Hiljattain yhteisöpalvelu Twitterissä heräsi oikeustieteellisten tiedekuntien edustajien piirissä keskustelua siitä, miten opiskelijat uusivat tenttejään. Useiden kommenttien perusteella saattaa olla syntymässä ilmiö, jossa opiskelija pyrkii nostamaan tentin arvosanaa useitakin kertoja, ennen kuin on tyytyväinen tulokseen.
Uusitaanko tiedekunnissa tenttejä tosiaan useaan kertaan? Kysymykseen vastaavat Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksen johtaja Tapio Määttä ja Lapin yliopiston opetusvaradekaani Ilari Hovila.
Määttä: – Aiemmin tenttien uusiminen oli harvinaista, mutta viime aikoina se on yleistynyt. Oma näkemykseni on ollut, että uusiminen on ajanhaaskausta ja että työelämässä ratkaisee osaaminen, ei arvosanat. Tämän olen myös kertonut opiskelijoille eri yhteyksissä. Tilanne on ehkä muuttunut, mutta en edelleenkään suosittele opiskelua arvosanojen vuoksi.
Uusiminen on ajanhaaskausta. Työelämässä ratkaisee osaaminen, eivät arvosanat.
Hovila: – Tenttien uusiminen arvosanojen korottamiseksi on suhteellisen yleistä. Tuntumani on, että ykkösiä ja kakkosia pyritään korottamaan keskiarvon nostamiseksi. Tähtäin on nelosessa tai vitosessa. Saman opintojakson moneen kertaan uusiminen ei onneksi ole kovin yleistä.
Mistä luulet uusimisinnon johtuvan?
Määttä: – Arvosanojen merkitys tuomioistuinharjoittelun valinnan kriteerinä on selvästi vaikuttanut opiskelijoiden asenteisiin arvosanoja kohtaan.
Hovila: – Arvosanojen korottamiskulttuuri on meillä laajentunut nimenomaan auskultointivalintajärjestelmän uudistamisen jälkeen.
Onko jatkuva uusiminen muodostumassa ongelmaksi?
Määttä: – Toistaiseksi uusiminen ei liene vielä ongelma, mutta tilannetta seurataan. Tulevaisuudessa voi olla tarpeen arvioida esimerkiksi uusimiskertojen rajoittamista.
Kehityssuunta on huolestuttava.
Hovila: – Kehityssuunta on huolestuttava. Tiedän opiskelijoita, jotka käyttävät lukuvuoden lähes yksinomaan arvosanojen korottamiseen, vaikka tutkintoon vaadittavat suoritukset olisi tehtyinä. Yleistyessään tämä vaikuttaa ilman muuta pidentävästi keskimääräiseen valmistumisaikaan. Huolestuttavaa hyvin arvosanakeskeisessä opiskelussa tai systemaattisessa korottelussa on myös opiskelijan jaksaminen. Tiedän, että suuri joukko opiskelijoita kokee vain kiitettäviin arvosanoihin keskittyvän opiskelukulttuurin erittäin stressaavana.
Työelämässä ihminen on kokonaisuus
Vanhasta mallista eroten hakija saa auskultoinnin valintamenettelyssä uudistuksen jälkeen pisteitä muun muassa pakollisten kurssien keskiarvon, gradun, työkokemuksen ja haastattelun perusteella.
Entä miten on yksityisellä sektorilla – ovatko arvosanat kultainen avain työpaikkaan? Asiaa valaisee Asianajotoimisto Hannes Snellmanin HR Coordinator Sara Tyynysniemi.
– Rekrytointiprosessien valintapäätökset ovat aina usean asian summa, ja arvosanat ovat vain yksi kokonaisarviointiin vaikuttava osatekijä. Emme painota yhtäkään kriteeriä yli muiden vaan arvioimme jokaisen hakijan osaamisen ja sopivuuden tiimiin aina yksilöllisesti.
Arvosanat eivät ole rekrytoinnissa ainut valintakriteeri.
Arvosanat eivät siis ole rekrytoinnissa ainut valintakriteeri. Työnantajat katsovat myös hakijoiden muita ominaisuuksia ja saavutuksia. Työelämässä työntekijä on muutakin kuin vaikkapa viisi vuotta sitten hankittu arvosana varallisuusoikeudesta.
Tämän vuoksi työnantajalle on merkitystä myös työntekijän sosiaalisilla taidoilla sekä vaikkapa paineensietokyvyllä. Työntekijä on kokonaisuus, ihminen, ja kokonaisuus todellakin ratkaisee.
Keskity itseesi, älä arvosanaan
Valitettava totuus tuomioistuinharjoittelussa toki on, että arvosanat ratkaisevat ja tämä on perusteltua. Paikkoja on hyvin rajallinen määrä, ja halukkaita on useita. Hakijat on pystyttävä erottamaan toisistaan tasavertaisin ja luotettavin kriteerein, ja arvosanojen vertailu on yksi osa yhtälöä.
Valitettavasti opiskelijoiden monet uusimiskerrat työllistävät myös tiedekuntia. Kuulostaakin hieman tuhlaukselta, että professori joutuu korjaamaan saman opiskelijan tentin viiteen kertaa.
Toisaalta opiskelijoiden uusimisrumba viestii myös siitä, etteivät he saavuta haluamiaan arvosanoja ensimmäisellä kerralla. Opiskelija-asiamiehen suositus on, että kannattaa stressata tuloksistaan vähemmän, keskittyä omaan tekemiseen ja kehittää itseään sekä omaa opiskelutekniikkaansa. Kun keskittyy ja parantaa omaa suoritustaan, paremmat arvosanat seuraavat perässä.
Kun keskittyy ja parantaa omaa suoritustaan, paremmat arvosanat seuraavat perässä.
Samalla myös säästää itseään turhalta stressiltä. Omiin tuloksiin on helppo pettyä kerta toisensa jälkeen, kun arvosanat eivät lähde nousuun näennäisistä ponnisteluista huolimatta. Puhun tässä nyt omakohtaisesta kokemuksesta.
Siispä haastankin jokaisen oikkarin tutkimaan omaa opiskelumetodiaan kriittisesti ja kehittämään itseään tietoisesti oppijana. Voin luvata, että se kannattaa.
Kirjoittaja toimii opiskelija-asiamiehenä Lakimiesliitossa.
