Oikeuskulttuurimme aktiiviset taustavaikuttajat

Suomalainen Lakimies-yhdistys lienee jokaiselle juristille tuttu järjestö, ei vähiten monipuolisen julkaisutoimintansa takia. Yhdistys toimittaa alan johtavaa aikakauskirjaa Lakimiestä, kustantaa korkeatasoista tiedekirjallisuutta, järjestää koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä tukee oikeustieteellistä tutkimusta.

SLY perustettiin vuonna 1898 suomenkielisten lakimiesten oikeustieteelliseksi järjestöksi. Lakimiesyhdistyksen puheenjohtajan, professori Mika Hemmon mukaan kielitausta on menettänyt merkitystään jo vuosikymmeniä sitten; nykyisin teoksia julkaistaan myös ruotsiksi. Samalla on kehittynyt yleisoikeustieteellinen yhdistys, jonka toiminta kattaa periaatteessa kaikki oikeudenalat.

– Suomalainen Lakimiesyhdistys on läheissäätiöidensä kanssa hyvin merkittävä oikeustieteellisen tutkimuksen rahoittaja. Oikeustieteellisten väitöskirjojen kustantamisessa se on ollut johtava toimija toimintansa alkuvuosikymmeniltä alkaen.

SLY on Lakimiesliiton suurin jäsenjärjestö, joka yhdistää eri alojen lakimiehet ympäri Suomen. Yhteistyö liiton kanssa on ollut aktiivista niin valtuuskunnassa kuin Lakimiesyhdistyksen paikallisosastojen ja paikallisasiamiesten tasolla. Myös lakimieskoulutuksen kehittämisessä liitolla ja SLY:llä on yhteisiä intressejä.

– Lakimiesliitolla tulee olla edunvalvontatehtävän ohella ammatillis-aatteellinen ulottuvuus, mikä onkin hyvin toteutunut, Hemmo toteaa.

– SLY:n ohella Lakimiesliiton tulee kehittää yleistä oikeuskulttuuria, vaikuttaa alan koulutus- ja oikeuspolitiikkaan sekä edistää korkeatasoisen lakimiesetiikan ylläpitämistä.

Lakimiesyhdistyksen vuotuinen päätapahtuma on marraskuussa järjestettävä Oikeuskulttuurin päivä, jossa tieteellisten alustusten ohella jaetaan yhdistyksen palkinnot ja apurahat. SLY palkitsee joka vuosi parhaana pitämänsä oikeustieteellisen väitöskirjan. Joka toinen vuosi jaetaan SLY:n ensimmäisen puheenjohtajan nimeä kantava Serlachius–Särkilahti-palkinto, jota pidetään Suomen johtavana oikeustieteellisenä tunnustuksena. Tämä myönnetään pitkäaikaisesta ja korkeatasoisesta toiminnasta oikeustieteen alalla.

Säännölliseen toimintaan kuuluvat kuukausikokoukset oikeudellisine alustuksineen. Lisäksi yhdistys järjestää keväisin opintomatkan, jossa tutustutaan ulkomaisiin, juridisesti kiinnostaviin kohteisiin.

– Erittäin suuri merkitys SLY:n toiminnassa on sen 21 paikallisosastolla, jotka järjestävät tilaisuuksia jäsenistölleen. Pääyhdistys tukee paikallisosastojen toimintaa muun muassa maksamalla luennoitsijoiden ja erityistilaisuuksien kustannuksia.

Lakimiehen lisäksi yhdistys julkaisee vuosittain ilmestyvää Oikeustiede – Jurisprudentia -vuosikirjaa sekä kustantaa vuosittain noin 5–10 tieteellistä monografiaa, jotka ovat pääosin väitöskirjoja.

