Valtionhallinnon valmiusharjoituksissa varaudutaan pitkälle edenneeseen poikkeustilaan. Uusien uhkanäkymien myötä valtion virastoissa harjoitellaan skenaarioita, joissa yhteiskunnan kriisinsietokykyä koetellaan ankarasti.
Tämä näkyi viime vuoden loppupuolella valtioneuvoston valmiusharjoituksessa, jossa keskityttiin sähkökriisiin.
– Harjoituksia on tehty entistä todentuntuisemmissa skenaarioissa. On harjoiteltu lieviä poikkeustilanteita ja edetty olosuhteisiin, joissa esimerkiksi viestintäverkot ovat pois käytöstä. Tuolloin olisimme jo täysin erilaisessa maailmantilanteessa, kertoo oikeusministeriön osastopäällikkö Tapio Laamanen.
Varautuminen kriisin syvenemiseen on ollut käynnissä Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien. Harjoituksia on viime aikoina lisätty. Toistaiseksi näköpiirissä ei ole ollut vaikeampaa tilannetta kuin suunnitellut ja lyhytaikaiset sähkökatkot.
Valtion virastoilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia varautumisesta poikkeustilanteisiin.
Valtion virastoilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia varautumisesta poikkeustilanteisiin.
Kukin virasto vastaa siis itse varautumisestaan ja toiminnastaan häiriötilanteessa. Tuomioistuimet ja Syyttäjälaitos uudistivat valmiussuunnitelmansa vuoden 2022 aikana.
– Sähköhäiriöt ovat aito riski, johon varautumista pyrimme parantamaan ja etsimään konkreettisia ratkaisukeinoja. Varautumisen taso on parantunut merkittävästi, Laamanen sanoo.
Oikeutta ilman sähköä
Valtion toiminnot on luokiteltu tärkeysjärjestykseen sähkönsaannin merkityksen perusteella. Esimerkiksi vankilat kuuluvat oikeustoimen toimialalla kriittisimpään kategoriaan. Tuomioistuimet ja syyttäjät sen sijaan kykenevät jatkamaan toimintaa myös sähkökatkojen aikana. Tarkemmat tiedot luokittelusta ovat salassa pidettävää tietoa.
Tuomioistuimet ja syyttäjät kykenevät jatkamaan toimintaa myös sähkökatkojen aikana.
Oikeusvaltion toiminta pyritään Suomessa varmistamaan kaikissa olosuhteissa, mutta ympärivuorokautista sähkönsaantia oikeudenhoito ei luokittelun mukaan vaadi.
– Aivan kriittisimpiin sähkönkäyttäjiin kuuluvat ne julkishallinnon toiminnot, joissa sähkönsaanti on turvattava 24/7, Laamanen kertoo.
Yhteiskunnan kriittisimmät toiminnot tarvitsevat sähköä ympäri vuorokauden.
Julkishallinnon toimintojen arvioinnin lisäksi valtioneuvosto antoi joulukuussa asetuksen, joka määritteli yhteiskunnan toiminnan kannalta kaikista kriittisimmät sähkönkäyttöpaikat. Sähkönjakelijat velvoitettiin samalla päivittämään varautumissuunnitelmansa kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen sähkönsaannin turvaamiseksi.
Tieto talteen paperille
Oikeusministeriön hallinnonalalla on osaltaan varauduttu sähkökriisin syvenemiseen. Sisäisissä keskusteluissa on kartoitettu, mitkä tehtävät on kyettävä hoitamaan ilman sähköä. Tällaisia ovat esimerkiksi pakkokeinoasiat, jotka on toimeenpantava, oli sähköä tai ei.
Oikeustoimessa varaudutaan siirtymään vain paperin käyttöön kaikista kriittisimpien asioiden, kuten juuri pakkokeinoasioiden, hoitamisessa. Lisäksi syyttäjien ja tuomioistuimien oleelliset tiedot olisi tallennettava vain omalle työkoneelle tai paperille.
Sisäisissä keskusteluissa on kartoitettu, mitkä tehtävät on kyettävä hoitamaan ilman sähköä.
Mikäli kiertäviin sähkökatkoihin jouduttaisiin joskus turvautumaan, sähkönjakelijat voisivat kohdentaa katkoja virka-ajan ulkopuolelle.
– Sähkönjakelusta vastaavien yritysten kanssa käydään keskusteluja, jotta niillä on tietoa oikeustoimen ja hallinnonalamme tarpeista, Laamanen sanoo.
Sähköpulan iskiessä katkojen todennäköisyys on suurin kulutushuippuina, jotka osuvat arkipäiville kello 8–10 ja 16–20.
