Oikeuden kuvallisuutta käsittelevä kirjateos Oikeuden näyttämöt – Kuvallisuus lainkäytössä julkistettiin Lakimiesliiton järjestämän valtakunnallisen Lakimiespäivän yhteydessä 4.10.2013. Kirja on toteutettu Valtion taidemuseon ja Suomen Lakimiesliiton yhteistyönä. Tutkimus- ja julkaisuhankkeen suojelijana on toiminut Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö.
Julkaisu pyrkii tarjoamaan mahdollisimman monipuolista tietoa oikeuden kuvallisuudesta aina varhaisimmista ajoista nykypäivään. Kirja koostuu useammasta aihealuetta syvällisesti käsittelevästä asiantuntija-artikkelista sekä myös kuvataiteilijoiden maailmasta kumpuavista puheenvuoroista.
Tutkimushankkeen vastuullisena vetäjänä ja teoksen toimittajana on toiminut dosentti FT Virpi Harju Valtion taidemuseosta ja kuvatoimituksesta on vastannut toimituspäällikkö Juha Mikkonen Suomen Lakimiesliitosta.
Themiksen temppeleistä talonpoikaistupiin
Kirjan artikkelissa Missä oikeus toteutui? Themiksen temppeleistä talonpoikaistupiin (dosentti FT Virpi Harju) käsitellään Suomen yleisten tuomioistuinten kuvallisuutta niiden ulkonaisten puitteiden osalta. Keskeisinä huomion kohteina ovat tuomioistuinten rakennukset ja arkkitehtuuri, oikeutta esittävä tai sitä symboloiva taide sekä lainkäytön esineistö. Ne ovat tärkeä osa oikeuslaitoksen julkikuvaa.
Tarkasteltavina artikkelissa ovat maamme ylimmät tuomioistuimet (korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus) sekä hovioikeudet. Niin ikään mukaan on otettu ensimmäisestä oikeusasteesta istuntotiloja ja käräjäpaikkoja, jotka kuvaavat hyvin alioikeuksien ulkonaisia puitteita ja niiden kehitystä aina viimeaikaisiksi oikeustaloiksi. Erityisen maininnan ansaitsee valistushallitsija Kustaa III:n rakennuttama Vanhan Vaasan hovioikeuden talo (valmistunut 1786), joka erottui aikanaan selvästi arkkitehtonisella edustavuudellaan valtakunnan muista tuomioistuinrakennuksista (kuva 1). Se oli osa eurooppalaista oikeustalotraditiota. Myös Vaasan nykyisessä hovioikeudentalossa (valmistunut 1862) oikeuden valistusperinne jatkuu.
Yleisenä piirteenä on havaittavissa, että ylimpien tuomioistuinten ja hovioikeuksien sisustukseen on pyritty luomaan arvokkuutta. Pitkän täysistuntosalin pöydän päähän kuuluu presidentinistuin, joka on arvoaseman symboli. Pöydän ympärillä ovat jäsenten tuolit. Salien sisustuksiin liittyvät oleellisesti myös tuomioistuinten aikaisempien presidenttien muotokuvat (kuva 3).
Sitä vastoin Suomen oikeusistuimissa on niukalti oikeutta kuvaavia tai sitä symboloivia taideteoksia. Poikkeuksena on Vaasan hovioikeus, jossa on rikas oikeuden kuvaperinne. Muun muassa sen oikeuden tunnuksia esittävä sopraportaveistos (1786) kuuluu kansallisaarteisiimme. Turun hovioikeus on puolestaan juhlistanut merkkivuosiaan oikeutta symboloivin mitalein. Oivana nykytaiteen esimerkkinä on korkeimman hallinto-oikeuden suuren istuntosalin Juhana Blomstedtin maalaus Miekka ja vaaka vuodelta 1985 (kuva 4).
Korkeimpien tuomioistuimien esineellisiin perintöihin liittyvät muun muassa arvokkaat valaraamatut, jotka ovat vanhastaan kuuluneet oikeussaleihin, sekä sinetit. Helsingin hovioikeuden perintöihin kuuluu Suomessa harvinainen tuomarinviitta. Sekä Vaasan että Itä-Suomen hovioikeus ovat koonneet historiallisia esinemuistojaan myös omaan tilaansa, perinnehuoneisiinsa.