Perinteitä ja uudistusmieltä

Vuonna 1862 perustettu Juridiska Föreningen i Finland r.f – Suomen Lainopillinen Yhdistys r.f on maamme vanhin lakimiesjärjestö, johon kuuluu yli 600 jäsentä. Järjestöllä on keskusosasto Helsingissä, itsenäisesti toimivat paikallisosastot Turussa ja Vaasassa sekä tiivistä yhteistyötä ahvenanmaalaisen Ålands Jurister -yhdistyksen kanssa. Se oli myös yksi Suomen Lakimiesliiton seitsemästä perustajajäsenestä marraskuussa 1944.

– Toiminnallamme on perinteisesti ollut kaksi painopistettä, hallituksen puheenjohtaja, oikeusneuvos Gustav Byglin kertoo.

– Näitä ovat aikakauslehti JFT:n (Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland) julkaiseminen sekä yhdistyksen vuotuinen keskusteluohjelma. Tuemme myös oikeustieteellistä tutkimusta, julkaisutoimintaa sekä opiskelijajärjestöjen hankkeita.

Lainopillinen yhdistys käsitetään usein Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen ruotsinkielisenä sisarjärjestönä. Vaikka yhdistyksen pöytäkirjakieli ja työkieli on ruotsi, kokouksissa pidetään alustuksia ja keskustellaan myös suomeksi.

Yhdistys kokoontuu keskustelukokouksiin kolmesti keväällä ja kahdesti syksyllä, lakimieskalenteriin merkittyinä torstai-iltoina. Kokousten aiheet valitaan siten, että ne ovat ajankohtaisia, herättävät keskustelua ja perehdyttävät kokoontujat uusiin oikeuden ilmiöihin. Alustajina toimii asiantuntijoita yliopistomaailmasta, asianajajakunnasta, hallinnosta, tuomioistuinlaitoksesta ja elinkeinoelämästä.

Bygglinin mukaan kokouksia pyritään järjestämään lakimiehiä kiinnostavissa kohteissa, kuten tuomioistuimissa, eduskunnassa, asianajotoimistoissa, vankiloissa ja joskus yrityksissäkin. Silloin tällöin tehdään erillisiä retkiä kohteisiin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

– Asiaohjelman jälkeen osallistujille tarjoutuu mahdollisuus vapaamuotoiseen yhdessäoloon iltapalan tai ainakin yhteisen lasillisen merkeissä. Moni kokee tämän tärkeäksi, sillä kokouksissa käy eri-ikäisiä ja erilaisissa tehtävissä työskenteleviä lakimiehiä, joita yhdistää aito kiinnostus oikeuselämän tapahtumiin.

Yhdistys on perinteisesti suuntautunut pohjoismaiseen oikeustieteeseen ja oikeudellisiin arvoihin. Alustajina ja vuosikokouksen esitelmänpitäjinä vierailee arvostettuja tiedemiehiä ja oikeudellisia vaikuttajia. Yhdistyksellä on kunniajäseniä kaikissa Pohjoismaissa.

– Julkaisemalla Pohjoismaissa hyvin tunnettua JFT:tä sekä tukemalla ruotsinkielistä tutkimusta ja oikeuskirjallisuutta Suomessa, yhdistys edistää suomalaisen oikeuskulttuurin levittämistä skandinaaviselle kielialueelle. Vaikka JFT:n toimitus toimii itsenäisesti suhteessa yhdistykseen, moni yhdistyksessä pidetty alustus muuntuu artikkeliksi ja saa sillä tavoin laajemman yleisön ja pidemmän elinkaaren.

Oikeuselämän keskipisteessä viihtyvä yhdistys on aktiivisesti mukana Lakimiesliiton toiminnassa. Yhteinen vaalirengas Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen kanssa on tuonut sille valtuustopaikan.

– Olemme tieteellinen yhdistys, jonka tehtävänä ei ole jäsentensä ammatillinen edunvalvonta. Kiinnostus liiton toimintaan keskittyy niihin toimintoihin, joissa sivutaan lakimieskuntaa yleisesti koskevia kysymyksiä, kuten oikeuspoliittisia ja koulutuksellisia asioita, Bygglin tiivistää.

Lisätietoa yhdistyksistä: www.lakimies.org ja www.jff.fi