Kun aikoinaan aloitin poliisihommissa nelisen vuosikymmentä sitten, eroteltiin valtion virkamiespalkolliset palkanmaksupäivän osalta sen mukaan, millainen virkasuhde henkilöllä oli. Vakinainen virkamies sai palkan kuukauden ensimmäisenä päivänä, ylimääräiset ja tilapäiset sekä eri virkojen sijaiset, joilla ei ollut taustalla vakinaista virkasuhdetta, kuukauden viimeisenä pankkipäivänä. Näin valtio turvasi osalle virkamiehistään kuukauden elannon heti virkaan tulosta alkaen. Kun ei-vakinaisen viran haltija sai nimityksen virkaan, hän sai kaksi palkkaa peräkkäisinä päivinä, kuukauden viimeisenä ja seuraavan kuukauden ensimmäisenä. Jos vakinainen virkamies otti vastaan vaikkapa ylimääräisen viran urakehityksensä parantamiseksi ja joutui luopumaan omasta pohjavirastaan, tuli palkanmaksuun kahden kuukauden tauko.
Sitten valtion palkanmaksupolitiikkaan tehtiin muutos. Tietyn siirtymäkauden aikana ensimmäisen päivän palkanmaksua myöhennettiin portaittain kahdella viikolla ja viimeisen päivän palkanmaksu aikaistettiin vastaavasti kahdella viikolla kuukauden viidenteentoista päivään. Näin ikään kuin tasa-arvo tässä suhteessa parani. Kokonaisuutena virkamiehet ”hävisivät”, koska vakinaisia oli ainakin poliisihallinnossa valtaosa.
Kunnat maksavat ainakin vakituisen henkilöstönsä palkat nykyään kuukauden puolivälissä. Kunnalliset eläkkeet maksetaan kuitenkin kuukauden alkupäivinä.
Evankelisluterilaisissa seurakunnissa maksetaan henkilöstön palkat edelleen kuukauden alussa. Myös kirkolliset eläkkeet maksetaan ”etukäteen”.
Yksityisellä sektorilla palkka maksetaan yleensä kuukauden viimeisenä pankkipäivänä, joillakin työpaikoilla jo 20. päivä. Eläkevakuutusyhtiöt maksavat yksityisen sektorin eläkkeet kuitenkin jo kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Samoin itse hankitut eläkkeet maksetaan kuukauden alussa.
Valtio sen sijaan maksaa palkollistensa eläkkeet vasta kunkin kuukauden 20. päivä tai jos se ei ole pankkipäivä, sitä ennen. Valtion palkollisten ei myöskään kannata virassa ollessaan kuolla palkanmaksupäivän jälkeen kesken kuukauden, sillä valtio perii ”liikaa maksamansa” takaisin kuolinpesältä tai vähentää sen loma- tai muista vastaavista korvauksista.
