Lakimiesliiton vaalipaneeliin paikalle oli saapunut 70 kuulijaa perehtymään Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirejä edustaneisiin lakimiesehdokkaisiin.
Helsingin vaalipiiristä paneeliin osallistuivat vihreiden Husein Muhammed ja kokoomuksen Pia Pakarinen. Uudeltamaalta ehdolla olevat panelistit olivat perussuomalaisten Erkki Havansi, keskustan Johannes Hirvaskoski, SDP:n Irma Pahlman ja RKP:n Corinna Tammenmaa. Paneelin puheenjohtajana toimi pitkän linjan TV-toimittaja Seppo Toivonen.
Paneeli eteni hyvässä hengessä. Oikeusturvan parantamisen tärkeydestä tulevalla vaalikaudella ehdokkaat olivat yhtä mieltä, tosin ehdokkaille mieluisa keinovalikoima vaihteli jonkin verran.
Keskustelu alkoi esittelykierroksen jälkeen terävästi, kun puheenjohtaja kysyi hyväksyvätkö panelistit liittouman pommitukset Muammar Gaddafia vastaan. YK:n turvallisuusneuvoston mandaattiin perustuvat pommitukset hyväksyttiin yksimielisesti, mutta aseiden vientiä kapinallisille ei. Hirvaskoski perusteli kielteistä kantaa vetoamalla epäselvään tilanteeseen. – Emme tiedä ketä olemme tukemassa. On vaikea selvittää, kuinka legitiimi regiimi on muodostumassa, Hirvaskoski totesi.
Ajankohtaisista aiheista käsiteltiin myös niin sanotun egyptiläisen isoäidin tapaus. Panelisteista Pahlman, Hirvaskoski ja Havansi eivät olisi myöntäneet korkeimman hallinto-oikeuden jäsenenä isoäidille oikeutta pysyä perheensä luona. Tammenmaa, joka olisi myöntänyt, vetosi inhimillisiin syihin eikä lähtenyt perustelemaan kantaansa juridiikalla. Havansi vetosi ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä: – Sääntöjen pitää olla kaikille samat ja voimassaolevan lainsäädännön ja sen tarjoaman tulkintavaran puitteissa pitää toimia.
Lakimiesliiton Oikeusturvaohjelman ehdotuksia käytiin paneelissa kattavasti läpi. Kaikki kannattivat yksimielisesti syyttäjän roolin vahvistamista esitutkinnassa. Myös syyttäjän ja poliisin nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön viitattiin. Riippumatonta tuomioistuinvirastoa kannattivat Muhammed, Hirvaskoski ja Havansi. Hirvaskosken puheenvuorossa esille nousi erityisesti tuomareiden erikoistuminen, esimerkiksi vaikeiden talousrikosjuttujen yhteydessä.
Puheenjohtaja kysyi panelisteilta keskeisiä keinoja oikeudenkäyntien lyhentämiseksi. Tammenmaa lähtisi ratkomaan keinoja voimavarapuolelta: – Resursseja tarvitaan lisää ja talousrikoksiin erikoistuneita syyttäjiä on liian vähän. Pakarisen keinovalikoimassa oli kolmen tuomarin kokoonpanossa tapahtuva käsittely.
– Voitaisiin myös luopua näytön arvioinnista hovioikeudessa, Pakarinen täydensi.
Yleisö osallistui aktiivisesti paneeliin. Yleisökysymyksessä viitattiin suuriin valitusmääriin kuntatasolla, jotka hidastavat tärkeiden hankkeiden etenemistä. Panelistit suhtautuivat varsin epäileväisesti valitusmahdollisuuksien rajaamiseen. Muhammed tiivisti: – Viime kädessä kuntavalitus on mahdollisuus korjata virheet. – Kuntavalituksissa on lainmukaisuuden kontrollia, täydensi Havansi.
Oikeusturvan ja ajankohtaisten poliittisten kysymysten lisäksi keskusteltiin myös kestoaiheista, kuten pakkoruotsista. Mielipiteet paneelissa hajosivat, mutta näkökulma oli pääasiassa käytännönläheinen. Miten turvataan ruotsinkielisten kansalaisten palvelut? Pahlman viittasi yksityisten työmarkkinoiden vetovoimaan, mikä voi hankaloittaa julkisten palvelujen järjestämistä ruotsin kielellä: – Suhteessa ruotsinkieliseen väestöön ja tarpeeseen osaajia on, mutta eri asia on, mikä on vetovoimainen sektori, mihin nämä osaajat sijoittuvat.
Paneelin lopussa saatiin vielä uutta virtaa, kun keskusteltiin verolinjoista. Erityisesti listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaus puhututti. Sitä paheksuttiin jonkin verran, mutta Hirvaskoski ja Pakarinen puolustivat käytäntöä sinnikkäästi. Yrittämisen pitää olla kannattavaa.
Paneelista jäi kuulijalle positiivinen vaikutelma. Lakimiesehdokkaat ovat sanavalmiita ja näkemykset ovat hyvin perusteltuja. Näistä, ja muista Lakimiesuutisissa esitellyistä ehdokkaista on helppo löytää oma ehdokas kevään 2011 vaaleissa.
