MIKKO SALO
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, varatoiminnanjohtaja
Oikeuslaitoksen rahoitustilanne on ollut viime viikkoina esillä poliittisessa keskustelussa. Valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyneet oikeusministeriön hallinnonalan lisäleikkaukset saatiin torpattua ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson iloitsi ”katastrofin estämisestä oikeuslaitoksessa”.
Lisäleikkausten estämistä voidaan pitää hyvänä torjuntavoittona, mutta se ei muuta sitä karua tosiasiaa, että jo aikaisemmissa kehysriihissä sovitut säästöt vaikeuttavat toimintaa tulevina vuosina. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola ja valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ovat esittäneet huolensa siitä, miten säästötavoitteisiin päästään. Vuoteen 2025 ulottuva oikeusministeriön oikeudenhoidon uudistamisohjelmakin on pitkälti säästöohjelma, jonka ytimessä on jo useamman vuoden jatkunut tuomioistuinverkoston supistaminen.
Oikeushallinnon taloustilannetta koskevien kysymysten ongelma Suomen kaltaisen, jo pitkään vakaalla pohjalla toimineen yhteiskuntajärjestelmän poliittisella asialistalla on ilmeinen. Oikeuspoliittiset kysymykset hautautuvat kansalaisten jokapäiväiseen elämään välittömämmin vaikuttavien – ja siten enemmän poliittisia irtopisteitä tuottavien – asioiden alle. Kansalaiset luottavat oikeuslaitokseen ja suurin osa suomalaisista ei joudu elämänsä aikana sen kanssa tekemisiin. Tämä on luonnollisesti hyvä asia ja kertoo hyvin tehdystä työstä.
Vakaissa oloissa on kuitenkin helppo unohtaa, että nimenomaan toimivat tuomioistuimet, syyttäjälaitos ja oikeusaputoiminto pitävät demokraattista yhteiskuntaa pystyssä sen ehdottomana kivijalkana. Oikeushallinto on yhteiskuntamme ydintoiminto, jonka kehittämistä ja ylläpitoa ei voi laiminlyödä. Vertailun vuoksi: Ruotsi panostaa tuomioistuimiin, syyttäjälaitokseen ja oikeusapuun euromääräisesti lähes 50 prosenttia enemmän per asukas kuin Suomi. Onko laiminlyönti jo tapahtunut meidän poliittisessa päätöksenteossamme?
Tätä taustaa vasten on ensiarvoisen tärkeää, etteivät poliittiset päättäjät lyhytnäköisellä juustohöyläsäästämisellä anna oikeushallinnon luisua kurjistuneeseen tilaan, jossa työntekijät uupuvat taakkansa alle ja asiat viivästyvät tai niitä joudutaan käsittelemään hätäisesti.
Mitä pitkäjänteiseen oikeushallinnon kehittämiseen sitten tarvitaan? Ainakin alan toimijoiden – poliittisten vaikuttajien, järjestöjen, johtavien virkamiesten – yhtenäistä näkemystä, jotta pystymme edesauttamaan oikeushallinnon kehittämiselle myönteisen poliittisen tahtotilan voimistumista. On aika nostaa oikeus entistä näkyvämmin politiikan asialistalle. Me Lakimiesliitossa olemme tämän työn eturintamassa ja tunnemme velvollisuutemme.
Työtä on paljon, mutta olemme siihen valmiita.
Ota yhteyttä, 041 458 0033, mikko.salo@lakimiesliitto.fi