Istuntopaikkoja suljettaisiin tarvittaessa
Lyhyet ja ennalta suunnitellut sähkökatkot eivät vaikeuta merkittävästi oikeuden toimintaa. Kriisin pitkittyessä käräjäoikeuksien toimintaa saatetaan kuitenkin supistaa. Ensimmäisessä vaiheessa toimintaa rajoitettaisiin vain paikkakunnilla, jotka järjestävät istuntotoimintaa.
Pelkästään istuntoja järjestetään tällä hetkellä Raaseporissa, Kauhavalla, Savonlinnassa, Porvoossa, Inarissa, Sodankylässä, Kittilässä, Utsjoella, Kuusamossa, Nurmeksessa, Raumalla ja Salossa.
Kahdellatoista käräjäoikeuden istuntopaikkakunnalla on varauduttu rajoittamaan toimintaa, jos sähkönjakelu häiriintyisi.
– Tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen toiminta pyrittäisiin turvaamaan ainakin niiden päätoimipisteissä, Laamanen arvioi ja painottaa, että päätökset ovat virastojen vastuulla.
Oikeusministeriön hallinnonalalta tosiaankin vain vankilat on määritelty kaikista kriittisimmiksi sähkönkäyttäjiksi.
– Vangit asuvat valtion kiinteistössä, ja heidän elinolosuhteensa on turvattava. Vankilat ovat pitkälti sähkön varassa, ja esimerkiksi ovet toimivat usein sähköisesti. Sähkönsaanti on turvattava vankiloissa aina, ympäri vuorokauden, Laamanen sanoo.
Sähkönjakelusta vastaavat Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid ja paikalliset jakeluverkkoyhtiöt. Fingrid käyttää kolmiportaista menettelyä mahdollisen sähköpulan iskiessä. Sähkönjakelun rajoittaminen ja suunnitellut sähkökatkot ovat viimesijainen keino.
Vuoden 2022 joulukuussa 10 prosenttia vähentynyt suomalaisten sähkönkulutus varmisti, että sähköä oli tarjolla riittävästi.
Fingridin mukaan suomalaiset jatkoivat aiemmin aloittamaansa sähkönsäästöä myös joulukuussa. Sähkönkulutus oli Suomessa vuoden 2022 viimeisenä kuukautena kymmenen prosenttia pienempi kuin joulukuussa 2021. Sähkön käytön vähentämisellä on ollut merkittävä vaikutus sähkön riittävyyteen erityisesti kireämpien pakkasjaksojen aikana. Fingridistä sanotaan, että sähkönsäästötalkoita on syytä jatkaa.
Varavoimaa keskuskaupunkeihin
Valtion virastot tekevät varautumissuunnitelmia ja toimenpiteitä yhteistyössä erilaisten palveluntuottajien kanssa. Esimerkiksi oikeustoimelle palveluja tarjoavat muun muassa tietojärjestelmäpalveluita tuottava Valtori, valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt ja Oikeusrekisterikeskus.
– Yhteistyötä on kehitetty viime vuoden aikana. Se on avainasemassa varautumisessa, Laamanen sanoo.
Esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt on selvittänyt varavoimajärjestelmien hankkimista keskuskaupunkien keskeisimpiin virastoihin. Tarvittaessa varavoimaa olisi mahdollista toimittaa siirrettävillä konteilla keskuskaupunkien virastorakennuksille.
Varavoimalla turvataan julkishallinnon tärkeimmät sähkönkäyttökohteet. Sen toimittamisesta ja käytännön järjestelyistä vastaa Senaatti-kiinteistöt eri virastojen toimeksiannosta.
Myös oikeustoimessa varavoimajärjestelyistä on käyty keskustelua.
– Meidän tehtävämme on varmistaa, että oikeusministeriön hallinnonalan keskeiset toiminnot ja kiinteistöt turvataan varavoimalla, Laamanen toteaa.
Yksityiskohdat salataan
Taustalla tapahtuu kaiken aikaa. Suunnitelmista ei kuitenkaan hiiskuta ylimääräisiä. Soittokierros keskeisille oikeustoimen osapuolille paljastaa, että sähkökatkoihin varautumisessa on kyse kriittisestä ja arkaluonteisesta tiedosta.
Esimerkiksi Oikeusrekisterikeskus ei kommentoi varautumiskysymyksiä julkisesti. Keskusteluissa tarkentavat kysymykset saavat usein vastauksen ”salassa pidettävää ja turvallisuusluokiteltua tietoa”.
Sähkökatkoihin varautumisessa on kyse kriittisestä ja arkaluonteisesta tiedosta.
Senaatti-kiinteistöt kommentoi varavoimakysymystä varovaisesti, mutta vahvistaa keskustelut valtion virastojen varavoimaratkaisuista.
