Oikeutta, politiikkaa ja oikeuspolitiikkaa – Lakimiesliiton oikeuspoliittinen sielunmaisema

Oikeutta, politiikkaa ja oikeuspolitiikkaa – Lakimiesliiton oikeuspoliittinen sielunmaisema

Työmarkkinaedunvalvonnan rinnalla Lakimiesliiton toiminnassa merkittävää roolia näyttelee osallistuminen valtakunnalliseen oikeuspoliittiseen keskusteluun. Liitto lausuu laajasti lainsäädännön uudistumisen liittyvistä kysymyksistä ja sen mielipiteitä kuunnellaan.

Oikeuspolitiikan syvin olemus

Lakimiesliiton oikeuspoliittisen edunvalvonnan pääasiallisena tarkoituksena on tuoda lainsäädäntöprosessiin koko lakimieskunnan perusteltu mielipide, joka ottaa huomioon esitysten vaikutukset niin lainsäädännön toimivuudelle kuin lakimieskunnan päivittäiselle työnteollekin. Osallistumalla aktiivisesti suomalaiseen oikeuspoliittiseen keskusteluun ja suomalaisen oikeusjärjestelmän kehittämiseen Lakimiesliitto pystyy turvaamaan oman asemansa arvostettuna ja tarkkaan kuunneltuna asiantuntijaorganisaationa.

– Oikeuspolitiikassa liiton sanalla on painoa, kertoo oikeuspoliittisen valiokunnan sihteeri ja liiton lakimies Kati Virtanen.

– Liitto ja oikeuspoliittinen valiokunta keräävät eri alojen juristit yhden pöydän ääreen muodostamaan yhteisen ja perustellun oikeuspoliittisen näkemyksen. Suomessa liiton rooli tässä on ainutlaatuinen, hän jatkaa.

Aktiivinen ja rakentava osallistuminen lainsäädännön kehittämiseen palvelee sekä liiton jäsenistöä että koko yhteiskuntaa paremman ja paremmin perustellun lainsäädännön kautta. Päivittäin lainsäädännön kanssa tekemisissä olevalle liiton jäsenistölle lainsäädännön selkeys, perustelut ja johdonmukaisuus ovat erinomaisen tärkeitä. Myös tavallisille kansalaisille hyvällä lainsäädännöllä on paitsi itseisarvonsa, myös selkeä hyötyarvo.

Lakimiesliitto pyrkii jo valmisteluvaiheessa vaikuttamaan oikeuslaitoksen kehittämiseen siten, että valmistelussa otetaan huomioon lakimieskunnan toimintaedellytysten säilyminen ja niiden edelleen kehittäminen.

Ihmiset lausuntojen takana

Oikeuspoliittisesta edunvalvonnasta ja sen valmistelusta vastaa Lakimiesliiton hallitus ja sen apuna valmisteluelimenä toimiva oikeuspoliittinen valiokunta sihteereineen. Sekä liiton hallituksen että oikeuspoliittisen valiokunnan koostumuksessa on huomioitu elinten edustavuus ja niiden kyky kattaa koko oikeuden kenttä. Erityisesti oikeuspoliittisessa edunvalvonnassa valmisteluelimen edustavuus on välttämätön edellytys kaikki näkökulmat, oikeuden alat ja koko lakimieskunnan tarpeet huomioivalle valmistelutyölle ja edunvalvonnalle.

Oikeuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimii Lakimiesliiton hallituksen jäsen. Vuonna 2005 valiokunnan puheenjohtajana toimii hallinto-oikeustuomari Pirjo Marela ja sen sihteerinä Lakimiesliiton lakimies Kati Virtanen. Valiokunnan puheenjohtajan ja sihteerin toimenkuvaan kuuluu valiokunnan oman toiminnan lisäksi yhteistyö Lakimiesliiton hallituksen ja toimiston kanssa siten, että hallitus, valiokunta ja toimisto ovat tietoisia ajankohtaisista oikeuspoliittisista kysymyksistä ja niiden merkityksestä oikeuspoliittisen sektorin ulkopuolella.

