|
Opiskelijavaihto kasvattaa itseluottamusta ja joustavuutta
Näin voisi kiteyttää puheensorinan, joka syntyi, kun saman pöydän ääreen koottiin kolme vaihto-opiskelusta kotimaihinsa palannutta. Helsingin yliopistossa oikeustieteitä opiskeleva Timo Helin vietti lukuvuoden 2004–2005 Lundin yliopistossa. Mirjami Mommo opiskelee Turussa ja hän on joukon kokenein “vaihtari”. Jo lukioaikana Mirjami oli vaihto-oppilaana Australiassa. Oikeustieteen opintoja hän on täydentänyt sekä Hollannissa että Ruotsissa. Lapin yliopistoa edustaa tällä kertaa Julian Santana Silva, joka vietti lukuvuoden 2001–2002 Rovaniemellä. Julian on kotoisin Kanariansaarilta ja valmistui juristiksi Las Palmasin yliopistosta keväällä 2005. Tänä kesänä hän palasi valmiina juristina Helsingin kesäyliopistoon opiskelemaan kaupunkisuunnittelua. Julian nimittäin aikoo erikoistua tämän alan juridisiin ongelmiin. – Puoli vuotta Hollannissa oli aivan liian lyhyt aika! Olin vielä Haagissa, kun hain Ruotsin-paikkaa. Minusta tuntui, että oli pakko päästä vielä Ruotsiin ja ruotsia puhumaan ennen valmistumista. Onneksi vaihto-ohjelmien erillisyys mahdollistaa usean vaihdon, Mirjami Mommo kiteyttää vaihto-opintojen myönteisiä kokemuksia. Mutta annetaanpa suunvuoro vuoronperään kaikille. Mikä innosti opiskelijavaihtoon ja miten valitsit kohdeyliopiston? Timo: Minulla oli kaksi pääasiallista syytä. Ensinnäkin halusin täydentää tietojani vero-oikeudessa. Lundissa oli Helsinkiä laajemmat mahdollisuudet opiskella EU vero-oikeutta ja kansainvälistä vero-oikeutta. Lisäksi oli halu parantaa kielitaitoa. Ruotsissa voi opiskella sekä ruotsiksi että englanniksi. Siellä on kaksi todellista opiskelijakaupunkia, Upsala ja Lund. Jälkimmäisen valitsin, koska siellä on vähemmän suomalaisia opiskelijoita ja koko kaupunki elää yliopistosta! Mirjami: Lukioaikana vuosi Australiassa oli hyvin antoisa. Kun aloitin yliopisto-opiskelun, minulle oli heti selvää, että vaihdossa pitää käydä. Vaihto-opiskelu on loistava tapa tutustua vieraaseen maahan. Vaihto-ohjelmat mahdollistavat sen, että lähteminen on helppoa: järjestelyt ja byrokratia hoituvat suhteellisen helposti ja lähtemisestä vieläpä maksetaan! Julian: Halusin elää ja kokea hyvin erilaisen elin- ja opiskeluympäristön. Kaipasin todella pois ikuisesta auringonpaisteesta paikkaan, jossa vuodenajat ovat erilaisia. Varsinkin talven, lumen ja kylmyyden kokeminen oli hyvinkin eksoottista, mutta yllättävän mukavaa. Rovaniemi osui kohdalleni vähän sattumalta, koska se oli ainoa yliopisto Skandinaviassa, joka tarjosi meidän tiedekunnallemme koko vuoden mittaista vaihtoa. Miten opiskelut erosivat omassa kotitiedekunnassa ja vaihtokohteessa toisistaan? Mirjami: Ruotsissa opiskelu oli selvästi helpompaa kuin Suomessa. Siellä oikeustieteelliseen pääsee ilman valintakoetta, ja se näkyy ja tuntuu. Lukemista on paljon vähemmän kuin Suomessa, ja tentteihin saa ottaa kirjat mukaan. Kuitenkin opetus on laadukasta ja professorit tuntuvat aidosti asialleen omistautuneilta. Hollannissa opiskelin koulussa, joka oli lähinnä meidän ammattikorkeakoulua vastaava oppilaitos. Tarjolla ei ollut varsinaisia