Aristoteleen mukaan tietyissä historiallisissa oloissa kuninkaanvalta, aristokratia ja perustuslaillinen hallitusvalta ovat paremmin paikallaan kuin tyrannia, harvainvalta ja kansanvalta. Antiikin Roomassa eivät lakimiehet tunteneet tarvetta vieraiden oikeusjärjestelmien tutkimiseen. Heillä oli luja luottamus roomalaisen oikeuden etevämmyyteen. Englannissa kiisteltiin 1500-luvulla kanonisen oikeuden ja common law -järjestelmän eduista. Montesquieu turvautui tutkimuksissaan oikeusvertailuun. Persialaisissa kirjeissä kaksi persialaista matkusti ympäri Eurooppaa ja kommentoi yhteiskunnallisia oloja. Lakien henki -teoksessaan Montesquieu selvitti niitä tekijöitä, jotka vaikuttivat oikeusjärjestelmien erilaisuuteen. Sellaisia ovat ilmasto, luonnonlaatu, kansan luonne ja tavat, uskonto ja kauppasuhteet.
Kansalliset kodifikaatiot korvasivat 1800-luvulla jus communen (yleisoikeuden). Samalla oikeuden käsite kansallistui. Euroopan eri maissa säädettyjen lakien vertailu kävi mahdolliseksi. Vertailevalle oikeustieteelle pyrittiin löytämään oma käyttöalansa, joka erottaisi sen vertailevasta oikeushistoriasta, yleisestä oikeustieteestä ja oikeussosiologiasta. Vertailevan oikeuden on annettava oman maansa juristeille sellaiset valmiudet, että nämä kykenevät hedelmälliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Alan opetus onkin nopeasti kehittynyt ja uusia vertailevan oikeustieteen laitoksia on perustettu eri yliopistoihin.
Komparatiivisen tutkimuksen ongelmat olivat keskeisinä esillä Pariisissa 1900 pidetyssä ensimmäisessä Vertailevan oikeustieteen kongressissa. Osanottajien joukossa oli muutamia amerikkalaisiakin ja niinpä jo 1904 pidettiin St. Louisissa alan ensimmäinen amerikkalainen kongressi. Natsi-Saksan vainoja Yhdysvaltoihin paennut Rudolf Schlesinger vaikutti ratkaisevasti siihen, että vertaileva oikeustiede on saanut itsenäisen oppiaineen aseman maan yliopistoissa.
Kansainvälinen vertailevan oikeuden akatemia
Akatemia on perustettu Haagissa 1924. Sen tehtävänä on edistää tutkimusta, julkaisutoimintaa ja yhteydenpitoa kaikilla niillä oikeudenaloilla, joilla on merkitystä vertailevan oikeuden kannalta. Akatemia on fyysisten henkilöiden muodostama yhteisö, johon tätä nykyä kuuluu 526 jäsentä. Enemmistö jäsenistä on tiedemiehiä ja tuomareita. Suomesta jäseninä ovat professori Jaakko Husa Joensuusta, EU-tuomari Heikki Kanninen ja Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson. Kaikkiaan 67 maassa on koordinoivia toimielimiä, meillä Kansainvälisen oikeustieteiden yhdistyksen Suomen osasto, jonka puheenjohtajana on professori Erkki Hollo. Aiemmin puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa KHO:n presidentti Antti Suviranta ja professori Tore Modeen.
Järjestö tunnetaan parhaiten joka neljäs vuosi järjestettävistä kongresseistaan. Ennen sotia ehdittiin pitää Haagissa kaksi kongressia vuosina 1932 ja 1937. Vuodesta 1950 lähtien pidetyistä 15 kongressista on viisi pidetty Euroopan ulkopuolella; Teheranissa 1974, Caracasissa 1982, Sydneyssa ja Melbournessa 1986, Montrealissa 1990 ja Brisbanessa 2002. Viimeksi kongressi oli Utrechtissä Hollannissa 2006. Osanottajien lukumäärä on yleensä ollut noin 800. Jaostoissa käsiteltäviä tutkimusaiheita eri oikeudenaloilta on useasti jopa kolmekymmentä.
