??Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta – avoliittolaki – on ollut voimassa hieman yli kaksi vuotta. Laki oli periaatteellisesti merkittävä, sillä ensi kertaa avopuolisoiden varallisuussuhteista säädeltiin yksityisoikeudellisesti. Avopuolisoilla on lain soveltumisen suhteen kuitenkin merkittävä sopimusvapaus.
Yhdestä asiasta puolisot eivät kuitenkaan voi sopia. He eivät voi tehokkaasti luopua oikeudestaan vaatia omaisuuden erottelua tai oikeudestaan hakea pesänjakajan määräämistä erottelua varten. Seuraavaksi tarkastellaan nimenomaan avoliittoerottelun perusteita hieman tarkemmin.
Avoliittolain soveltaminen
Avoliittolain soveltamisen suhteen keskeistä on, että parisuhteen osapuolet asuvat yhteistaloudessa. Jotta avoliittolakia sovelletaan, on yhteistaloudessa asumisen tullut kestää vähintään viisi vuotta. Tästä aikavaatimuksesta on kuitenkin tärkeä poikkeus. Mikäli yhteistaloudessa asuvilla parisuhteen osapuolilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, avoliittolakia sovelletaan välittömästi.
Systemaattisesti tärkeää on se, että avopuolisot tulevat lain soveltamisen piiriin automaattisesti, kun edellä todetut ehdot täyttyvät. Avoliittolaki on myös sukupuolineutraali eikä sen suhteen ole ikärajoja. Avopuolisona voi olla juridisesti sinänsä vajaavaltainen 17-vuotias, jos hän asuu yhteistaloudessa lapsensa toisen vanhemman kanssa. Tällaisessa tilanteessa omaisuuden erottelusta sopimiseen liittyy luonnollisesti hankalia edunvalvontaoikeudellisia kysymyksiä.
Omaisuuden erottelu
Avoliittoerottelussa ei ole kyse omaisuuden jako- tai tasausjärjestelmästä avoliiton päätyttyä. Tämä tapahtuu vain avioliitossa. Avoliitto haluttiin tarkoituksella pitää tässä suhteessa avioliitosta erillisenä järjestelmänä. Avopuolisoiden välillä vallitsee omaisuuden omistuksen erillisyys niin avoliiton aikana kuin sen purkauduttuakin. Omaisuuden juridinen erillisyys ei kuitenkaan takaa sitä, että avopuolisoiden välillä ei olisi erimielisyyttä heidän yhteistalouden aikana hankkimastaan tai sitä ennen saadusta omaisuudesta.
Juuri tämän vuoksi avopuoliso tai avopuolison perillinen ei voi tehokkaasti luopua oikeudesta omaisuuden erotteluun tai oikeudesta saada pesänjakaja määrätyksi erottelun suorittamista varten. Muilta osin avopuolisoilla on täysi sopimusvapaus lain suhteen. Heillä on siten mahdollisuus sopia siitä, että avoliittolakia ei heidän välillään muilta osin sovelleta. Toki erottelunkin voi avoliiton päätyttyä sopia käytännössä yhden rivin erottelulla toteamalla, että osapuolilla ei ole mitään vaatimuksia omaisuuden erottelun suhteen.
Erottelu voidaan suorittaa heti avoliiton päätyttyä. Toisaalta omaisuuden erottelun vaatimiselle ei ole mitään määräaikaa, joten erottelu voidaan tehdä pitkänkin ajan kuluttua. Se voi johtaa siihen, että eronneiden avopuolisoiden sittemmin kuoltua erottelu tulee suoritetuksi vasta heidän kuolinpesiensä välillä. Omaisuuden erottelu avoliiton perusteella voidaankin suorittaa joko osapuolten (avopuolisoiden, avolesken ja avopuolison kuolinpesän tai avopuolisoiden kuolinpesien) keskinäisellä sopimuksella tai pesänjakajan toimituserotteluna. Itse erottelumenettelyssä sovelletaan soveltuvin osin perinnön jakamista koskevia säännöksiä. Erottelua myös moititaan kuten perinnönjakoa, eli erottelun päätyttyä osapuolilla on kuuden kuukauden moiteaika.
Teksti: Pekka Tuunainen
Pekka Tuunainen työskentelee perhe- ja jäämistöoikeuden assistenttina Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa erikoisaloinaan jäämistö- ja ulosotto-oikeus.
Artikkeli kokonaisuudessaan on julkaistu Lakiuutiset-palvelussa osoitteessa www.lakiuutiset.fi. Lakiuutisten viikkokirje on Lakimiesliiton jäsenille maksuton jäsenetu.
