OM ja EU
Oikeusministeriö vastaa EU:n oikeus- ja sisäasioiden yhteistyöhön kuuluvien oikeusasioiden kansallisesta valmistelusta. Lisäksi kuluttajansuojan edistämiseen ja yhtiöoikeudelliseen sääntelyyn liittyvien asioiden kansallinen valmistelu kuuluu oikeusministeriön vastuulle.
Yleisen sopimus- ja vahingonkorvausoikeuden piiriin kuuluvissa hankkeissa oikeusministeriön vastuulla ovat myös muille ministeriöille kuuluvat asiat. OM:n toimialaan kuuluvat lisäksi EU:n toiminnan avoimuutta ja kansanvaltaisuutta koskevat institutionaaliset kysymykset sekä EU:n lainsäädännön laadun kehittäminen.
OM painottaa erityisesti avoimuuden, hyvän hallinnon, lainsäädännön laadun, selkeän ja yksinkertaisen perussopimusjärjestelmän sekä perusoikeussuojan ja oikeusturvan kehittämistä EU:ssa.
Sisäasiainministeriölle kuuluvat oikeus- ja sisäasioissa poliisi- ja tulliyhteistyö sekä maahanmuuttoa, turvapaikkaa ja rajaturvallisuutta koskevat asiat.
Jokainen EU:n jäsenvaltio toimii vuorollaan kuusi kuukautta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajakausi alkaa 1. heinäkuuta 2006.
EU:n puheenjohtajan tehtävänä on johtaa neuvoston työryhmien ja komiteoiden kokouksia sekä Eurooppa-neuvoston istuntoja. Puheenjohtajana toimiva maa edustaa neuvostoa suhteessa muihin EU:n toimielimiin sekä koko EU:ta sen ulkosuhteissa.
Puheenjohtajakauden asialistaa ohjaa neuvoston kolmivuotinen strateginen ohjelma, jonka lisäksi Suomi on tehnyt yhdessä Itävallan kanssa työohjelman koko vuodelle 2006. Itävaltahan on toiminut EU-puheenjohtajamaana alkuvuoden 2006.
Suomessa ja muualla Euroopassa pidetään lukuisia kokouksia, seminaareja ja epävirallisia tapaamisia. Heti puheenjohtajakauden alussa Helsingissä on hallituksen ja EU-komission tapaaminen. Suomen puheenjohtajuuskauden suurin kokous on Aasian ja Euroopan välinen Asem-huippukokous syyskuussa Helsingissä. Asialistalla ovat muun muassa oikeusvaltion vahvistaminen, järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi ja korruptio.
Valtioneuvoston kanslia valmisteluvastuussa
Puheenjohtajakautta valmistelee ja koordinoi valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston EU-sihteeristön koordinointivastuulle kuuluvat EU-puheenjohtajakauden sisältöasiat, ja kauden teknisistä kokousjärjestelyistä vastaa EU-puheenjohtajuussihteeristö.
EU-erityisavustaja Minna Hulkkonen valtioneuvoston EU-sihteeristöstä pitää haastavana Suomen tavoitetta kehittää EU:n päätöksentekoa poliisi- ja rikosoikeudellisissa kysymyksissä: Yksimielisyyttä vaativista päätöksistä on tavoitteena siirtyä määräenemmistöpäätösten suuntaan. Yksimielisyysvaatimus on johtanut päätöksenteon hitauteen tällä alalla.
Nykyisen puheenjohtajamaan Itävallan kanssa asioita on suunniteltu koko ajan tarkasti etukäteen, jotta ”vahdinvaihto” heinäkuun alussa sujuu mahdollisimman joustavasti.
– Puheenjohtajuuskausi työllistää Suomessa lähes kaikki ministeriöiden virkamiehet, eikä reserviä juurikaan jää. Toisaalta, EU-asioita hoitavat tuntevat toinen toisensa, mikä helpottaa asioiden yhteensovittamista. Siksi pienet jäsenvaltiot ovat yleensä tehokkaita puheenjohtajavaltioita, Hulkkonen kuvailee taustatyötä.
Haagin ohjelma vahvasti esillä
Pohja nykyiselle eurooppalaiselle oikeus- ja sisäasiain yhteistyölle luotiin Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella 1999 Tampereen Eurooppa-neuvostossa. Suomen tulevalla puheenjohtajakaudella jatketaan tämän politiikkalohkon voimakasta kehittämistä Haagin ohjelman pohjalta.
Haagin ohjelma eli Euroopan unionin monivuotinen oikeus- ja sisäasioiden lainsäädäntöohjelma (http://www.om.fi/33295.htm) vapauden, turvallisuuden ja oikeuden vahvistamiseksi ohjaa maahanmuutto- ja turvapaikka-alan lainsäädännön ja politiikan suuntaa.
