Mitkä toimialat kiinnostavat vastavalmistuneita juristeja eniten? Asianajotoiminta on ykkönen, sen jälkeen tulevat melko tasaisesti ministeriöt ja muu valtionhallinto, pörssiyhtiöt, muut yhtiöt ja konsultointi, käy ilmi Lakimiesliiton tekemästä kyselystä vuosina 2018–2019 valmistuneille.
– Pitää muistaa, että mikään ala ei voi kiinnostaa, jos sitä ei tunne, sanoo Lakimiesliiton uravalmentaja Heidi Hännikäinen.
– Tietyt uravaihtoehdot nousevat yliopistolla enemmän esille, eikä valmistumisvaiheessa välttämättä ole tiedossa, mihin kaikkialle juristin tutkinnolla voi työllistyä.
Tietyt uravaihtoehdot nousevat yliopistolla enemmän esille.
Korona-aika pidensi työnhakua
Sen lisäksi, että ura asianajotoimistoissa kiinnostaa, niistä myös useimmiten löytyy lakimiehen ensimmäinen työpaikka – ainakin löytyi ennen pandemiaa.
– Korona-aika vähensi paljon juuri asianajotoimistojen tarjoamia paikkoja, ja monilta on mennyt harjoittelupaikka ohi. Kumuloitunut ilmiö heijastui vielä vuoden 2021 kesätöihinkin, Hännikäinen kertoo.
Työttömyys ei tarkoita, että hakija olisi huono tai epäonnistunut, vaan kyse on työmarkkinoiden rakenteesta.
Poikkeusaika on muutenkin tarkoittanut monelle tuoreelle juristille työttömyyttä ja pitkää työnhakua.
– Tämä on alalla aika uusi tilanne. Työttömyys ei tarkoita, että hakija olisi huono tai epäonnistunut, vaan kyse on työmarkkinoiden rakenteesta, Hännikäinen muistuttaa.
Määräaikaisuus on mahdollisuus
Epävarmat ajat saavat myös monet punnitsemaan, kannattaako hakea sellaisiakin paikkoja, jotka eivät aivan vastaa suunnitelmia – vai haittaako se urapolkua?
Vaikka tähtäimessä olisi vakipaikka unelmatyössä, ei määräaikaisuuksia kannata karsastaa, Hännikäinen rohkaisee. Pesti ei ehkä ole suora väylä tiettyyn paikkaan, mutta auttaa eteenpäin.
Määräaikaisuuksia ei kannata karsastaa.
– Työkokemus juridiikasta on aina hyödyksi, ja tärkeintä on miettiä, mitä voi oppia ja miten kehittyä.
Yleisimpiä määräaikaisuudet ovat julkisella sektorilla, kun taas asianajotoimistoissa ne ovat trainee-jaksojen jälkeen harvinaisia. Toki esimerkiksi vanhempainvapaasijaisuuksia on tarjolla kaikkialla.
– Erityisesti tuomioistuinlaitoksessa määräaikaisuudet ovat tapa edetä uralla, ja tuomarin vakituista virkaa voi joutua odottamaan useamman vuoden.
Opettele kertomaan osaamisestasi – ja tunnista toiveesi
Liiton kyselyn mukaan nuoret juristit kokevat, että OTM-tutkinto antaa erinomaiset valmiudet ongelmanratkaisuun ja tiedon omaksumiseen, mutta oman osaamisen markkinointia se ei juuri opeta.
Hännikäinen näkee saman työssään: professiossa, joka perustuu näyttöihin ja kokemukseen, kynnys sanoa osaavansa jotakin on korkea.
– Pitää tunnistaa, missä on vahvoilla ja muistaa, että kaikki osaaminen ei tule tutkinnosta.
Kaikki osaaminen ei tule tutkinnosta.
Taitojen sanoittaminen onkin olennainen osa uravalmennusta, ja monille on tärkeää myös mahdollisuus keskustella työnhausta luottamuksellisesti.
– Läheisille puhuminen voi olla raskasta, jos vastassa on huolta ja ihmettelyä, miksei töitä jo löydy hienosta tutkinnosta huolimatta.
Joskus valmennus tuo pintaan asioita, joita ei oikein uskalla myöntää edes itselleen.
– Alalla on vahvoja mielikuvia arvokkaasta urasta, ja voi olla vaikea tunnistaa, mitä itse haluaa. Saattaa tuntua, ettei edes tahdo olla juristi. Ratkaisu voi löytyä siitä, että miettii, millainen juristi haluaa olla.
Oma paikka voi löytyä yllättävistäkin tehtävistä
Kun unelmiaan kuuntelee tarkalla korvalla, voi avautua aivan uusia työmahdollisuuksia.
– On paljon mielenkiintoisia tehtäviä, jotka eivät ole puhtaasti juridiikkaa. Niihin ei vaadita OTM-tutkintoa, mutta se antaa hyvän pohjan. Juristit voivat työllistyä monipuolisesti esimerkiksi henkilöstöhallintoon, Hännikäinen sanoo.
Työelämä myös muuttuu vauhdilla, ja tulevaisuuden ammatteja voi vain arvailla.
– Hyvä esimerkki on se, kuinka henkilötietojen käsittelyä sääntelevä GDPR on luonut uudenlaisia tarpeita, ja on syntynyt uusi ammattinimike: tietosuoja-asiantuntija.
