Oikeus vaientamisen välikappaleena
Toimittaja Johanna Vehkoo esittää tuoreessa kirjassaan Oikeusjuttu kiinnostavan ajatuksen: pitäisikö Suomessakin olla anti-slapp-lainsäädäntö, kuten valtaosassa Yhdysvaltojen osavaltioita?
Slapp tulee sanoista strategic lawsuits against public participation. Slapp-kanteilla tai -syytteillä tarkoitetaan oikeusjuttuja, joiden tarkoituksena on vaientaa kriittinen julkisuus. Anti-slapp-säännösten tarkoituksena on estää tuomioistuimien käyttäminen hiljentämisen tai pelottelun välikappaleina.
Jos osavaltiossa on anti-slapp-laki, kantajan täytyy ensin pystyä näyttämään, että kanteella on todelliset menestymisen mahdollisuudet. Tarkoituksena on säästää sananvapauden käyttäjiä aikaa ja rahaa vieviltä, selkeästi kiusaamis- ja vaientamistarkoituksessa nostetuilta oikeusjutuilta.
Jos osavaltiossa on anti-slapp-laki, kantajan täytyy ensin pystyä näyttämään, että kanteella on todelliset menestymisen mahdollisuudet.
Vehkoolla on syynsä nostaa ajatus esille. Hänellä itsellään on tällä hetkellä korkeimmassa oikeudessa juttu, jossa hänet alemmissa asteissa tuomittiin Junes Lokan kunnian loukkaamisesta. Vehkoo oli Facebook-päivityksessään kutsunut Lokkaa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi. Korkein oikeus on myöntänyt asialle valitusluvan.
Reporters Committee for Freedom of the Pressin nettisivuilta löytyy esimerkkejä tapauksista, joissa anti-slapp-säännöksiä on käytetty:
Kun paikallispoliitikko oli Connecticutissa lähdössä kisaamaan paikasta senaattiin, paikallispolitiikkaa seurannut toimittaja muisti miehen vanhan pidätyksen. Toimittaja kaivoi tiedot esiin, pyysi poliitikolta kommentin ja julkaisi jutun. Poliitikko haastoi toimittajan oikeuteen yksityisyyden loukkaamisesta ja henkisen kärsimyksen aiheuttamisesta. Toimittajan juristi vetosi anti-slapp-lakiin, ja poliitikko luopui jutusta.
Maakaasuyhtiö nosti Ankansas’ssa kunnianloukkauskanteen kansalaisjärjestöä vastaan, joka oli mukana järjestämässä protesteja yhtiön putkihankkeita vastaan. Paikallinen oikeus hylkäsi kanteen anti-slapp-lain perusteella.
Toimittajan juristi vetosi anti-slapp-lakiin, ja poliitikko luopui jutusta.
Texasilainen pariskunta kirjoitti Yelp-palveluun huonon arvion eläintenhoitopalveluja tarjoavasta yhtiöstä sen jälkeen, kun heidän koiransa ja kalansa olivat olleet yhtiön hoivissa. Yhtiö vaati kriittisen arvion poistamista ja miljoonan dollarin vahingonkorvauksia. Oikeus hylkäsi kanteen anti-slapp-lain perusteella.
Osavaltion senaattori haastoi sanomalehti Kansas City Starin oikeuteen kunnianloukkauksesta. Lehden artikkelissa senaattoria arvosteltiin toiminnasta, joka liittyi huonotuloisille tarkoitettuun sairausvakuutusjärjestelmään Medicaidiin. Tuomari hylkäsi kanteen anti-slapp-lain perusteella.
Vuonna 2013 sanomalehti San Francisco Chronicle julkaisi jutun asianajajasta, joka oli ohjaillut asiakkaidensa rahoja omalle tililleen. Lehden rikososastossa julkaistun jutun mukaan asianajaja ”huijasi” asiakkaaltaan 3,5 miljoonaa dollaria. Asianajajan mielestä kyse oli eettisestä kompuroinnista, ei rikoksesta eikä huijauksesta. Oikeus hylkäsi asianajajan kunnianloukkauskanteen anti-slapp-lain perusteella.
Asianajajan mielestä kyse oli eettisestä kompuroinnista, ei rikoksesta eikä huijauksesta.
Lakiasiaintoimisto julkaisi paikallislehdessä useita kokosivun ilmoituksia, joissa se kertoi mahdollisista väärinkäytöksistä paikallisissa hoivakodeissa ja kehotti ihmisiä olemaan yhteydessä oikeudellisten neuvojen saamiseksi. Hoivakodit nostivat kanteen, ja aluksi oikeus alkoi käsitellä asiaa. Vuonna 2019 Georgian korkein oikeus kuitenkin hylkäsi kanteen anti-slapp-lain perusteella ja huomautti, että kyseessä on merkittävä sananvapausasia, mutta tätä puolta alemmassa oikeusasteessa ei ollut käsitelty.
Yhdysvalloissa tilanne on tietenkin erilainen kuin Suomessa, koska niin vahingonkorvaukset kuin oikeudenkäyntikulutkin ovat tyystin omalla planeetallaan. Silti meilläkin vaikkapa toimittajia yritetään pelotella hiljaiseksi oikeusjutuilla. Prosesseilla on usein yksi selkeä tarkoitus: niillä pyritään tekemään toimittaja jutun osapuoleksi, jotta hän ei enää uskottavasti pystyisi kirjoittamaan asiasta, johon hän on perehtynyt. Tavoite voidaan siis saavuttaa, vaikkei tutkintapyyntö menestykään.
Kirjoittaja on oikeustoimittaja, Helsingin Sanomat, susanna.reinboth@hs.fi