– Tämän kunnianhimoisen, mutta tasapainoisen ohjelman arvioinnin ajoittuminen Suomen puheenjohtajakaudelle antaa kehittämistyölle hyvät mahdollisuudet, oikeusministeriön EU-koordinaattori Matti Joutsen kertoo.
Jäsenmaiden määrän kasvun ja erilaisten näkökulmien vuoksi EU:n päätösprosessit ovat nyt hidastumassa. Joutsen kuitenkin muistuttaa, että yleisesti ottaen esimerkiksi EU-jäsenvaltioiden rikosoikeudellinen yhteistyö on kehittynyt kymmenessä vuodessa huimasti.
– Vastavuoroinen tunnustaminen on jo toteutunut esimerkiksi EU-pidätysmääräysten, varojen ja todistusaineiston jäädyttämisen, konfiskoinnin sekä sakkojen tunnustamisen osalta.
Myös oikeusministeriön Eurooppaoikeuden yksikön päällikkö, lainsäädäntöneuvos Jaana Jääskeläinen, näkee Suomen puheenjohtajakauden yhtenä kärkiasiana oikeusasioissa Haagin ohjelman arvioinnin.
– Haagin ohjelma on yksi pääaiheista myös syyskuussa Tampereen kokouksessa. Virallisten kokousten lisäksi monet epäviralliset kokoukset ovat tärkeitä asioiden eteenpäin viemiselle, Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläinen kertoo, että komissio antaa kesäkuussa kolme toimintaa ohjaavaa tiedonantoa. Ensimmäisessä arvioidaan työn edistymistä EU:ssa ja unionin säädösten täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Toisessa käsitellään arviointimekanismia, jonka tarkoituksena on tarkastella EU-toiminnan tehokkuutta. Komissio haluaa kehittää toiminnan arviointiin kokonaisvaltaisen järjestelmän. Kolmas tiedonanto on luonteeltaan poliittisempi ja siinä ilmeisesti esitetään joidenkin toimintojen priorisointia.
Suomi pyrkii puheenjohtajakaudellaan lainsäädäntötyön jatkamisen ohella siirtämään painopistettä päätösten tehokkaaseen toteuttamiseen. Myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa pyritään tehostamaan. Suomella on kansallisesti hyvin toimiva viranomaisyhteistyö, jota voidaan hyödyntää myös unionin toimintatapoja kehitettäessä.
Lainvalintasäännöistä pyritään sopimukseen
Oikeusasioissa painopiste on hankkeissa, jotka edistävät vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteutumista jäsenmaiden välillä. Tavoitteena on siviili- ja rikosoikeudellisen yhteistyön syventäminen EU:ssa sekä vahva ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen terrorismin vastaisista toimista päätettäessä.
Yksi osa siviilioikeudellista yhteistyötä on yhteisistä lainvalintasäännöistä sopiminen. Tavoitteena on säännösten yhdenmukaistaminen EU:n alueella, jotta osapuolet pystyisivät nykyistä paremmin ennakoimaan sovellettavan lain.
Kesäkuussa on tavoitteena muodostaa EU:n oikeusministerien yhteinen kanta niin sanotusta Rooma II -asetuksesta, joka perustuu huhtikuun ministerineuvostossa löydettyyn poliittiseen yhteisymmärrykseen. Asetuksella säädettäisiin siitä, minkä valtion lain nojalla vahingonkorvausvastuuta on arvioitava silloin, kun asialla on liittymiä useaan valtioon.
Tyypillinen asetuksen soveltamistilanne olisi se, että yhdessä valtiossa tehdyllä teolla aiheutetaan vahinkoa toisen valtion alueella. Asetuksen mukaan sovellettavaksi tulisi yleensä sen valtion laki, jossa vahinko on ilmennyt. Neuvoston asetuksesta saavuttamaa yhteistä kantaa käsitellään syksyllä Euroopan parlamentissa. Puheenjohtajamaan tehtävänä on edustaa neuvostoa Euroopan Parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Käytännössä asetuksen säännöksiä sovellettaisiin esimerkiksi ympäristövahinkoihin ja erilaisista yritysten toteuttamista kilpailun rajoittamistoimista johtuviin vastuisiin. Tällaisten tavallisten kansalaisten kannalta ehkä etäisiltä tuntuvien asioiden ohella soveltamisalaan kuuluisi kuitenkin hyvinkin tavanomaisia vahinkoja.
– Sovellettava laki määräytyisi asetuksen mukaan esimerkiksi liikennevahingossa, kun suomalainen on vahingoittunut Ranskassa kolarissa saksalaisen autoilijan kanssa. Tänä päivänä ei ole lainkaan yksiselitteistä, minkä valtion lain nojalla suomalaisen oikeutta korvauksiin tällaisessa tapauksessa arvioitaisiin, lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen oikeusministeriöstä esittelee.
