Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari Tatu Koistinen käsittelee paljon vangittujen vastaajien rikosasioita ja pikahaastejuttuja. Niistä etenkin vangitun jutuissa on usein kuultavina ulkomaalaisia, jolloin niihin liittyy paljon tulkkausta vaativia istuntopäiviä.
Keväällä 2021 Koistisen arvion mukaan lähes joka toisessa hänen hoitamassaan istunnossa oli jotain tulkattavaa.
Vaikka asianosaisilla on oikeus saada tulkkaus omalle kielelleen, he ilmoittavat usein, että englanninkielinen tulkkaus riittää.
– Tunnistettuamme tulkkaustarpeen otamme yhteyttä hankintasopimuksessa meille määriteltyyn tulkkitoimistoon, jolle ilmoitamme päivämäärän, kellonajan ja keston sekä tarvittavan kielen. Toimisto lähettää tulkin paikalle tai ilmoittaa, että ei siihen pysty. Silloin soitamme järjestyksessä seuraaviin sopimuksessa määriteltyihin toimistoihin. Poikkeustilanteissa, esimerkiksi kun on kiire, voimme tilata tulkin suoraan.
Yleensä tulkki tilataan, kun on varmistunut, että kaikki asianosaiset pääsevät paikalle eli noin 1–2 viikkoa ennen istuntoa.
Jokaisella tulkilla pitäisi lähtökohtaisesti olla oikeustulkin pätevyys.
– Tulkkauksen laatu on meille olennaisen tärkeää, ja jokaisella tulkilla pitäisi lähtökohtaisesti olla oikeustulkin pätevyys, vaikka muutoin edellytetään vain, että tulkin on oltava rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu. Osassa yleisiäkin kieliä tällaisia osaajia on kuitenkin vain kourallinen.
Tulkkitoimistojen välittämien tulkkien taso vaihtelee Koistisen mielestä liikaa, vaikka kouluttamattomat ja heikkolaatuiset tulkit ovat onneksi olleet yksittäistapauksia.
– Jotkut tulkit eivät osaa riittävän hyvin suomea, ja on työlästä ymmärtää, mitä he sanovat. Pahimmillaan on käynyt niinkin, että tulkki keskusteli vilkkaasti tulkattavalla kielellä asiakkaan kanssa, mutta hänen suomen kielen taitonsa oli niin heikko, että asiakas alkoi lopulta puhua suomea. Se istunto jouduttiin keskeyttämään. Tällaisia tilanteita on kuitenkin ollut juttujen määrään nähden vähän.
Toinen iso ongelma on nykyisen etukäteen vahvistettavan varausmenettelyn jäykkyys, sillä istunnot venyvät usein, joskus jopa useilla tunneilla ja yli virka- ajan.
– Olisi kaikille parasta, jos asia saataisiin hoidettua kerralla. On hankalaa, jos tulkki – tai kukaan muukaan – joutuu lähtemään muualle kesken istunnon.
Kouluttamattomat oikeustulkit ovat riski
Asianajaja Antti Kortelainen Järvenpäästä hoitaa paljon rikosjuttuja ja arvelee osallistuneensa 20 vuoden aikana useisiin satoihin oikeudenkäynteihin, joissa on tarvittu tulkkausta. Tulkkauksen laatu alkoi hänen mielestään heiketä kilpailuttamisen seurauksena.
Tulkit olivat aikaisemmin enimmäkseen päätoimisia yksityisyrittäjiä, mutta nyt paikalle saapuu yhä useammin kouluttamaton tulkki, joka tekee työtään esimerkiksi opiskelun ohessa.
– Tulkit ovat kertoneet, että kilpailutuksen myötä firmat alkoivat karsia kuluja esimerkiksi siirtymällä kiinteästä vähimmäiskorvauksesta tulkkausaikaperusteiseen laskutukseen ja tarjoamalla nollatuntisopimuksia ja pakkoyrittäjyyttä, Kortelainen sanoo.