Politiikan oikeus

Pääsääntöisesti Lakimiesliitto keskittyy oikeuspoliittisessa edunvalvonnassaan kysymyksiin, joilla on laajempaa merkitystä koko oikeusjärjestelmän tai oikeuslaitoksen kehitykselle. Nämä kysymykset kuuluvat valtaosin oikeusministeriön hallinnonalalla valmisteltaviin asioihin ja pääosa lausunnoista käsitteleekin oikeusministeriön valmiita tai keskeneräisiä muistioita, mietintöjä, projekteja ja lainsäädäntöhankkeita.

Keskittyminen oikeusministeriön hallinnonalaan ei tarkoita muiden ministeriöiden jättämistä huomiotta. Liiton oikeuspoliittinen valiokunta sihteereineen seuraa aktiivisesti myös muiden ministeriöiden hallinnonalojen tapahtumia ja säädösvalmistelua.

Niiltä osin kuin lainsäädännön valmistelu ei kuulu työmarkkina-asioista vastaavien yksityisen ja julkisen sektorin valiokuntien tai koulutuspolitiikasta vastaavan koulutuspoliittisen valiokunnan vastuulle oikeuspoliittinen valiokunta vastaa sen seurannasta ja mahdollisen lausunnon valmistelusta, kertoo valiokunnan sihteeri, lakimies Kati Virtanen.

– Päätökset tarpeesta lausua tehdään tapauskohtaisesti ja käytännössä aina liitto antaa lausuntonsa kysymyksistä joilla on laajempi merkitystä oikeusjärjestelmälle tai lakimieskunnalle. Useimmiten lausutaan myös kysymyksistä, joilla on suuri merkitys jollekin lakimiesryhmälle. Lausumatta jätetään kysymyksistä, joilla ei ole merkitystä lainsäädännön toimivuudelle ja lakimieskunnan toimintaedellytyksille.

Viime vuosina Lakimiesliitto on lausunut mm. tuomarikoulutuksesta, muutoksenhausta, sovittelusta, oikeudenkäynnin julkisuudesta, hovioikeuksien piirijaosta, rikosprosessin tarkistamisesta, tuomioistuinlaitoksen kehittämisestä, hovioikeuksien seulontamenettelystä, syyttäjälaitoksen rakenteesta ja resursseista, kansallisesta väkivallanvähentämisohjelmasta sekä ryhmäkanteesta.

Valmistautumista ja valmistelua

Lausuntojen valmistelemisen tärkein vaihe on etukäteisvalmistautuminen. Varhain aloitetulla valmistautumisella valiokunta pystyy keskittymään liiton ja lakimieskunnan kannalta olennaisiin kysymyksiin. Valiokunta pyrkiikin tekemään pääosan valinnoistaan siitä, mistä asioista ja miltä näkökannalta lausunnot annetaan, ennen lausuntopyynnön saamista. Valiokunnan jäsenet ja sen sihteeri seuraavat eri valmisteluprosessien etenemistä ja valiokunta pyrkii hyvissä ajoin arvioimaan mitkä asiat tulevat aiheuttamaan tarvetta lausunnon laatimiselle.

– Liiton ei ole tarkoituksenmukaista toimia lausuntoautomaattina. Valitsemalla asiat, joihin huomiota halutaan kiinnittää, voidaan sanottavalle saada selvästi enemmän painoarvoa kuin jatkuvalla lausuntotulvalla. Tarkalla valikoimisella tehtäviin lausuntoihin voidaan myös keskittyä enemmän ja tehdä niistä perusteellisempia, kertoo Kati Virtanen.

Varsinaisen lausunnon teko alkaa useimmiten vasta virallisen lausuntopyynnön saapumisen jälkeen, tai hiukan ennen sen saapumista. Liitto lausuu toisinaan myös kysymyksistä, joista siltä ei ole virallisesti pyydetty lausuntoa. Lausuntoluonnoksen valmistelusta vastaavat pääsääntöisesti oikeuspoliittisen valiokunnan jäsenet omien vastuualueidensa mukaisesti valiokunnan sihteerin avustamina.