– Lainvalintasääntely on usein juristillekin vaikeaa hahmottaa. Se konkretisoituu käytännön tilanteissa verrattain harvoin, mutta silloin on tärkeää, että lainvalinnasta on selkeät pelisäännöt. Muuten varsinkin rahalliselta arvoltaan vähäisempien asioiden hoitaminen tulee niin monimutkaiseksi ja kalliiksi, että koko asian käsittely voi estyä, Leinonen korostaa.
Nyt, kun Rooma II -asetuksen valmistelu on loppusuoralla, neuvostossa ollaan aloittamassa neuvotteluja sopimusvelvoitteisiin sovellettavista lainvalintasäännöistä. Nykyisin sovellettava Roomassa vuonna 1980 tehty yleissopimus on tarkoitus muuntaa yhteisöasetukseksi. Valmistelu pääsee täyteen vauhtiin Suomen puheenjohtajuuskaudella.
Jäsenmaiden lait nettisivuilla
N-Lex-nimisen Internet-palvelun avulla kansalaiset voivat ilmaiseksi tutustua muiden jäsenmaiden lainsäädäntöön. Palvelussa on nyt mukana 22 jäsenmaata. N-Lex-palvelu toimii aluksi EU-lainsäädännön tietopankin EUR-Lexin (http://eur-lex.europa.eu/n-lex/) yhteydessä.
Sivustolla toteutetaan ensimmäistä kertaa yhtenäinen hakupalvelu EU-maiden sähköisiin lakitekstikokoelmiin. Palvelu on toteutettu yhteistyössä jäsenmaiden, neuvoston ja EU:n julkaisutoimiston kanssa. Suomi on ollut mukana valmisteluissa alusta pitäen.
Suomi avasi 1997 ensimmäisenä EU-maana vastaavan kansallisen palvelun, Finlexin (http://www.finlex.fi/fi/).
Lakimiesliiton EU-seminaari
Lakimiesliitto järjesti perjantaina 28.4.2006 perinteisen EU-seminaarinsa työmarkkinalakimiehille ja toimittajille. Seminaarin aiheena oli ajankohtainen kysymys palveludirektiivistä, joka säätelisi palvelukauppaa unionin sisämarkkinoilla.
Palveludirektiivistä on käyty pitkään keskustelua ja se on herättänyt laajaa ja kiivasta vastustusta sekä yhtäläisen innokasta kannatusta. Jo Lissabonin huippukokous vuonna 2000 pyysi komissiota valmistelemaan strategiaa palvelumarkkinoiden esteiden poistamiseksi. Varsinaisena lähtölaukauksena keskustelulle toimi komission heinäkuussa 2002 julkaisema raportti palvelujen sisämarkkinatilanteesta. Tammikuussa 2004 keskustelu leimahti ilmiliekkeihin, kun komissio teki varsinaisen esityksensä palveludirektiivistä.
Kaksi vuotta jatkuneen kiivaan keskustelun jälkeen – jossa erityisenä kritiikin kohteena on ollut alkuperäiseen direktiiviluonnokseen sisältynyt ajatus ns. alkuperämaaperiaatteesta – Euroopan parlamentti äänesti direktiivin muutosesityksistä 16.1.2006. Äänestys muodostui direktiivin käsittelyn käännekohdaksi, kun asiasta vastaava komissaari Charlie McCreevy ilmoitti maaliskuussa seuraavansa asian valmistelussa parlamentin linjaa, jota myös unionin puheenjohtajamaa Itävalta ilmoitti kannattavansa. Tältä pohjalta komissio antoi ministerineuvostolle uuden, tarkistetun esityksen direktiiviksi 4. huhtikuuta.
Liiton seminaarin aikaan odotettiin direktiivin päätymistä ministerineuvoston pöydälle. Itävalta pyrkii siihen, että ministerineuvoston yhtenäinen kanta voitaisiin muodostaa jo ennen Itävallan puheenjohtajakauden päättymistä. Joka tapauksessa asia tulee olemaan vahvasti esillä myös Suomen puheenjohtajakauden aikana syksyllä.
