Kataisen hallitus lupasi hallitusohjelmassaan, että oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi laaditaan oikeusturvaohjelma. Luonnos ohjelmaksi on valmis ja oikeusministeriö lähetti sen lausuntokierrokselle. Ministeriö odottaa lausunnonantajilta myös uusia ideoita ja näkökulmia, jotka voidaan ottaa huomioon ohjelman jatkovalmistelussa.
Lakimiesliitossa olemme tervehtineet ilolla hanketta, jota olimme omalta osaltamme laittamassa alulle. Loppuvuodesta 2010 julkaisemassamme Lakimiesliiton Oikeusturvaohjelmassa ehdotimme, että tuleva hallitus esittelee eduskunnalle Oikeusturvaohjelman, jolla vähennetään esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien viivästymisen kansalaisille, elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle aiheuttamia oikeudellisia ja taloudellisia menetyksiä. Runsaassa vuodessa on edetty tilanteeseen, jossa meillä on oikeusministeriön oikeusturvaohjelmaluonnos lausunnolla.
Samalla on syytä muistaa, että niin meidän kuin muidenkin oikeuspoliittisten vaikuttajien on pidettävä huolta siitä, että näinä taloudellisesti haastavina aikoina oikeusturvaohjelmasta ei tule oikeusturvan vähennysohjelmaa. Tähän liittyen ensin suora lainaus oikeusministeriön oikeusturvaohjelmaluonnoksen Ohjelman lähtökohdat -otsikon alta: "Julkisen talouden vaikeat näkymät pakottavat oikeuslaitoksessakin arvioimaan, miten kansalaisten luottamusta nauttivaa oikeusturvaa voidaan tuottaa vähemmin resurssein – –".
Sitten faktaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tilastoista: Vuoden 2011 loppuun mennessä Suomi on saanut EIT:ltä 59 langettavaa tuomiota oikeudenkäyntien viivästymisestä (Length of proceedings). Ruotsi on saanut 12, Tanska kahdeksan ja Norja kaksi vastaavaa tuomiota. Tilanne ei ole viime vuosina kehittynyt kannaltamme suotuisaan suuntaan samalla vertailuotannalla. Vuosina 2010–11 Suomi sai viivästymistuomioita 11, Ruotsi yhden ja Tanska ja Norja eivät yhtään.
Tilastoista voi vetää ainakin kahdenlaisia johtopäätöksiä: 1) Suomella on aliresursoitu oikeuslaitos ja 2) suomalaisessa oikeudenkäyntijärjestelmässä on paljon korjaamisen varaa.
Kataisen hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa useita Lakimiesliiton Oikeusturvaohjelmassa ehdotettuja oikeuslaitoksen tehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisäämisen, syyttäjän roolin vahvistamisen esitutkinnassa ja käräjäoikeuksien aseman vahvistamisen. Hallitus myös lupasi oikeudenkäytön nopeuttamiseksi huolehtia syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosten kestävästä ja tasapuolisesta resursoinnista.
Lupausten pitämiseen ei tarvita nykyistä vähemmän vaan enemmän resursseja eli rahaa. Esimerkiksi tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrän nostaminen 160:een, jota oikeusministeriön työryhmä ehdotti mietinnössään (OMTR 2009:5), tarkoittaa noin 30 uuden harjoittelupaikan perustamista tämän vaalikauden aikana (toisaalta on väärin puhua uusista paikoista, koska paikkoja on vähennetty 130:een vuoden 2005 runsaasta kahdestasadasta samaan aikaan, kun tuomareiden eläköitymistahti on kiihtynyt huippuunsa). Tämä tarkoittaisi kertarysäyksellä tehtynä peräti 0,1 prosentin lisäystä oikeusministeriön hallinnonalan vuosibudjettiin.
Oikeusministeriön oikeusturvaohjelma tähtää oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseen ja oikeusturvan laadun parantamiseen. Kun EIT:n tilastot alkavat näyttää aivan muulta kuin nyt, tiedämme, että lisäpanostuksista ja prosessiuudistuksista on ollut hyötyä. Oikeuslaitoksemme on kiistatta nykyisellään alirahoitettu ja Lakimiesliitossa lupaamme jatkaa tuloksekasta työtä asian korjaamiseksi.
