Helsingin yliopiston professori Kimmo Nuotion mukaan kiinalaisia oikeustieteilijöitä kiinnostavat aiheet, joissa on kyse yhteiskunnan arvoista. Kiinan oikeuden keskus tutkii kiinalaista oikeutta, generoi tutkijavaihtoa maiden välillä sekä edistää länsimaisten oikeusperiaatteiden ja -mallien juurtumista kiinalaiseen oikeuskulttuuriin.
– Kiina avautuu ja haluaa aidosti kansainvälistyä. Pohjoismainen oikeuskäsitys on Kiinassa kovassa huudossa. Kiinalaisia kiinnostaa myös, miten asiat saadaan yksinkertaisesti toimimaan. Oikeusvertailun näkökulmasta on mielenkiintoista, kuinka joustavasti sosialistiseen oikeuteen on lyhyessä ajassa istutettu länsimaisia vaikutteita, Nuotio kertoo.
Vielä muutama vuosikymmen sitten sopimuksen tekeminen oli Kiinassa rikos, nyt kauppa on merkittävässä asemassa.
– Tietyllä tapaa suunnittelun merkitys on Kiinassa edelleen hyvin korostunut. Oikeuskäsitys on välineellinen ja valtion rooli huomattava. Oikeustieteilijälle Kiina on ihmeitä täynnä, mikä panee miettimään oikeuden perusolettamuksia.
Kiinan oikeushistoria poikkeaa suuresti länsimaisesta: Keisarivallasta siirryttiin suoraan kommunismiin. Kulttuurivallankumouksen aikaan yliopistot suljettiin, mutta kolmenkymmenen vuoden kuluessa yliopistoja on perustettu jo siinä määrin, että oikeustieteellisiä tiedekuntia on yli 600.
Ikkunat auki Aasiaan
Suomen ja Kiinan oikeudellisten suhteiden syventyminen alkoi vuoden 2009 lopulla Pekingissä järjestetyssä Suomen Akatemian ja Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian (CASS) oikeusvertailun seminaarissa.
– Kiinalainen oikeuskulttuuri oli tähän asti hakenut vaikutteita amerikkalaisesta ja
eurooppalaisesta common law -oikeudesta. Nyt katse kääntyi pohjoismaihin.
Kiinasta tehtiin vastavierailu vuotta myöhemmin ja kahdenkeskinen yhteistyösopimus oikeuskulttuurin vaihdosta solmittiin viime vuoden huhtikuussa. Kiina-yhteistyön vetovastuu siirtyi Akatemialta yliopistoille ja samalla virisi ajatus yliopistojen välisestä, kansallisesta Kiina-keskuksesta.
– Toiminta laajeni nopeasti, ja sille piti löytää omat uomansa. Mukana Helsingin yliopiston lisäksi ovat Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistot, Aalto-yliopisto, Åbo Akademi sekä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteyteen perustettava keskus ei ole erillinen laitos vaan intensiivinen verkosto. Yliopistojen välisessä yhteistyösopimuksessa määritellään osapuolten roolit ja tehtävät. Kiinaan päin tarvitaan kasvot ja yhteyspiste.
– Tavoitteena on, että Kiinan oikeuden osaaminen kehittyy kaikissa mukana olevissa yksiköissä. Näin voimme jakaa laajaa tehtäväkenttää keskenämme. Nyt avataan toimintamahdollisuuksia, mutta toimijoista itsestään riippuu, osataanko niihin tarttua.
Kiina-ilmiö laajenee
Esimerkkeinä Kiinaa kohtaan koetusta mielenkiinnosta Nuotio mainitsee yliopiston kirjaston nopeasti karttuvan Kiinan oikeuden kokoelman sekä täyteen ahdetut Kiinan oikeuden kurssit. Ainejärjestöistä Pykälä suunnittelee opintomatkaa Kiinaan ja opiskelijoitakin on lähdössä vaihtoon.
– Viime vuoden helmikuussa saimme tiedekuntaamme kiinalaisen tutkijatohtori Yifeng Chenin, jonka avustuksella olemme virittäneet tutkijayhteistyötä useiden merkittävien kiinalaisyliopistojen kanssa, Nuotio kertoo. – Chen vastaa kiinalaisen oikeuden opettamisesta ja tutkimuksesta sekä toimii sillanpäänä kiinalaiseen oikeuskulttuuriin, lakimiehiin ja opiskelijoihin.
Myös Lapin yliopisto on ollut edelläkävijä Kiina-yhteistyössä oikeusvertailun ja oikeuskulttuurien tutkimuksessa. Lapissa on käynyt useita vierailevia kiinalaisia professoreita.
Helmikuussa Helsingissä järjestettiin pohjoismais-kiinalainen seminaari, jossa oikeustieteilijät ja yhteiskuntatieteilijät pohtivat pohjoismaista oikeutta ja hyvinvointiyhteiskunnan malleja. Syksyllä on vuorossa eurooppalaisten Kiinan oikeuden opettajien ja tutkijoiden verkoston kokous. Myös CASSin oikeustieteilijät ovat tulossa Suomeen.
– Tutkijavierailut on avattu, seuraavaksi odotetaan hakijoita maisteri- ja tohtoriohjelmaan. Myös teollisuuspiirit ovat osoittaneet kiinnostusta olla tavalla tai toisella mukana hankkeessa, sillä onhan pohjoismaisilla yliopistoilla jo sillanpää-asema Kiinassa: Shanghain kuuluisan Fudan-yliopiston kampuksella sijaitsee Pohjoismainen keskus (Nordic centre).
