Oikeusministeri Tuija Brax ihmisoikeustaistelija taskukoossa

Jotakin pientä, -jotakin hupsua

• Mielimauste: basilika
• Herkkuruoka: Antin kuhakääreet parsalla
• Paras juoma: kuiva italialainen valkoviini
• Kaunein kukka: orvokki
• Väri ylitse muiden: vihreä
• Salainen pahe: pysyykin salaisena
• Lempilausahdus: Joku tolkku!

Uusi oikeusministeri Tuija Brax saapuu haastatteluun iloisena ja pirteänä kuten aina. Brax ei pode kisaväsymystä, vaikka uusi tehtävä pyörittääkin häntä kuin hullunmylly.

Isoja yllätyksiä ei eduskuntakonkarin eteen ole oikeusministeriössä tullut. Brax johti lakivaliokuntaa viime vaalikauden, joten hän on syynännyt etenkin tuoreimman lainsäädäntömme tarkkaan, pilkku pilkulta.

Oikeusministeriö palasi päällikkötasollakin Braxin myötä vähin äänin takaisin juristikantaan. Vuoden 2000 perustuslakihan poisti lakimiesten ikimuistoisen privilegion – sitä ennen oikeusministerin oli oltava juristi. Braxin edeltäjä – Leena Luhtanen (sd.) – oli ”maallikko”, ei-juristi.

– Oikeusministerille on varmasti hyötyä juristikoulutuksesta, mutta en pidä sitä välttämättömänä.

– Meiltä löytyy osaavia ja kokeneita poliitikkoja muiltakin koulutusaloilta. Sitä paitsi – ei jokaisesta jurististakaan saa millään hyvää oikeusministeriä. Pätevyys ei ole kiinni pelkästä tutkinnosta.

Juristiksi poissuljennalla

Kuinka Tuija Brax sitten kulkeutui lakia lukemaan? Mikä naksahti?

– Kyllä se harkinnan tulos oli. Ensiksi suoritin klassisen poissuljennan. Selailin opinto-oppaita ja tein ”ei ainakaan tuota ainetta” -päätöksiä.

– Juristin koulutuksesta sanottiin silloin, ja itsekin uskoin siihen, että se suo mahdollisuuksia moneen suuntaan. Liike-elämä ja hallinto olivat avoinna.

Tenttejä napsiessa itseä kiinnostavat juridiikan erikoisalat alkoivat sitten hiljakseen hahmottua.

– Opintojeni aikana johtotähtenäni oli erikoistuminen joko perhe- ja lapsioikeuteen tai ihmisoikeuskysymyksiin. Juuri tuolloin Helsingin yliopistossa alkoi maan ensimmäinen yliopistollinen ihmisoikeusprojekti. Se kolahti.

– Luonnonsuojeluasioista olin innostunut jo aikaisemmin. Niinpä ympäristöoikeuskin veti puoleensa.

Vihreäksi kuolleessa metsässä

Vihreäksi Tuija Brax sanoo kasvaneensa ilman suurta dramatiikkaa, herätystä.

– Vihreiden äänestäjä minusta syntyi luontoretkillä. Olen liikkunut lapsesta saakka paljon luonnossa. Olin partiossa, ja perheenikin on pitänyt ulkoilusta.

– Koulussa taas minulla oli loistavia biologian ja maantiedon opettajia. He herättivät kokonaisia luokkia arvostamaan luontoa ja sen monimuotoisuutta.

Suuri jysähdys tapahtui Saksassa.

– Menin vaihto-oppilaaksi Saksaan. Näin Schwarzwaldin tuhoutuneet metsät. Kun 16–17-vuotias tyttö kävelee läpi kuolleen metsän, se jättää jälkensä loppuiäksi.

– Saksassa vihreä liike oli tuolloin jo kovassa kasvussa.

Viralliseksi vihreäksi Brax nyrjähti puoliksi sattumalta.

– Vihreiden eduskuntaryhmässä avautui 1990 lainsäädäntösihteerin paikka. Hain sitä ja sain sen.

– Teimme kuitenkin heti selväksi, että minun ei tarvitse liittyä puolueen jäseneksi. Enkä liittynytkään. Olin vain niin innoissani lainsäädäntötyöstä ja siitä, että saan tehdä työtä sellaisten ihmisten kanssa, joita suuresti arvostan.

– Ajatuksenani oli, että määräaikaisen eduskuntapestin jälkeen keskityn ihmisoikeusjuridiikkaan. Seurasin silloin esimerkiksi Punaisen Ristin asioita hyvinkin tarkasti.

Mutta sitten tuli taas elämään uusi käänne.

– Haaviston Pekka puhui minut 1991-eduskuntavaaleihin täyte-ehdokkaaksi. Listoilta puuttui yksi ehdokas. Minulla oli vaaleissa vain yksi ainoa mainos, jossa tukijoukkooni oli kirjattu myös perheemme koira. Pääsin 1. varasijalle. Poliitikko minusta tuli siis enemmän tai vähemmän vahingossa.

Uran huippu – ja takaisku

Poliitikon uransa parhaimmiksi hetkiksi Tuija Brax sanoo suoralta kädeltä tapahtumat Lipposen 1. hallituksen hallitusneuvotteluissa.

– Johdin silloin juuri valittuna kansanedustajana yhtä viidestä työryhmästä. Ryhmä linjasi muun ohessa ympäristö- ja oikeuspolitiikkaa.

– Kaiken sen hirvittävän laman keskellä onnistuimme saamaan läpi päivähoitolain ja useita sellaisia ympäristöpoliittisia linjauksia, jotka kestävät tarkastelun vielä tänäänkin. Luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki…

Takkiinkin on myös Tuija Brax urallaan saanut.