Valmis lausuntoluonnos toimitetaan valiokunnan jäsenille sähköpostitse kommentteja varten. Erityisesti silloin, kun valiokunta ei ole käynyt perusteellista etukäteiskeskustelua lausunnon sisällöstä, on tämä vaihe olennainen lausunnon valmistelussa. Valiokunnan jäsenten kommenttien pohjalta lausuntoluonnoksen valmistelijat muokkaavat lausuntoa ennen sen käsittelemistä valiokunnan kokouksessa.

Useimmat lausunnot saadaan hiottua viimeisteltyyn asuun valiokunnan kokouksessa, mutta erityisesti silloin, kun kyseessä on merkittävä ja runsaasti keskustelua herättävä kysymys, voidaan lausunnon viimeistelyä jatkaa sähköpostitse. Näissäkin tapauksissa valiokunta pyrkii varsinaisessa kokouksessaan tekemään päätökset lausunnon linjasta ja sen painotuksista siten, että sähköpostitse hoidetaan lähinnä lausunnon yksityiskohdat ja sen ilmaisujen viimeistelyhiominen.

Oikeuspoliittisen valiokunnan päätettyä työnsä siirtyy lausunto Lakimiesliiton hallitukseen, joka hyväksyy lopullisen lausunnon. Hallituksen rooli on paitsi varmistaa, että eri lakimiesryhmien ja koko liiton kannalta olennaiset kysymykset ovat tulleet riittävällä tavalla lausunnossa käsitellyiksi, myös viime kädessä varmistaa lausunnon yhtäpitävyys Lakimiesliiton linjan kanssa muilla politiikkasektoreilla.

Oikeuden politiikka

Ensisijaisena arviointikriteerinä on lausunnon kohteena olevan lainsäädännön laatu. Lainsäädännön laatua arvioitaessa painotetaan lainsäädännön tavoitetta, sen saavutettavuutta, valmistelun riittävyyttä, oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä systematiikan selkeyttä ja säätelyn tason soveltuvuutta tarkoitukseen.

Tarkastelun lähtökohtana on käsiteltävänä olevan lainsäädännön tavoitteen selkeys ja hyväksyttävyys. Lain tavoitteen tulee olla selvästi ja avoimesti kerrottu sekä vastata yleistä oikeustajua. Lisäksi perusteluiden tulee perustella säätelyn tarve ja valitun säätelyn tavan kyky vastata tuohon tarpeeseen. Lainsäädännön perusteluilla ei kuitenkaan tule säätää, vaan asioista tulee selvästi määrätä itse lakitekstissä.

Säätelyn tulee tapahtua asian vaatimalla tasolla ja yksityiskohtaisuudella. Erityisesti uuden perustuslain tultua voimaan kysymys relevantista säätelyn tasosta ja yksityiskohtaisuudesta on ollut esillä lainsäädäntökäytännön mukautuessa uuteen perustuslailliseen ympäristöön.

Säätelyn vaikutusten arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään säätelyn mahdollisiin sivuvaikutuksiin ja niiden vaikutukseen säätelyn tavoitteiden toteutumiselle. Tässä yhteydessä tarkastellaan säätelyn vaikutuksia myös lakimiesten käytännön työlle.

Esitystä arvioitaessa tarkastellaan myös valmistelun riittävyyttä, esityksen soveltumista olemassa olevaan säädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin sekä sen suhdetta muiden maiden käytäntöihin.

Tärkeänä perusperiaatteena Lakimiesliitto pitää yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan toteutumista kaikessa lainsäädännössä. Erityisesti kiinnitetään huomiota sukupuolten, kieli- ja etnisten ryhmien sekä ikäryhmien ja eri alueilla asuvien yhdenvertaisuuteen. Myös eri vähemmistö- sekä yhteiskuntaryhmien yhdenvertaisuuden tulee toteutua lainsäädännössä. Lainsäädännön toimivuus ja kansalaisten oikeusturva edellyttää myös muutoksenhaun ja muiden oikeusturvakeinojen huomioimista valmistelussa.

Valvomalla aktiivisesti oikeusjärjestelmämme kehitystä sekä lainsäädännön laatua ja tarkoituksenmukaisuutta Lakimiesliitto palvelee sekä lakimieskuntaa että koko yhteiskuntaa. Maamme paras lainsäädännön asiantuntemus löytyy nyt ja tulevaisuudessa oikeuden alan ammattilaisilta.