– Tulkilla, joka työskentelee kilpailutuksen kautta käytännössä määräävään asemaan päässeelle yritykselle, ei ole oikeata työsuhdesuojaa. Toki hän voi vaatia oikeuksiaan ja hänelle kuuluvia lisiään, mutta keikat saattavat loppua siihen paikkaan, Kortelainen kertoo kuulleensa tulkeilta.
Tulkilla, joka työskentelee kilpailutuksen kautta käytännössä määräävään asemaan päässeelle yritykselle, ei ole oikeata työsuhdesuojaa.
Edelleen hänen kuulemansa mukaan alan kurjistuminen on saanut monet ammattitulkit etsiytymään muihin töihin. Tämä näkyy tulkkauksen laadussa.
– Uralleni on osunut jopa juttu, jossa tulkki tuli suoraan työvoimatoimistosta hovioikeuteen tulkkaamaan juttua, jossa päämieheni oli alioikeudessa tuomittu yhteensä yli kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen. Tulkki oli elämänsä ensimmäistä kertaa oikeudessa ja oli päässyt tulkiksi, kun oli ilmoittanut olevansa kaksikielisestä perheestä.
Kouluttamattomien tulkkien puutteellisesta ammattitaidosta kertoo Kortelaisen kokemuksen mukaan sekin, että yhä useammin tuomarit joutuvat huomauttamaan tulkille, että tämän tulisi tulkata, kun tämä ei sitä ymmärrä tehdä.
– Kaksikieliset päämiehet ilmoittavat yhä useammin kesken oikeudenkäynnin, että he haluavat vaihtaa suomen kieleen, koska tulkki ei käännä oikein. Päämies saattaa myös kommentoida tulkkauksesta, että tuo ei mennyt oikein, mikä on myös yhä useammin muutoksenhaun perusteena.
Vastuu oikeustulkin työn laadusta puuttuu
Avustaja seuraa yleensä päämiehensä oikeusprosessia kuulustelusta mahdolliseen hovioikeuskäsittelyyn. Kortelaisen mielestä olisi hyvä, jos myös tulkkina toimisi kaikissa vaiheissa sama ihminen eikä kuka kulloinkin sattuu, kuten nyt usein käy.
– Mitä useammin tulkkia vaihdetaan kesken prosessin, sitä hankalampaa se on asianosaisen oikeusturvan kannalta.
Kortelaisen mielestä olisi hyvä palata takaisin tilanteeseen, jossa tämän päivän keikka on tulkille samalla mainos huomisen työstä. Nyt mahdollisuus suoraan palautteeseen on heikko, ja huonon tulkin voi kierrättää jonnekin muualle.
Tulkin välitön vastuu oman työn tuloksista motivoi häntä laadukkaaseen tulkkaukseen.
– Tulkin välitön vastuu oman työn tuloksista motivoi häntä laadukkaaseen tulkkaukseen. Tämä tärkeä linkki katkeaa tilattaessa työ toimiston kautta.
Suoran tilaajalinkin puuttuminen näkyy myös, kun kuulustelu tai oikeudenkäynti venyy ja tulkin on kesken tilanteen siirryttävä seuraavaan tehtävään.
– Perinteiset yrittäjätulkit alkavat silloin kaivella esiin kännyköitään ja haeskella itselleen sijaista iltapäivän keikalle.
Oikeustulkki on erityisammattilainen
ROT-oikeustulkki Mari Janatuisella on pitkä työura EU-parlamentin simultaanitulkkina ja erilaisissa tulkin tehtävissä kotimaassa. Hän on suorittanut oikeustulkkirekisteriin oikeuttavat näyttötutkinnot englannin, saksan ja hollannin kielissä ja tehnyt oikeustulkkauksia yli kymmenen vuoden ajan.
Oikeustulkin pätevyydeksi ei hänen mielestään riitä pelkkä ’kaksikielisyys’.