Akatemian presidentti, New Yorkin Columbia Universityn professori Georg A. Bermann on ryhtynyt tehostamaan toimintaa. Hänen aloitteestaan on päätetty järjestää välikauden kongresseja, joissa käsiteltäisiin vain yhtä ajankohtaista aihetta. Meksikossa vuonna 2008 pidetyn kongressin teemana oli yhdenmukaistetun oikeuden (Uniform Law) vaikutus kansalliseen oikeuteen. Bermann vaatii aikaisempaa globaalimpaa jäsenkuntaa. Pohjois-Amerikan ja Euroopan yliedustusta hän pitää epäkohtana. Akatemian toimintaa koordinoivien kansallisten toimielimien lukumäärä ei myöskään ole nykyisellään riittävä.
Strasbourgissa toimivan Vertailevan oikeuden tiedekunnan (Faculté Internationale pour l’enseignement du droit comparé) alumniyhdistykselle on kongressissa yleensä varattu oma erillinen jaosto. Tiedekunnan perusti 1961 komparatisti Felipe de Solá Canizares. Hän johti tiedekuntaa varadekaanina kuolemaansa vuoteen 1965 saakka. Vuosina 1961 ja 1962 kesälukukauden kaikki kolme kurssijaksoa pidettiin Espoon Otaniemessä. Opiskelijoita oli molemmilla kerroilla lähes kaksisataa useasta kymmenestä eri maasta.
Tiedekunnan toiminnalle Vertailevan oikeuden akatemian tuki on ollut välttämätön edellytys. Huomattavaa taloudellista tukea tiedekunta on saanut portugalilaiselta Calouste Gulbenkian -säätiöltä. Useimmat tiedekunnan opettajat ovat olleet aktiivisesti mukana akatemian toiminnassa.
Alkuaikoina opettajakuntaan kuului myös Lissabonin yliopiston entinen rehtori Marcello Caetano, joka António Salazarin sairastuttua 1968 tuli Portugalin pääministeriksi. Otaniemen kesäkursseilla opettajana toimi ranskalainen professori René David (1906–1990), jonka maineikkaan vertailevan oikeuden perusteoksen ”Les grandes systèmes de droit contemporains” (1964) myöhempien versioiden mukaan johtavia oikeusjärjestelmiä on kolme: romaanis-germaaninen järjestelmä, common law -järjestelmä ja sosialistinen järjestelmä. Muita oikeusjärjestyksiä ovat islamin oikeus, Kaukoidän oikeusjärjestykset (Kiina ja Japani) sekä Afrikan oikeusjärjestykset. Professori David antoi 1960-luvun lopulla suostumuksensa kuuluisan pääteoksensa kääntämiseen. Tiedekunnan alumni, lakitieteen lisensiaatti Asa Koljonen (1923–2009) laati kahtena niteenä teoksen suomennoksen vuosina 1970 ja 1973. Toisen, uudistetun suomenkielisen laitoksen Nykyajan suuret oikeusjärjelmät I–II 1982, 1986 on kääntänyt oikeuslingvistiikan professori Heikki S. Mattila.
Washingtonin kongressi 25.7.–1.8.2010
Vertailevan oikeuden 18. kansainvälisen kongressin käsiteltävänä on 32 tutkimuskohdetta. Kuten aiemmin on ohjelmassa nytkin useita erittäin ajankohtaisia aiheita; uskonto uskonnottomassa maassa, vastuu katastrofivahinkojen korvaamisesta, avioliitto samaa sukupuolta olevien kesken, ilmastonmuutos lainsäädännön kannalta, tekijänoikeudet, ikäsyrjintä työelämässä, ulkomaisten sijoitusten suoja, ulkomaiset äänestäjät, ihmisoikeuksien yleispätevyys ja sitovuus, yhtiöveron kiertäminen, juridisten henkilöiden rikosvastuu, internet-rikokset ja todistamiskiellot rikosprosessissa.
Ilmastonmuutosaiheen yleisraportöörinä on Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden emeritus professori Erkki Hollo. Kansallisia raportteja Suomesta kongressin käsiteltäväksi tullee yli kaksikymmentä. Kaikki raportit on tarkoitus myöhemmin julkaista. Akatemia huolehtii yleisraporttien painattamisesta.