Maaseudun käräjäpaikat ovat yleisesti olleet erittäin vaatimattomat aina 1900-luvun jälkipuoliskolle. Käräjiä istuttiin milloin pitäjän- tai maalaistuvissa, milloin yksityishuoneistoissa, nuorisoseurain- ja työväentaloissa ja niin edelleen (kuva 5). Vuonna 1787 valmistunut Pietarsaaren käräjätalo on Suomen vanhimpia pääpiirteissään säilyneitä rakennuksia käräjähuonekalustuksineen. Kaupungit huolehtivat oikeudenjakopaikoista yleensä asianmukaisesti varaamalla raastuvanoikeudelle istuntotilat esimerkiksi raatihuoneista (kuva 6) ja myöhemmin kaupungintaloista.
Esimerkkejä edustavasta oikeustaloarkkitehtuurista esiintyy Suomessa vasta viime vuosikymmeniltä (muun muassa Seinäjoen oikeustalo, 1996, kuva 7). Sama koskee oikeuteen liittyvää taidetta (muun muassa Tampereen oikeustalon Oikeudenjumalatar Themis ja hänen ratsunsa juhlahaarniskoissaan -veistos, 1995). Nämä esimerkit ovat harvalukuisia. Tosin on huomattava, että oikeustaloihin on nyttemmin hankittu aihepiiriltään yleisluonteista taidetta, mikä on jo sinällään kiitoksen arvoinen asia.
Oikeuskulttuurit eroavat toisistaan
Kirjan Tuomarinviitasta banianpuun lehviin -artikkeli (emeritusprofessori OTT Heikki E. S. Mattila) antaa puolestaan vertailevaa historiallista tietoa ulkomaisista oikeuden kuvakulttuureista. Kirjoituksen esimerkit tuovat esiin sen, miten paljon eri maissa on panostettu arkkitehtuuriin ja taiteeseen oikeuden ja lainkäytön yhteyksissä. 1800-luvulta erityisen maininnan ansaitsee Brysselin oikeuspalatsi (kuva 8), joka on rakennuksena suurempi kuin Pietarinkirkko, ja viime vuosikymmeniltä esiin voidaan nostaa Puolan korkeimman oikeuden rakennus, jonka koristelussa on käytetty kivipylväisiin kaiverrettuja latinankielisiä lainkäyttömaksiimeja. Esitys painottuu länsimaiseen oikeusperinteeseen, mutta siinä tulee suppeasti esille muidenkin kulttuurien oikeussymboliikka. Indonesiassa oikeuden vanha symboli on banianpuu, waringin. Sen lehvistö muodostaa suojaavan katoksen, jonka alla oikeutta istuttiin malaijilaisessa yhteiskunnassa. Kiinassa perinnäinen oikeuden tunnuskuva on Xiezhi – myyttinen Yksisarvinen (kuva 9). Artikkeli havainnollistaa osaltaan sitä, missä määrin oikeuskulttuurit eroavat toisistaan myös visuaalisen viestinnän osalta. Kuva 10.
Teoksessa on mielenkiintoinen artikkeli myös mitalitaiteesta, Oikeuden aarteita rahakammiosta (dosentti FT Tuukka Talvio), jossa käsitellään perinpohjaisesti mitalien historiaa ja erityisesti oikeuteen liittyvien teemojen esiintymistä mitaleissa Italiasta Pohjoismaihin. Yleiskuvan saamiseksi kirjoituksessa selvitetään ensin mitalitaiteen syntyä renessanssin aikana antiikin rahojen tarjoamien esikuvien pohjalta. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota mm. Rooman rahojen Aequitas- ja Iustitia-symboliikkaan sekä muihin, myöhempiin oikeussymboleihin.
Varhaisimmat mitalit olivat ensisijaisesti muotokuvia, mutta etenkin 1600-luvulta alkaen yleistyi mitalien lyöminen merkittävien tapahtumien muistoksi. Kirjoituksessa kuvataan tämän tavan juurtumista Suomeen sen jälkeen, kun Vaasan hovioikeuden perustamisen (1775) johdosta oli lyöty mitali Tukholmassa (kuva 2).
