Legal Designin eli oikeusmuotoilun nykyvirtaukset olivat esillä Helsingissä syyskuussa järjestetyssä Legal Design Summitissa. Yhden merkittävimmistä puheenvuoroista piti oikeusmuotoilun pioneereihin kuuluva Margaret Hagan, joka on pohtinut alan nykytilaa ja tulevaisuutta. Hän johtaa Stanfordin yliopiston oikeusmuotoilun laboratoriota.
Maailmaan on syntynyt koko joukko uusia oikeusmuotoilun laboratorioita, projekteja ja parhaita käytäntöjä.
Hagan on iloinen siitä, että maailmaan on syntynyt koko joukko uusia oikeusmuotoilun laboratorioita, projekteja ja parhaita käytäntöjä, joiden seurauksena ihmiset saavat ymmärrettävämpää ja selkeämpää palvelua. Työtä oikeusjärjestelmien tasolla kuitenkin riittää, ja se on Haganista alan seuraava suuri haaste.
– Voiko oikeudellinen muotoilu uudistaa oikeusjärjestelmiä? Monissa maissa on ihmisiä, jotka eivät kykene osallistumaan oikeusprosessiin. Taustalla vaikuttavat usein epätasa-arvo ja köyhyys, Hagan alusti.
Tällä tarkastelutavalla oikeudellinen muotoilu linkittyy myös Lakimiesliiton käynnistämään ”Oikeus kuuluu kaikille”-kampanjaan. Siinä kiinnitetään huomiota oikeuden saatavuuden esteisiin ja keinoihin esteiden purkamiseksi.
Hagan on samoilla linjoilla Task Force on Justice -ryhmän toukokuussa 2019 julkistaman selvityksen kanssa: kaksi kolmasosaa maailman väestöstä ei saa lainkaan tai riittävästi oikeutta asuinmaansa oikeusjärjestelmältä.
Kaksi kolmasosaa maailman väestöstä ei saa lainkaan tai riittävästi oikeutta asuinmaansa oikeusjärjestelmältä.
Yhteisiä suunnittelutiloja verkkoon
Hagan haluaa uudistaa niin oikeusjärjestelmän säädöksiä, organisaatioita ja kulttuuria, palveluja ja tuotteita kuin viestintääkin, jotta kaikki saisivat oikeutta. Hän mainitsi, että esimerkiksi rahoitus ja organisaatiosiilot tuovat omat haasteensa, mutta ne voidaan kyllä ratkoa.
Kannustan jokaista ajattelemaan todella suuresti.
– Kannustan jokaista ajattelemaan todella suuresti. Tarvitsemme projekteja, joissa saadaan aikaan strategisia suunnitelmia ja yhteistyötä, Hagan painotti.
Hän ryhtyi toimeen saman tien ja pyysi kaikkia asumisen lainsäädännön ja häätöjen parissa työskenteleviä Legal Design Summitin osallistujia mukaan työhön. Samana päivänä kutsu ilmestyi myös Haganin Twitter-tilille. Hänen toiveenaan on, että vastaava kehitys saadaan liikkeelle kaikilla oikeuden aloilla.
On kiinnostavaa nähdä, syntyykö verkkoon Haganin peräänkuuluttamia suunnittelutiloja, joita maailmanlaajuinen ja avoin yhteistyö hänestä edellyttää. Johtoajatuksena on, että jos joku on keksinyt jotakin toimivaa, sitä voidaan käyttää uudestaan.
– Asioiden dokumentointi ja avoin tiedon jakaminen on tärkeää. Muuten toimivia ratkaisuja ei voida viedä eteenpäin, Hagan korosti.
Asioiden dokumentointi ja avoin tiedon jakaminen on tärkeää.
Tulevaisuuden tuomioistuinta työstetään Ruotsissa
Hyvä esimerkki Haganin suurten linjojen ajattelusta tulee naapurimaastamme Ruotsista. Helsingborgin käräjäoikeus päätti ryhtyä muotoilemaan uusiksi tulevaisuuden tuomioistuinta. Viime keväänä järjestetty tapahtuma oli maan julkisen sektorin ensimmäinen oikeusmuotoilutyöpaja.
Pajaan osallistui laaja joukko asiantuntijoita esimerkiksi Helsingborgin käräjäoikeudesta, syyttäjänvirastosta, Ruotsin poliisista, Helsingborgin kaupungista ja Ruotsin asianajajaliitosta.
Monet viranomaiset ovat kehittäneet palveluitaan käyttäjälähtöisiksi, mutta tuomioistuimilla on yhä tekemistä.
– Monet viranomaiset ovat kehittäneet palveluitaan käyttäjälähtöisesti, mutta tuomioistuimilla on yhä tekemistä. Hallituksemme haluaa, että Ruotsi on johtava maa digitalisaation mahdollisuuksien valjastamisessa, mutta miten me teemme sen? Oikeusmuotoilu on minusta osa ratkaisua, sanoo projektia vetänyt hallintopäällikkö Andrea Lindblom Helsingborgin käräjäoikeudesta Ruotsin tuomioistuinten LinkedIn-sivulla.