– Avioliitto vieraskielisen kanssa tai muutaman vuoden oleskelu jossain maassa ei vielä riitä takaamaan asiakkaan tai koko oikeusprosessin oikeusturvaa. Minua huolestuttaa, että välitystoimistot mahdollisesti palkkaavat tällaisia kouluttamattomia henkilöitä alalta poistuneiden ammattilaisten tilalle.
Minua huolestuttaa, että välitystoimistot palkkaavat kouluttamattomia henkilöitä alalta poistuneiden ammattilaisten tilalle.
Janatuinen ei työskentele toimistojen kautta, vaan tekee vain suoria toimeksiantoja.
– Teen oikeustulkkausta sekä käräjäsaleissa että niiden ulkopuolella, ja tutut tilaajat tietävät, mitä he minut tilatessaan saavat. Minulla on asiakkaita, jotka kertovat, että heillä on ollut puutteellinen tulkkaus esimerkiksi huoltajuusriidassa, ja he haluavat tilalle oikean tulkin tässä heille lähes elämän ja kuoleman kysymyksessä, Janatuinen kertoo.
– Välitystoimistoistakin on pyydetty tulkkaamaan, mutta kun pyydän heiltä työehtoja sähköpostilla, sitä sähköpostia ei koskaan tule.
Ammattilaiset ovat olemassa ja rekisterissä, heitä pitäisi vain haluta käyttää, Janatuinen huomauttaa. Kilpailutuksiin osallistuvilta toimistoilta pitäisi hänen mielestään edellyttää ainoastaan oikeustulkkirekisteriin merkittyjen tulkkien käyttöä ja sen mukaista hinnoittelua.
– Ihannetapauksessa tulkki hoitaisi kaikki prosessin vaiheet, sillä asiakkaan – sekä tilaajan että vieraskielisen tulkattavan – on helpompi luottaa tulkkiin, jos tämä ei vaihdu jatkuvasti. Kun asia on tuttu, myös väärinkäsitysten mahdollisuus on pienempi, Janatuinen sanoo.
Tulkki ei ole kävelevä sanakirja.
– Tulkki ei ole kävelevä sanakirja, joka suoltaa kieltä tilanteessa kuin tilanteessa. Juridisen erikoissanaston ja juridisten prosessien on oltava hallussa ja tulkin on myös valmistauduttava tulkkaukseen ja perehdyttävä sen erityissanastoon.
Janatuinen muistuttaa, että kuiskaten tapahtuva simultaanitulkkaus on äärimmäisen raskasta ja keskittymistä vaativaa työtä, eikä sitä pysty tekemään tarkasti 40 tuntia viikossa. Esimerkiksi EU:ssa tulkkien työmäärää on tiukasti rajoitettu, jotta tulkkauksen laatu pysyisi hyvänä.
– Kaiken tämän tulisi näkyä myös palkkioissa. Nyt kun kilpailutuksia on tulossa, viranomaisilla on näytön paikka.
Oikeustulkkauksen tilaaja ei voi vaikuttaa tulkin valintaan
Euroopan unioni sääti vuonna 2010 direktiivin oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä.
Siihen liittyen Suomessa määriteltiin 2013 oikeustulkin erikoisammattitutkinto perusteineen ja annettiin 2015 laki pätevien tulkkien saatavuutta edistävästä oikeustulkkirekisteristä, jonka toiminta käynnistyi vuonna 2016.
2018 oikeustulkkaus kilpailutettiin Hansel-puitesopimuksella, jonka mukaan tilaaja ei voi vaatia oikeustulkkirekisteriin rekisteröityä tulkkia. Tulkin valitsee ja lähettää paikalle jokin kilpailutuksessa sopimuskumppaniksi valikoituneista yrityksistä, jolta tulkkaus tilataan.
Yritysostot ovat edelleenkin vahvistaneet suurten toimijoiden asemaa tulkkauspalvelujen toimittajina. Nykyinen sopimus päättyy 2022, ja valmisteilla on uusi kilpailutus.