Oikeus kuuluu kaikille!
Tämä Lakimiesliiton 75-vuotisjuhlavuoden teema kuulostaa lähes itsestään selvyydeltä länsimaisessa oikeusvaltiossa. Aina kaikki ei kuitenkaan toimi toivotulla tavalla edes oikeusvaltiossa. Liitto tuleekin vuoden aikana nostamaan esille oikeudenhoidon epäkohtia.
Jokaisella on Suomessa oikeus nostaa kanne ketä tahansa vastaan milloin tahansa mistä tahansa. Ja kanne tutkitaan, jos kantajalla on asiassa hyväksyttävä ja riittävä oikeudellinen intressi. Oikeuteen pääsyssä ei siis pitäisi olla ongelmaa.
Mutta kyse onkin siitä, minkä resurssin yhteiskunta ja asianosaiset oikeuksiin pääsyyn uhraavat ja mitä oikeuksiin pääsyllä tarkoitetaan.
Kampanjallamme tulemme haastamaan koko yhteiskunnan käymään keskustelua oikeuksiin pääsyn esteistä. Näkökulmia aiheeseen on monia, tässä jo muutamia:
Tulevaisuudessa on merkityksellistä, että Suomen oikeusjärjestys tarjoaa monimuotoisen ja joustavan oikeussuojakoneiston.
Oikeuslaitoksen ei tulisi tuhlata resursseja käyttämällä samaa koneistoa isoissa ja pienissä asioissa.
”Oikeus kuuluu kaikille” ei tarkoita jokaisen oikeutta ajaa pikkuriidat täysimittaisessa oikeudenkäynnissä ainakaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluriskillä. Oikeuslaitoksen ei tulisi tuhlata resursseja käyttämällä samaa koneistoa isoissa ja pienissä asioissa. Kokoonpanon lisäksi vaihtelua voisi olla itse menettelyssä.
Siviiliasioissa on käytettävissä riidattomien asioiden summaarinen menettely, normaali riita-asian oikeudenkäynti, sovittelu tuomioistuimessa ja sen ulkopuolella sekä välimiesmenettely.
Tähän settiin kaivattaisiin lisää vaihtoehtoja. Meiltä puuttuu juoheva riitaisten pikkuasioiden menettely. Kun summaarinen asia riitautuu, edessä ei pitäisi olla täysimittainen oikeudenkäynti vaan edullinen vakiohintainen kirjallinen/sähköinen ”pikkumenettely pikkuriidoille”.
Toisaalta tulee muistaa, että oikeus kuuluu myös vahvoille. Onko meillä tarjota toimivaa vaihtoehtoa kansainvälisten suuryritysten mahtiriidoille? Välimiesmenettelyn kehittämiseen tulisi löytyä halukkuutta.
Usein oikeusrauha on tärkeämpi lopputulos kuin prikulleen lain mukainen ratkaisu.
”Oikeus” tarkoittaa lain mukaista ratkaisua, mutta myös oikeusrauhaa. Usein oikeusrauha on tärkeämpi lopputulos kuin prikulleen lain mukainen ratkaisu.
Osapuolilla tulisi olla oikeus päästä sovittelun avulla laadukkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Tuomioistuinsovittelun lisäksi asianajajien toimittamat sovittelut ovat tervetullut vaihtoehto. Toivottavaa olisi, että vähävaraisille tarjottaisiin sovittelupalveluja myös julkisessa oikeusavussa.
Valtio ei ole samalla tavalla satsannut riita-asioihin kuin rikosprosessiin. Rikosasioissa on onnistuttu paremmin resurssien suhteuttamisessa: pikkurikkeet käsitellään kevyemmin kuin raskaat rikokset.
Kun kaikki rikokset, isoista pieniin, on jollakin tavalla käsiteltävä, on yhteiskunnalla ollut kustannustehokkuuden edistämiseksi intoa kehittää rikosprosesseja. Onneksi sentään hallintolainkäytön uudistus on loppusuoralla.
Oikeudenkäyntien hitaus on Suomen varsinainen syntisäkki. Valtio korvaa viivästymisestä 1 500 euroa per vuosi. Tämän tulisi kuitenkin olla vain hätäratkaisu. On aika ryhtyä tositoimiin sujuvan oikeudenhoidon aikaansaamiseksi.
On aika ryhtyä tositoimiin sujuvan oikeudenhoidon aikaansaamiseksi.
Uuden kehittäminen vaatii panostuksia. Vaalikeväänä voimme edellyttää tätä halua myös poliittisilta päätöksentekijöiltä.
Samalla kun muistutamme oikeuden kuuluvan kaikille, meidän on toki ymmärrettävä myös taloudelliset realiteetit. Voimavarat tulee kestävällä tavalla suhteuttaa ratkaistavien asioiden merkitykseen. Resurssiviisaus on oikeuden saatavuuden kulmakivi.
Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja.