Legal Design Summitissa puhunut Lindblom palkittiin hiljattain Vuoden innovaattorina Swedish Legal Innovation Awards 2019 -kilpailussa. Sen järjestäjät Legaltech.se-blogi ja LegalWorks-yritys haluavat korostaa palkinnolla tuomioistuimen aloitteellisuutta digitaalisessa kehitystyössä.
Päätöksistä tulee vuorovaikutteisia
Helsingborgin käräjäoikeuden työpajassa alettiin purkaa asioita kolmen suuren teeman pohjalta: tuomioistuimen viestintä, palvelut ja tilat.
– Kun pohdimme nykyisiä ongelmia, on itsestään selvää, että ihmiset eivät esimerkiksi ymmärrä tuomioita. Myös etänä osallistuminen oikeudenkäyntiin on asia, jota ihmiset odottavat. Miksi oikeudenkäyntiin täytyy mennä, jos videokonferenssi löytyy omasta matkapuhelimesta? Lindblom sanoo puhelinhaastattelussa.
Lindblom uskoo, että etäosallistuminen voisi toimia hyvin siviilioikeudenkäynneissä, joissa ratkotaan riitoja. Hänestä esimerkiksi toisiaan vihaavien sukulaisten olisi helpompaa hoitaa asiat etänä.
Lopputulokseksi saatiin runsas joukko ideoita, jotka kiteytyvät parhaiten oikeusmuotoilulle tyypillisissä selkeissä visualisoinneissa. On 4D-tuomioistuinta, oikeudenkäynnin ajanvarauskalenteria ja käyttäjän kulkema oikeusprosessi polkuna.
Muutama projekti on jo liikahtanut eteenpäin.
Muutama projekti on Lindblomin mukaan jo liikahtanut eteenpäin.
Lindblomin kollega, Helsingborgin käräjäoikeuden virkamies ja viestinnän ammattilainen Fredrik Lassen vetää Vuorovaikutteiset päätökset -projektia, jossa aiotaan tehdä sähköisistä päätös- ja tuomioasiakirjoista ymmärrettäviä ja selkeitä vuorovaikutteisten elementtien avulla. Projektiin osallistuu edustajia tuomioistuinvirastosta ja Göteborgin hallinto-oikeudesta.
Ajatuksena on kehittää asiakirjoja samassa tahdissa teknisten mahdollisuuksien kanssa. Nyt alussa luodaan ensimmäinen prototyyppi, jossa saattaa esimerkiksi olla kuvia ja linkkejä informaatiovideoihin, sanaselityksiä pop up -ruuduilla ja linkkejä muihin verkkopalveluihin.
Digitaalisuus mukana ratkaisuissa
Entä mitä muualla maailmassa tapahtuu? Tuomioistuinten kehittämistyötä tehdään esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa digitalisoidaan siviilioikeudenkäyntejä, ja Norjassa tavoitellaan paperittomia tuomioistuimia.
Tuomioistuinten kehittämistyötä tehdään esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Norjassa.
Myös Helsinkiin puhumaan tullut, Kolumbiassa oikeusmuotoilun laboratoriota de Los Andesin yliopistossa vetävä lakimies Santiago Pardo Rodriguez opiskelijoineen etsii ratkaisua perustuslakituomioistuimen kokemaan pulmaan.
Kolumbiassa kuka tahansa kolumbialainen voi tehdä tutelan mihin tahansa tuomioistuimeen, jos hän kokee perustuslaillisten oikeuksiensa tulleen loukatuksi. Tutelaksi kutsutaan mekanismia perustuslaillisten oikeuksien puolustamiseksi. Kantaja on esimerkiksi voinut jäädä ilman terveydenhoitoa tai koulutusta.
Koska oikeusrikkomuksia riittää ja tuteloita on helppoa tehdä, niitä tulee valtavasti. Onkin kova työ seuloa esiin se pieni määrä tuteloita, jotka lopulta etenevät perustuslakituomioistuimen ratkaistavaksi. Siinäkin haetaan digitaalisia ratkaisuja.
Lisää aiheesta
- Ethan Katsh ja Orna Rabinovich-Einy, Digital Justice: Technology and the Internet of Disputes
- Margaret Haganin verkkosivut
- Helsingborgin käräjäoikeuden vetämä Vuorovaikutteiset päätökset -projekti
- Legal Design Summit
Juttua on korjattu 7.11.2019 siltä osin, kun viitataan Helsingborgin käräjäoikeuden, syyttäjänviraston, Ruotsin poliisin, Helsingborgin kaupungin ja Ruotsin asianajajaliiton yhteistyöhön. Ruotsin asianajajaliiton nimen suomennoksessa oli virhe.
