Vaikka lukiossa olisi pärjännyt hyvin, voi yliopisto tuntua haastavalta.
– Ajanhallintaa, kalenterin käyttöä ja opiskelutaitoja pitää harjoitella korkeakoulussa eri tavalla, opintopsykologi Emilia Ranta Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta sanoo.
Rannan mukaan on hyvä pohtia omia tavoitteita ja niiden asettamista: Millaisia tavoitteita asettaa itselleen? Kuinka suuria ne ovat? Entä kuinka selkeitä?
– Ihmisillä on taipumus luoda isoja, hämäriä ja epäselviä tavoitteita huomaamattaan. Niiden kanssa liikkeelle lähteminen on vaikeaa. Pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi kannattaa olla pienempiä, konkreettisia välitavoitteita, Ranta neuvoo.
Pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi kannattaa olla pienempiä, konkreettisia välitavoitteita.
Konkreettisuus, mitattavuus ja realistisuus ovat tärkeitä. Niiden avulla on hyvä pohtia, mitä pitää tehdä tavoitteen saavuttaakseen ja milloin tavoite on saavutettu.
Ota kalenteri avuksi opiskelutavoitteiden kirjaamisessa
Tavoitteet on hyvä kirjata ylös. Tässä auttaa kalenteri.
– Kalenteriin kannattaa merkitä, milloin aikoo opiskella ja miten. Asioita voi myös ensin listata ja luokitella: mitkä on tärkeimmät ja ajankohtaisimmat ja mitä voi tehdä vähän myöhemmin.
Kalenteriin kannattaa merkitä, milloin aikoo opiskella ja miten.
Kalenteria ei kannata täyttää vain opiskelulla.
– Löytyyhän sieltä myös lepoaikaa, unta, ravintoa, aikaa ystäville ja muille läheisille? Lepo on oppimisen ja tehokkaan opiskelun edellytys, Ranta muistuttaa.
Suunnitelmat saavat myös muuttua. Sen varalta kalenteria voi täyttää lyijykynällä.
Opiskelun rytmitys kuntoon
Erilaisia päivittäisiä opiskelutekniikoita kannattaa opetella. Esimerkiksi pomodoro-tekniikassa opiskelujaksot vuorottelevat taukojen kanssa.
Samalla omaa opiskeluympäristöä kannattaa tutkailla. Tukeeko se aikaansaamista? Onko ympärillä häiriötekijöitä, kuten kännykkä tai tekemättömät kotityöt?
Opiskelun hajauttaminen pitkälle aikavälille tehostaa oppimista.
Opiskelupäiviä suunnitellessa kannattaa muistaa, että opiskelun hajauttaminen pitkälle aikavälille tehostaa oppimista.
– Toki jokaiselle tulee niitä tilanteita, että esimerkiksi tenttiin joutuu lukemaan nopeasti ja intensiivisesti. Silloin pitää olla myötätuntoinen itseä kohtaan. Voi myös pohtia, miten ensi kerralla hoitaisi asian niin, ettei se jää viime tippaan, Ranta sanoo.
Muista myötätunto
Jos kiire ja stressi iskevät, eikä mikään suju, Ranta kehottaa pysähtymään ja katsomaan tilannetta etäämmältä. Fyysinen rauhoittelu, eli syvä hengittely ja rentoutuminen, auttavat akuuttiin ahdistukseen.
– Tehtävien priorisointi ja pilkkominen voi helpottaa tilannetta. Mieti, mistä kiireen tuntu tulee. Mitä olisi tehtävissä ja mistä olisi apua? Ruoka- ja lepotauot auttavat opiskelemaan fiksummin myös kiireen keskellä.
Ranta muistuttaa, ettemme voi antaa kaikessa sataa prosenttia. Siksi omaa rimaa kannattaa opetella laskemaan.
– Myös myötätunto itseä kohtaan auttaa eteenpäin. Usein uhkailemme ja ruoskimme itseämme sen sijaan, että puhuisimme kuin ystävälle, Ranta sanoo.
Usein uhkailemme ja ruoskimme itseämme sen sijaan, että puhuisimme kuin ystävälle.
Jos tilanne stressaa, siitä kannattaa puhua läheisten, opiskelukaverien, opettajan tai opintopsykologin kanssa.
– Nykyään on aika ankaraa yksin pärjäämisen kulttuuria, mutta me tarvitsemme myös toisia ihmisiä. Yksi tärkeä taito on opetella avun kysymistä. Se ei aina ole helppoa, mutta se on tärkeää.