Liiton seminaarissa palveludirektiivin nykytilanteesta ja syntyhistoriasta sekä suhteesta EU:n kehitykseen alusti europarlamentaarikko Lasse Lehtinen. Lehtisen mukaan direktiivistä käyty laaja kriittinen keskustelu on heijastanut koko unionin kehityksen epävarmaa tilannetta sen suuren laajentumisen jälkeen. Tällä hetkellä integraatiosta puuttuu vahva moottori, jollaisena Ranska ja Saksa toimivat vielä 1990-luvun alussa, jolloin synnytettiin mm. Maastrichtin sopimus ja rahaliitto. Kansallisten etujen korostuminen myös EU-politiikassa, yhdessä jäsenmaiden määrän voimakkaan kasvun kanssa, on vaikeuttanut uusien poliittisten aloitteiden etenemistä, kuten on nähty perustuslaillisen sopimuksenkin käsittelyn yhteydessä.
Palveludirektiivin käsittely kertoo lisäksi Euroopan parlamentin kasvavasta roolista unionin politiikassa. Parlamentin vaikutusvallan kasvu näkyy hyvin siinä, miten komissio omaksui pääsääntöisesti parlamentin muotoileman linjan palveludirektiivin toteuttamisessa. Odotettavissa on, että tulevaisuudessa parlamentin rooli tulee entisestään korostumaan unionin lainsäädännössä sen yhä aktiivisemmin pyrkiessä ottamaan oman paikkansa päätöksenteossa.
Työmarkkinaosapuolten näkemyksiä palveludirektiivistä liiton seminaarissa esittelivät Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Minna Niemivirta ja AKAVAn kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen. Sekä työnantaja- että työntekijäosapuoli pitivät tämänhetkistä palveludirektiiviluonnosta onnistuneena, sekä katsoivat, että direktiivin vaikutuksesta keskustelussa esitetyt kauhukuvat ovat liioiteltuja ja usein suoranaisesti virheellisiä.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimi liiton varapuheenjohtaja Salme Sandström. Tilaisuuteen osallistui yli 50 työmarkkinalakimiestä ja toimittajaa.
Teksti Aleksi Henttonen
Kuvat Hannu Jukola
OM:n kokoukset Suomessa
– Suomessa ja muualla Euroopassa pidetään Suomen puheenjohtajuuskautena monia kokouksia, seminaareja ja epävirallisia tapaamisia. Oikeusministeriön hallinnonalalla järjestetään Suomessa neljä kokousta, kaksi konferenssia ja yksi seminaari, EU-ylitarkastaja Anna Kuusi OM:n kansainvälisestä yksiköstä esittelee.
Suurin oikeus- ja sisäasioiden kokouksista on epävirallinen ministerikokous Tampere-talossa Tampereella 20.–22.9.2006. Kokousta johtavat oikeusministeri Leena Luhtanen ja sisäasiainministeri Kari Rajamäki. Valtioneuvoston EU-puheenjohtajuussihteeristön järjestämään kokoukseen osallistuu 400–450 henkilöä, joista noin 60 on ministereitä ja noin 350 virkamiehiä. Lisäksi odotetaan noin sataa toimittajaa.
Muut Suomessa järjestettävät tilaisuudet ovat virkamieskokouksia. Hämeenlinnassa Aulangolla järjestetään EU:n rikoksentorjuntaverkoston parhaat käytännöt -konferenssi ja kansallisten edustajien kokous 26.–29. marraskuuta. Konferenssin aiheena on ”Alkoholi, huumeet ja väkivaltarikollisuus”. Kokonaisvastuu kokouksen johtamisesta, ohjelman laadinnasta ja muusta substanssiohjelmasta on oikeusministeriöllä. Noin 160 osallistujan kokouksessa jaetaan rikoksentorjuntapalkinto.
Rovaniemellä kokoontuu Euroopan rikosoikeudellinen verkosto 29.11.–1.12. noin sadan osallistujan voimin. OM järjestää kokouksen yhteistyönä Keskusrikospoliisin ja valtakunnansyyttäjän viraston kanssa, mukana on myös Lapin yliopisto.
Tuomareiden koulutusverkosto tapaa yleiskokouksessaan Helsingissä 20.–22.9. Suomessa järjestetään alustavien suunnitelmien mukaan myös EU:n yhtiöoikeuden kehittämistä koskeva konferenssi loka–marraskuussa ja mahdollisesti myös rikosasioiden sovittelua koskeva kansainvälinen seminaari joulukuussa.
Suomen puheenjohtajuuskauden suurin kokous on Aasian ja Euroopan välinen Asem-huippukokous, joka järjestetään Helsingissä 10.–11.9. Kokouksen asialistalla ovat muun muassa oikeusvaltion vahvistaminen, järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi ja korruptio. Ulkoministeriön koordinoima ja puheenjohtajuussihteeristön järjestämä kokous kerää tuhansia eri tehtäviä hoitavia henkilöitä.
Demokratia ja säädöspolitiikka -juhlaseminaari toteutetaan eduskunnan, oikeusministeriön ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman yhteishankkeena. Se järjestetään kutsuyleisölle 2.10.