Kirjan kahdessa syvällisessä puheenvuorossa kuvataiteilijat Miina Äkkijyrkkä ja Kuutti Lavonen pohtivat oikeuden kuvallisuutta (kuva 11) ja ottavat kantaa mm. näkemisen ja katsomisen oikeuden puolesta. Teoksessa esitellään taidegraafikko ja taidemaalari Kuutti Lavosen vaikuttava teos Viimeinen tuomio (2009) Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. Aihetta esittävä maalaus oli keskiajan Saksassa pakollinen elementti kaikkien tuomioistuinten koristelussa. Lavosen tulkinnassa viimeinen tuomio tulee ihmisen mittautumisesta omaan ekoympäristöönsä.
Nykypäiväisen näkemyksen oikeuden armollisuudesta, ja siitä kuinka taide voi lohduttaa oikeuden käynnin ympäristöissä sisäisellä voimallaan, antaa kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä artikkelissa Visuaalisen voiman meri – Kantavat kuvat. Kirjan viimeinen artikkeli kokoaa tiivistetysti oikeuden kuvallisuuden osana oikeuskulttuuria ja antaa näkökulmia taiteen läsnäoloon lain yhteydessä. Teos ilmaisee oman oikeuslaitoksemme tarpeen kehittää oikeuden kuvallisuutta tulevissa uusissa oikeusrakennuksissa ja niiden taideteoksissa. Kuva 12.
Lisätietoja: Kirjan toimittaja, dosentti FT Virpi Harju,
virpi.harju@fng.fi, p. 09 1733 6309, 045 135 2442
Toimituspäällikkö Juha Mikkonen, juha.mikkonen@lakimiesliitto.fi,
09 8561 0320, 041 458 0027
Kuvat poimittavissa press.fng.fi
Kirjaa voi ostaa Ateneumin museokaupasta ja verkkokaupasta shop.fng.fi, Akateemisesta Kirjakaupasta sekä Suomen Lakimiesliitosta: auli.lehtonen@lakimiesliitto.fi.
Kirjan hinta on 35 €.
1 Vanhan Vaasan hovioikeudentalo (1786), nyt Mustasaaren seurakunnan kirkoksi muutettuna.
2 Vaasan hovioikeuden perustamismitali 1775.
3 Korkeimman oikeuden täysistuntosalia koristavat mm. sen aikaisempien presidenttien muotokuvat.
4 Korkeimman hallinto-oikeuden suuren istuntosalin keskipisteenä on taidemaalari Juhana Blomstedtin maalaus Miekka ja vaaka (1985).
5 Taidemaalari Eero Nelimarkan maalaus Käräjät (1954). Oikeuspaikkana on Alaviitalan tupa Alahärmässä. Öljy kankaalle 124,5 x 213 cm. Nelimarkka-Rahasto säätiö.
6 Porin raatihuone (1841). Yksityiskohta päätykolmion veistosryhmästä, keskushahmona oikeudenjumalatar Justitia.
7 Seinäjoen oikeustalo (1996).
8 Brysselin oikeuspalatsi (arkkit. Joseph Poelaert, 1883). Postikorttikuva (1900–1914).
9 Xiezhi – myyttinen yksisarvinen. Kiinassa käytössä oleva oikeuden symboli.
10 The Honourable Chief Justice Spigelman (ylituomari vuosina 1998–2011). Anglosaksisessa oikeuskulttuurissa tuomari esiintyy muotokuvassa turkisreunuksisessa viitassa ja peruukki päässä.
11 Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän reliefi Armo ja totuus (2001) Autonpelti 6 x 8 m. Iisalmen oikeustalo. Valtion taidekokoelmat.
12 Rafaelin Stanza della Segnaturan seinämaalaus Justitia vuosilta 1508–1511.
Kuva 1 Gunnar Bäckman 1997. Kuva 2 Outi Järvinen. Suomen kansallismuseo. Kuva 3 Risto Laine. Kuva 4 Risto Laine, korkeimman hallinto-oikeuden arkisto.
Kuva 5 © Kuvasto 2013 / Kuva Janne Mäkinen, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo. Kuva 6 Pentti Pere, Satakunnan museo. Kuva 7 © Kalevi A. Mäkinen.
Kuva 8 Archives de la Ville de Bruxelles. Palais de Justice de Bruxelles, panorama sur carte postale, entre 1900–1914. Kuva 9 Lehtikuva. Kuva 10 Supreme Court of New South Wales (Australia). © State of New South Wales. Kuva 11 © Kuvasto 2013 / Kuva Topi Ikäläinen, Valtion taideteostoimikunta. Kuva 12 Vatikaanin museo, Rooma.
