Oikeuskäsittelyä jäsenmaiden omilla kielillä

Kullanvärinen jättitorni Luxemburgissa on Marja Liettilän pääasiallinen työpaikka. Koti on jo vuosikymmeniä sijainnut Ranskan puolella.

Hampaansa ranskaksi pesevä Marja Liettilä on asunut Ranskassa 35 vuotta. Huhtikuun puolivälissä hän piipahti kollegansa kanssa Helsingissä kertomassa kiinnostuneille, miksi kannattaa lähteä juristi-lingvistiksi EU-oikeuden huipulle. Mikäpä on kertoessa, hänellä kun on työstä yli 28 vuoden kokemus.

Suomen liittymisprosessi Euroopan yhteisöihin oli vahvasti ranskankielinen. Oikeustieteen kandidaatiksi valmistunut Liettilä toimikin 1990-luvun alkupuolella Helsingin oikeustieteellisessä tiedekunnassa kansainvälisten asioiden koordinaattorina. Hänen puolisonsa on ranskalainen ja opetti silloin Suomessa liittymistä valmisteleville henkilöille ranskaa. Sitten sattuma puuttui peliin.

– Näin Le Monde -lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin juristi-lingvistiä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen. Ranskassa aiemmin jatko-opintoja suorittaneena ajattelin, että tämä on elämäni tilaisuus. Tunsin, että nyt tarvitaan ihmistä, joka rakastaa äidinkieltään ja osaa ranskaa.

Oikeus toimii tehokkaasti, kun teksti syntyy oikeanlaisen oikeusajattelun kautta.

Vuoden 1995 lopulla Liettilä suuntasi Luxemburgiin, jossa hän jatkaa yhä juristi-lingvistinä suomen kielen yksikössä. Toimenkuva on poikkeuksellinen, sillä tehtävässä tulee olla korkea-asteen loppututkinto oikeustieteessä ja vahva kielellinen osaaminen. Äidinkielen ja oman oikeusjärjestelmän kielen osaamisen lisäksi ranskan kielen hallitseminen on tärkeää, sillä se on tuomioistuimen sisäinen työ- ja ratkaisukieli.

– On ehdottomasti ymmärrettävä, mitä kääntää. Oikeus toimii tehokkaasti, kun teksti syntyy oikeanlaisen oikeusajattelun kautta.

Työtä merkityksien ytimessä

Kansallisten tuomioistuinten lähettämät ennakkoratkaisupyynnöt, julkisasiamiesten ratkaisuehdotukset ja unionin tuomioistuimen ratkaisut; siinä Liettilän työsarkaa. Asiakirjat käännetään kaikille unionin virallisille kielille, ja työstä vastaavat juristi-lingvistit. Liettilä kuvailee tyypillistä työpäiväänsä esimerkinomaisesti.

– Italian korkein hallinto-oikeus kysyy tulkintaneuvoa ja pyytää ennakkoratkaisua tuomioistuimelta, miten soveltaa erästä unionin oikeutta kansallisesti. Unionin tuomioistuin antaa vastauksensa ja ratkaisee ongelman.

Italiasta tullut pyyntö sisältää 15 sivua italiankielistä tekstiä, jonka Liettilä kääntää suomeksi, ja käännös lähetetään Suomen hallituksen käsiteltäväksi. Asiaa hoitaa Suomessa valtioneuvoston EU-asioiden osasto. Kaikki jäsenmaat saavat omalla kielellään vastaavan tekstin. Käännöstyössään Liettilä perehtyy juuri oikeudelliseen näkökulmaan.

– Haen Suomen oikeusjärjestelmästä tietoa voidakseni välittää eteenpäin sen, mistä oikeasti on kysymys. Tämä on juristina työn suola ja loputtoman mielenkiintoista. Työni on jatkuvaa oikeudellisten käsitteiden ja ilmaisujen merkityksen selvittämistä.

Työni on jatkuvaa oikeudellisten käsitteiden ja ilmaisujen merkityksen selvittämistä.

Tuomioistuimen päätökset annetaan aina ranskaksi ja käännetään kaikkien jäsenvaltioiden kielille. Suomalaisessa jutussa suomi on ratkaisun todistusvoimainen kieli. Oman oikeuskielen lisäksi juristi-lingvistin on tietyllä tasolla ymmärrettävä muiden kansallisten oikeusjärjestelmien kieltä, kyseisen yhteiskunnan yleiskielen lisäksi.

– Ranska, saksa, italia, espanja, englanti, ruotsi, portugali, unkari – siinä hallittavia kieliä. Kielitaito pysyy yllä lukemalla kirjoja, lehtiä ja katsomalla eri maiden televisiota. Suomessa seuraan politiikkaa ja lainsäädännön kehittymistä yhteiskunnan muutosten myötä.

Marja Liettilä Helsingin Aleksanterinkadulla, taustalla raitiovaunu.

Juristi-lingvistinä lähes 30 vuotta uraa uurtanut Marja Liettilä vierailee säännöllisesti kotimaassaan Suomessa myös ammatillisissa asioissa.

Jättitornien monikielisyysyhteisö

Tuomioistuimen suomen kielen yksikössä työskentelee 20 juristi-lingvistiä, viisi assistenttia ja kaksi kielentarkastajaa. Vaikka he toimivat fyysisesti samassa paikassa, työ on pitkälti yksinäistä asiantuntijatyötä.

– Työkaluina ovat sanakirja ja oikeudelliset lähteet, työ on jatkuvaa oikeusvertailua ja salapoliisityötä. Jokainen juttu on uusi tutkimustyönsä.

Jokainen juttu on uusi tutkimustyönsä.

Suomen yksikkö sijaitsee kullanvärisessä tornissa, yhdessä kolmesta jättitornista, joiden uumenissa toimivat 24 maan kieliyksiköt eli yhteensä 600 henkilöä. Vaikka työ on enimmäkseen itsekseen tekemistä, kaveria ollaan aina valmiita auttamaan.

– Meillä on täällä sisäinen ja ulkoinen monikielisyyspalvelu. Autamme sekä tuomareita että eri kieliyksiköiden kollegoita saamaan selkoa milloin mistäkin jäsenvaltiosta peräisin olevasta jutusta.

Juristi-lingvistien tehtävä on palvella tuomioistuinta, ja toiminta keskittyy siihen. Liettilä on lisäksi kouluttanut suomen kielestä innostuneita kollegoita muista jäsenvaltioista. Sekä pitänyt tanssitunteja.

Ranskaksi opettajan innoittamana

Helsingissä syntynyt, kasvanut, opiskellut ja asunut Liettilä oli nuorena kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista: siitä, miten valtio toimii. Juristiksi hän ei niinkään mieltänyt itseään, vaikka oikeustieteitä lähtikin lukemaan. Asia sai vahvistuksen, kun hän työskenteli neljä kesää isossa asianajotoimistossa Töölössä. Ei ollut hänen juttunsa, vaikka työyhteisö oli mahdottoman mukava.

Aiemmin teini-iän kapinafiiliksissä hän valitsi valinnaiseksi kieleksi ranskan. Ei siis saksaa, jonka kaikki muut ottivat. Tästä on kiittäminen Oulunkylän koulun ranskan opettajaa, joka innosti sydämellään mukaan.

– Ranska on kuin toinen äidinkieleni. Rakastan kieliä. Ja tanssia – tanssi tuo kontaktin ihmiseen, vastapainon yksinäiselle työlleni. Tanssissa liikkumisen ilo ja kauneus vievät mennessään.