaan. Kokoonpanoa laajennetaan ja lautakuntaan otetaan jäseniksi myös luvan saaneita oikeudenkäyntiasiamiehiä. Luvan saanutta oikeudenkäyntiasiamiestä koskevaa valvonta-asiaa käsiteltäessä puheenjohtajana valvontalautakunnan jaostossa toimii aina muu kuin asianajajakuntaan kuuluva jäsen.

– Valvontajärjestelmän yhtenäistäminen parantaa varmasti entisestään yleistä luottamusta asiamiestoimintaan. Meidän käsityksemme mukaan mitään suuria ongelmia asianajajien ja muiden asiamiestoimintaa harjoittavien juristien toiminnassa ei ole tähänkään asti ollut, Jorma Tilander toteaa.

Lakiin reilu siirtymäaika

Järjestelmä tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Nykylainsäädännön mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä toimimaan kelpoinen henkilö on kelpoinen toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä yhden vuoden ajan lain voimaan tulosta eli vuoden 2013 loppuun asti. Lain voimaan tulon jälkeen luvan tarvitsevan henkilön on haettava lupaa kolme kuukautta ennen edellä mainitun määräajan päättymistä eli 30.9.2013 mennessä. Ajoissa lupaa hakenut henkilö on kelpoinen toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä siihen saakka, kunnes hänen hakemuksensa on lainvoimaisesti ratkaistu, vaikka asian ratkaiseminen venyisi vuosien 2013–14 vaihteen jälkeiseen aikaan.