– Olemme käyneet keskusteluja varautumisesta valtion virastojen kanssa koko viime syksyn. Varavoiman toimittaminen on ollut yksi kysymys, jota olemme käsitelleet, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa sanoo.
Pusa ei tarkenna, mitkä hallinnonalat tai virastot ovat halunneet käydä keskusteluja sähkön saannin varmistamisesta varajärjestelmillä.
– Nämä ovat salassa pidettäviä asioita. Meillä on vuosittain satoja rakennushankkeita, joissa osaan tehdään myös varavoimaratkaisut, osaan ei, Pusa toteaa yleisellä tasolla.
Oikeustoimen varautumiseen ei vielä lisärahaa
Oikeustoimessa varautumiseen tarvittavat lisäinvestoinnit kohdennetaan riski- ja resurssianalyysien perusteella.
– Varautuminen on kallista, arvioi Tuomioistuinviraston toimitila-asioiden erityisasiantuntija Marjo Hietikko.
Varautuminen on kallista.
– Varautumisen puutelistaa pyritään lyhentämään, mutta ei ennen huolellista arviota siitä, mistä toimenpiteistä on hyötyä, Hietikko jatkaa.
Esimerkiksi varavoimasta ei ole apua oikeustoimelle, jos tietoliikenneyhteydet eivät toimi. Hietikon mukaan varautuminen toiminnan väliaikaiseen keskeyttämiseen tai toiminnan siirtämiseen muille istuntopaikoille on osa tuomioistuinten varautumisen kokonaisuutta.
Oikeusministeriön hallinnonalan lisärahoituksen määrää ei ole vielä laskettu yhteen. Toistaiseksi virastoille ei ole osoitettu lisärahoitusta varautumisen perusteella.
– Asiasta on käyty keskustelua. Varautumisesta aiheutuvat valtionhallinnon lisämäärärahatarpeet tulee arvioida kokonaisuutena ja siten asia on myös valtiovarainministeriön vastuulla, Laamanen sanoo.
Kotivara varmistaa toimintakyvyn
Valtori on ohjeistanut varautumaan sähkökatkoihin lataamalla tärkeät dokumentit omalle työkoneelle ja priorisoimaan työtehtävät sähkökatkojen aikana. Valtorin lokakuussa 2022 julkaisemat ohjeet koskevat vain lyhyitä ja suunniteltuja sähkökatkoja.
Kuluvan talven varautumisessa turvaudutaan olemassa oleviin ratkaisuihin.
Jokaisen on huolehdittava omasta toimintakyvystään kotivaran turvin.
– Joissakin valtion rakennuksissa on akustoja tai varavoimaa sähkökatkoja varten. Lämmityskauden mahdolliset sähkökatkot kohdataan nykyisillä teknisillä järjestelmillä, koska investointeja varautumisen tason nostamiseksi ei ehditä tekemään, Valtori toteaa ohjeistuksessaan.
Valtori muistuttaa, että jokaisen on huolehdittava omasta toimintakyvystään kotivaran turvin. Siihen kuuluu muun muassa lääkkeitä, vettä, ruokaa ja lämpimiä vaatteita.
Sähkönkäyttöpaikan kriittisyys ei varmista sähkönsaantia
Valtioneuvosto antoi joulukuussa 2022 asetuksen, joka yhdenmukaistaa yhteiskunnan johtamisen ja turvallisuuden kannalta välttämättömät toiminnot häiriö- ja sähköpulatilanteissa sekä poikkeusoloissa. Tavoitteena on minimoida mahdollisesta sähköpulasta aiheutuvat haitat.
Sähkömarkkinalain mukaan jokaisen sähköverkkoyhtiön on laadittava varautumissuunnitelma sekä määritettävä, miten ja missä järjestyksessä sähköt palautetaan asiakkaille häiriötilanteessa.
Verkonhaltijoiden on määriteltävä myös muiden sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestys häiriö- ja sähköpulatilanteissa sekä poikkeusoloissa. Muut sähkönkäyttöpaikat on luokiteltava vähintään kolmeen etusijajärjestysryhmään.
Kriittiseksi sähkönkäyttäjäksi määrittely ei tarkoita, että sähkönsaanti olisi täysin varmaa.
Kriittiseksi sähkönkäyttäjäksi määrittely ei tarkoita, että sähkönsaanti olisi täysin varmaa. Sähkönkäyttäjien tulee suunnitella omaa toimintaansa ja huolehtia muun muassa tarvittavista varavoimajärjestelyistä.
Kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen määrä pidetään rajattuna. Mikäli kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen määrä on liian suuri, verkkoyhtiöillä ei ole keinoja välttää sähkökatkojen kohdistamista kriittisille asiakkaille ja luokittelu menettää merkityksensä.