– Lähteminen hallituksesta kesken kauden viisi vuotta sitten oli raskas kokemus. Emme kertoneet äänestäjille riittävän selvästi, että viides ydinvoimala ei ole meille ehdoton kynnyskysymys. Olisimme pettäneet äänestäjämme, jos emme olisi jättäneet hallitusta. Hallituksesta lähteminen kesken kauden on Suomen poliittisessa historiassa iso asia. Se oli vaikeata aikaa.

– Tällä viime vaalikierroksella olimme sitten jo viisaampia. Koko kampanjan aikana sanoimme selvästi, että uusi ydinvoimala ei ole kynnyskysymys, mutta teemme parhaamme kestävän kehityksen hyväksi hallituksen sisällä.

Vaikeita haasteita edessä

Uuden oikeusministerin edessä on sievoisia urakoita. Esimerkiksi hallitusohjelmaan on kirjattu historiallisen suuri oikeuslaitosuudistus. Ja sitten hoidettavaksi tulee paljon, paljon muuta.

– Vaalilain uusiminen on iso juttu, samoin perustuslain tarkasteleminen, Brax luettelee.

– Useiden hankkeiden takana on laajoja yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvokset, nuo vanhat velhot, eivät Tuija Braxia kykene jymäyttämään.

– Tunnen tämän talon väestä merkittävän osan jo vuosien takaa ja tiedän, että he ovat huippuosaajia. Olen lakivaliokunnan puheenjohtajana tottunut lukemaan heidän tekstejään ja jopa muokkaamaan niitä uusiksi eduskunnassa, Brax naurahtaa.

Tuliko lakivaliokunnassa eteen jotakin aivan karmeata, järkyttäviä lakitekeleitä?

– Tuli. Otin ongelman esille myös puhemiesneuvostossa. Liialla kiireellä tehtyjä lakiesityksiä saapuu eduskuntaan kaikista ministeriöistä, onneksi harvemmin kuitenkin oikeusministeriöstä. Paremman sääntelyn toimintaohjelmalla on merkittävä asema lainsäädännön laadun kehittämisessä.

– Yksi haastavimmista lakihankkeista oli viime kaudella sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema, vapaaehtoista sovittelua koskeva lainsäädäntö. Esityksen mukaan periaatteessa jopa insestijuttuja olisi voitu sovitella maallikoiden kesken.

Paljon oli korjaamista.

Esimerkki loistavasta lainvalmistelusta ja laista?

– Rikoslakiuudistus. Se on valmisteltu pitkällä kaavalla ja huolellisesti harkiten.

– Myös uusi perustuslakimme on suorastaan kaunis.

Tuomioistuinuudistus täydessä vauhdissa

Hallitusohjelmassa on oikeastaan melko paljon oikeuslaitosta ja -politiikkaa sivuavia jaksoja.

Käräjäoikeuksia on nyt 58. Ne on tarkoitus niputtaa puoleen, 30:een.

– En väitä, että pienet käräjäoikeudet olisivat tehottomia tai niiden työ epäpätevää. Nyky-yhteiskunnassa ne ovat kuitenkin haavoittuvaisia. Tuomarit eivät pysty erikoistumaan niissä sitä tahtia, mitä maailman meno edellyttää. Tarvitaan siis suurempia yksiköitä.

– Erityisen vaikeissa jutuissa voisi olla kaksi, jopa kolmekin tuomaria.

Kuinka temppu tehdään, kun tietää etenkin päällikkötuomareiden jääräpäisyyden? Käräjäoikeus kerrallaan, kun laamanni jää eläkkeelle?

– Olen entinen uimaopettaja. Veteen on mentävä kertaheitolla eikä yksi varvas kerrallaan. Kastuu siinä kuitenkin. Pikku hiljaa hivuttaminen ei ole oikea menetelmä.

– On kyse erittäin lahjakkaista ja älykkäistä ihmisistä. On heidänkin etunsa, että päätökset tehdään mahdollisimman nopeasti ja selkeästi, ja sen jälkeen väelle annetaan aikaa järjestää elämänsä uuteen järjestykseen.

Lautamiehet? Koko järjestelmä romukoppaan?

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että lautamiesjärjestelmästä luovutaan muissa kuin vakavissa rikosasioissa. Säästyneet varat käytetään pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen.

Lautamiesjärjestelmän uusiminen on käynnistetty ministeriössä.

EU ei vienyt eduskunnalta hampaita

Moni EU-kriitikko sanoo, että kansallisella parlamentillamme ei juuri enää ole virkaa. Lakien nuotit ja sisältö sanellaan direktiiveissä ja asetuksissa.
Ministeri Brax ei liity kyynikkojen kuoroon.

– Euroopan parlamentin päätöksiin Suomen eduskunta vaikuttaa oikeastaan yllättävänkin paljon. Esimerkiksi ministerineuvostoihin menen lakivaliokunnan ja suuren valiokunnan kautta. Eväät ja linjaukset tulevat sieltä.

– Itsekin olen EU:n käytävillä suorastaan hämmästynyt, että herranjestas, täällähän voi ihan oikeasti vaikuttaa.

Kai EU:ssakin sentään ainakin jokin asia voisi olla nykyistä paremmin?

– Kun jäsenmaita on 25 ja lisää on tuloillaan, määräenemmistöpäätöksillä ratkaistavien asioiden listaa on jatkettava.

– EU:n hallinto näyttää kylmiltään katsottuna kieltämättä sekavalta. Mutta kyllä senkin kanssa voi elää. Tärkeintä olisi nyt saada aikaiseksi ja voimaan se vuosikausia jahkattu perustuslaillinen sopimus.