Mikko Salo
För rättsskydd behövs pengar
I syfte att förkorta längden på rättegångsprocesser och förbättra kvaliteten på rättssäkerheten lovade Katainens regering i sitt regeringsprogram att utarbeta ett rättssäkerhetsprogram. Programutkastet är nu ute på remiss. Ministeriet önskar att remissinstanserna lägger fram nya idéer och synpunkter, som kan beaktas i den fortsatta planeringen av programmet.
Juristförbundet har med glädje välkomnat detta projekt, som vi var med och initialiserade. I Juristförbundets Rättsskyddsprogram från år 2010 föreslog vi att den kommande regeringen föredrar för riksdagen ett rättsskyddsprogram för att minska de juridiska och ekonomiska förluster som utdragna förundersökningar, åtalsprövningar och rättegångar orsakar till medborgare, näringslivet och samhället i stort. Vi har på ett drygt år nått den punkten att justitieministeriets utkast till rättssäkerhetsprogram är ute på remiss.
Samtidigt bör vi komma ihåg att både vi och andra rättspolitiska aktörer måste se till att rättssäkerhetsprogrammet i dessa ekonomiskt anträngda tider inte omvandlas till ett program för att minska rättskyddet. Till detta anknyter följande citat ur justitieministeriets utkast till rättssäkerhetsprogram, där det under rubriken Programmets utgångspunkter konstateras att: ”De svåra utsikterna för den offentliga ekonomin tvingar även rättsväsendet att bedöma hur en rättssäkerhet som medborgarna har förtroende för kunde produceras med mindre resurser – –”.
Följt av statistiska fakta från Europeiska domstolen för de mänskliga rättigheterna (EDMR): I slutet av år 2011 hade EDMR fällt Finland 59 gånger för att rättegång inte hållits inom skälig tid (Length of proceedings). Sverige har fått tolv, Danmark åtta och Norge två motsvarande domar. Situationen har inte utvecklats gynnsamt för oss under de senaste åren. Åren 2010–2011 fick Finland elva domar för försenad rättegång, Sverige en och Danmark respektive Norge inga domar.
Ur statistiken kan minst två olika slutsatser dras; det finländska domstolsväsendet har alltför små resurser och det finns mycket att bättra på i det finländska rättegångssystemet.
I regeringsprogrammet finns flera åtgärder för effektiverande av domstolsväsendet som föreslogs i Juristförbundets Rättsskyddsprogram, bl.a. att öka domstolspraktikplatser och stärka åklagarens roll i förundersökningen samt tingsrättens ställning. Regeringen lovade även se till att åklagar- och domstolsväsenden ges resurser på ett jämställt och hållbart sätt för att påskynda rättsskipningen.
För att infria löftena behövs framför allt mer resurser än hittills, med andra ord mer pengar. Om antalet domstolspraktikplatser till exempel höjs till 160, vilket justitieministeriets arbetsgrupp föreslog i sitt betänkande (OMTR 2009:5), borde ungefär 30 nya domstolspraktikplatser inrättas under denna mandatperiod (å andra sidan är det fel att tala om nya platser då platserna skurits från drygt 200 år 2005 till 130 idag, samtidigt som domarna pensionerar sig i snabbare takt än någonsin). Om detta görs på en gång betyder det en ökning på hela 0,1 procent till årsbudgeten för justitieministeriets förvaltningsområde.
Justitieministeriets rättssäkerhetsprogram siktar mot att förkorta längden på rättegångsprocesserna och förbättra kvaliteten på rättssäkerheten. När EDMS statistik är något annat än i dagsläget, vet vi att de ytterligare satsningarna och förnyelsen av processerna har varit till nytta. Det råder ingen tvekan om att vårt rättsväsende i dagsläget har alltför små resurser, och vi på Juristförbundet lovat att fortsätta vårt resultatrika arbete för att rätta till detta.
Mikko Salo
