Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus toteutti syksyllä 2022 Juristiliiton toimeksiannosta tutkimuksen vastavalmistuneiden juristien osaamisesta ja työnhaun keinoista.
Tutkimuksessa selvitettiin vastavalmistuneiden juristien osaamispuutteita ja toisaalta mahdollisuuksia erottua edukseen työnhakutilanteissa. Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla 11 julkisella ja yksityisellä sektorilla toimivaa henkilöä, joilla on pitkä kokemus juristien esihenkilönä tai rekrytoijana toimimisesta.
Otuksen tutkijan Jukka-Pekka Jänkälän mukaan työnantajat toivovat nuorilta juristeilta erityisesti kolmea asiaa: ratkaisukykyä, työpaikan ja työtehtävän kontekstin ymmärtämistä sekä yleisiä työtaitoja, joihin kuuluvat muun muassa kirjoitus- ja vuorovaikutustaidot sekä tietotekninen osaaminen.
Työnantajat toivovat nuorilta juristeilta erityisesti kolmea asiaa: ratkaisukykyä, työpaikan ja työtehtävän kontekstin ymmärtämistä sekä yleisiä työtaitoja.
Perusteltuja päätöksiä ja tulkintoja kohtuuajassa
Tutkimuksen vastaajat nostivat ratkaisukyvyn juristin tärkeimmäksi taidoksi. Oikeustieteellinen koulutus opettaa pikkutarkkuuteen ja laajojen kokonaisuuksien purkamiseen. Tiedon pohjalta pitäisi kuitenkin pystyä myös tekemään kohtuullisessa ajassa perusteltuja päätöksiä. Osaava juristi osaa arvioida sen hetken, jolloin tietoa on riittävästi oikean päätöksen tekemiseen.
Työnantajalle hyödyllisten ratkaisujen tekeminen edellyttää myös työnantajan toimintakentän sekä työtehtävän hyvää tuntemusta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että juristi osaa esittää oikeanlaisia kysymyksiä ja perehtyä lainsäädäntöön tarvittavin osin, jotta hän pystyy tarjoamaan työnantajan tavoitteita tukevia ratkaisuja.
Juristin kyky ratkoa ongelmia on riippuvainen siitä, miten hyvin hän osaa soveltaa osaamistaan työpaikan perustehtävään liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.
– Juristin tulee pystyä tekemään kohtuullisessa ajassa luotettavia tulkintoja erilaisista juridisista haasteista. Juristin kyky ratkoa ongelmia on riippuvainen siitä, miten hyvin hän osaa soveltaa osaamistaan työpaikan perustehtävään liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, Jänkälä sanoo.
Valmista ei odoteta, kehittymishalu tärkeää
Työnantajien toivelista nuorten juristien osaamisesta kuulostaa haastavalta. Jänkälä kuitenkin lohduttaa, että työnantajilla on hyvin realistinen käsitys nuorten juristien osaamisesta. Esihenkilöt ymmärtävät juristin tutkinnon tarjoavan vasta ajatteluvalmiuden alan töiden tekemiseen. Täysin itsenäiseen työhön tarvittava osaaminen kehittyy kahden ensimmäisen työvuoden aikana.
– Jokainen haastateltavista totesi, ettei vastavalmistuneiden voi odottaa hallitsevan kaikkia toivottuja taitoja. Haastateltavien mielestä tärkeintä on, että nuorella työnhakijalla on aito kiinnostus haettua työtä sekä työpaikkaa kohtaan ja vahva halu kehittyä.
Tärkeintä on, että nuorella työnhakijalla on aito kiinnostus haettua työtä sekä työpaikkaa kohtaan ja vahva halu kehittyä.
Jänkälän mielestä työnantajat ovat kokonaisuudessaan tyytyväisiä vastavalmistuneiden juristien oikeustieteelliseen osaamiseen. Työnhakijat ovat yleensä myös perehtyneet huolellisesti työnantajan toimintaan ja haettavan työtehtävän luonteeseen. Haastateltavat ovat kuitenkin havainneet, että nuorten työntekijöiden odotukset juristin työstä eivät aina ole täysin realistisia.
– Työn oletetaan olevan pelkkää juridisten ongelmien ratkomista. Käytännössä työarkeen kuuluu kuitenkin ydintehtävän ohella paljon hallinnollista työtä ja esimerkiksi asiakasviestintää. Monilla vastavalmistuneilla on työnantajien mielestä myös hieman liian suuret luulot omasta osaamisestaan.
Uuden työntekijän ei kannatakaan esiintyä maailmanvalloittajana vaan suhtautua saamaansa palautteeseen sekä neuvoihin avoimesti ja nöyrästi.
– Uuden työntekijän ei kannatakaan esiintyä maailmanvalloittajana vaan suhtautua saamaansa palautteeseen sekä neuvoihin avoimesti ja nöyrästi. Näin antaa itsestään paljon pätevämmän kuvan, Jänkälä sanoo.
