Lakimiesliiton Oikeusturvaohjelman perusta on suomalaisen oikeusturvan kohentaminen ja kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kokeman palvelutason nousu. Oikeudenkäynnit saadaan ripeästi päätökseen, eikä pitkittymisistä seuraavia taloudellisia ja muita kustannuksia tarpeettomasti synny.
Kyseessä ei siis ole perinteinen, ennen eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaneuvotteluja laadittava lobbauspaketti, jonka perimmäinen tarkoitus on pelkästään parantaa hallinnonalan suhteellista asemaa rahoituksen ja muiden resurssien suhteen. Lakimiesliitto on ammattiliittona jäsentensä edunvalvoja, mutta sen lisäksi se on oikeuspoliittisten kysymysten asiantuntija. Oikeusturvaohjelmaa laadittaessa on painottunut jälkimmäinen rooli.
Lisäresurssien vaatimista ei kuitenkaan saa pelätä. Perinteisesti lakimiehet ovat ammattikuntana olleet varsin maltillisia vaatimaan lisärahoitusta hallinnonalalleen ja ammatillisessa edunvalvonnassa on monesti suosittu matalaa profiilia.
Velvollisuudentuntoisuudessa on hyvätkin puolensa, mutta liiallinen joustavuus voi heikentää toimintaedellytyksiä kohtuuttomasti. Oikeusturva ei toteudu. Siinä tilanteessa ammattieettinen teko on vaatia välttämätöntä lisärahoitusta.
Lakimiesliiton ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan 12.1. järjestämässä seminaarissa kehotettiin vaatimaan nykyistä painokkaammin riittävät toimintaedellytykset takaava rahoitus. Perustuslain 21 §:ään kirjattu oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa ei voi toteutua, jos kaikilla toimijoilla ei ole riittäviä resursseja. Viivästyminen esimerkiksi esitutkinnassa heijastuu koko prosessiin. Erikoistuneiden syyttäjien puute hidastaa asian saamista käsittelyyn. Vaikeimmissa ja monimutkaisimmissa rikos- ja riitajutuissa alioikeuksien tuomarikokoonpanoja tulisi vahvistaa käyttämällä kolmen tuomarin kokoonpanoa. Tämä parantaisi oikeusturvaa ja mahdollistaisi muutoksenhakujärjestelmän tehostamisen.
On ymmärrettävä, että perustuslain kirjaus edellyttää vaikeita valintoja ja priorisointeja, jotta se voi muuttua konkreettisiksi oikeusturvateoiksi.
Neuvonantaja ja keskustelukumppani
Lakimiesliitto haluaa edelleen vahvistaa asemaansa oikeuspoliittisena neuvonantajana ja keskustelukumppanina. Oikeusministeriö on merkittävä Lakimiesliiton jäsenten työnantaja ja tämä suhde edellyttää luonnollisesti määrätietoista edunvalvonnallista otetta liiton puolelta. Lakimiesliiton ja oikeusministeriön tavoitteet ovat kuitenkin enimmäkseen yhteneväisiä. Keskusteluyhteyden syventämistä ja kumppanuutta tarvitaan, jotta esimerkiksi Oikeusturvaohjelmassa esitettyjä tavoitteita voidaan viedä yhteistyössä eteenpäin.
Järjestetyn seminaarin perusteella myös perustuslakivaliokunta on luonteva kumppani ja yhteydenpitoa olisi syytä tiivistää. Liittoa ja perustuslakivaliokuntaa yhdistää kiinnostus perustuslain 21 §:n toteutumiseen.
Lakimiesliitolla on asiantuntemusta ja resursseja. Käytössä on jäsenistön sekä erityisesti aktiivien osaaminen ja näkemykset. Liitto on valmis neuvonantajaksi ja keskustelukumppaniksi kaikille tahoille, joille suomalaisten oikeusturvan kohentaminen on tärkeää.
Eduskuntavaalien lähestyessä on syytä nostaa esille oikeuspolitiikan olennaisia substanssikysymyksiä. Vaalien jälkeen lainsäädäntötyössä on mahdollista hyödyntää liittoa neuvonantajana ja kommentaattorina. Politiikan tiivistynyt tahti edellyttää punnittuja ratkaisuja aiempaa lyhyemmässä ajassa. Lakimiesliitolle se on vaikuttamisen paikka.