oikeustieteellisiä kursseja, vaan lähinnä kansainvälistä politiikkaa ja ”Eurooppa-oppia”. Koulu järjesti mielenkiintoisia ja maksuttomia ekskursioita esimerkiksi Euroopan parlamenttiin Brysseliin. Julian: Uutta minulle oli kerätä eri opintokokonaisuuksia. Las Palmasin yliopistossa on vain pakollisia opintoja peräti 25 eri aineessa. Lapin yliopistossa oli mahdollisuus valita eri vaihtoehtojen välillä. Las Palmasissa järjestelmä on muutenkin joustamattomampi. Oppiminen tapahtuu pääasiassa pänttäämällä kirjoja laajoihin tentteihin. Mahdollisuudet projektityöhön ovat vähäiset. Tenttikausia Las Palmasissa on käytännössä vain yksi kesä-heinäkuussa eli lukuvuoden lopussa. Tosin tentin voi uusia myös syyskuussa. Edellisenä vuonna rästiin jääneitä tenttejä voi yrittää suorittaa myös seuraavana vuonna joulukuussa eri maksua vastaan. Timo: Jännä kuulla tuo Julianin kuvailu, koska Ruotsissa lukeminen jää vähemmälle kuin Suomessa tai ainakin Helsingissä. Lundissa opetus sekä seminaarityöt ovat keskeisessä asemassa. Lähes jokaiseen kurssiin kuuluu pakolliset luennot ja useita kirjallisia töitä sekä presentaatioita. Kurssin päätteeksi saattaa olla tentti, mutta välttämättä sitä ei ole. Arvosana perustuu kurssilla tehtyihin projekteihin tai jos on tentti, niin tentin arvosana vaikuttaa kurssin arvosanaan tietyn prosenttiosuuden, esimerkiksi 60 % projekteista ja 40 % tentistä. Ruotsissa kaikki opiskelijat etenevät suunnilleen samaa tahtia. He seuraavat yliopiston antamaa ohjelmaa. Työnteko opiskeluiden ohella ei ole siellä niin yleistä kuin meillä Suomessa. Minkälaisia kokemuksia toit vaihdosta tuliaisina? Julian: Lapin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opin uuden tavan oppia ja opiskella. Opin opiskelemaan “ilman muistia” ja rankkaa ulkolukua. Varsinkin vieraalla kielellä opiskelu pakotti oppimaan ymmärtämisen kautta. Ryhmätyön opettelu antoi paljonkin eväitä työelämää varten. Hyvin tärkeä kokemus oli myös tutustua tiedekuntaan, jossa on opetusta myös englanniksi ja tätä kautta saada opetus kansainväliseksi. Las Palmasissa on opetus ainakin toistaiseksi vain espanjan kielellä, mikä rajoittaa laajempaa kansainvälistymistä. Timo: Aika vaihdossa opettaa paljon. Kielitaitoni parani huomattavasti sekä ruotsissa että englannissa. Opin tuntemaan ihmisiä useista Euroopan maista, Pohjois-Amerikasta, Australiasta, Aasiasta jne. Samalla opin paljon heidän kulttuuristaan ja tavoistaan toimia erilaisissa tilanteissa. Lundissa suoritin 10 opintoviikon kurssin aiheesta EC tax law. Palattuani Suomeen menin projektiin, jossa opetus tapahtui englanniksi ja aihekin sivuaa Lundin opintoja: “The Future of the Europen Tax Systems”. Minulla oli siis aiheesta pohjatietoa vaihdon vuoksi enemmän kuin muuten olisi ollut. Myös englanninkielisen verosanaston sain vaihdon aikana hyvin haltuun. Uskoakseni vaihdosta on ollut paljon hyötyä loppuja opintojani ajatellen ja toivoakseni myös työelämään siirtyessäni. Mirjami: Hollannissa opintoviikkoja kertyi vähän. Mutta, vaikka koulu ei ollutkaan aivan toivotunlainen, en puolta vuotta vaihtaisi pois mistään hinnasta. Kulttuuri tuli tutuksi aivan eri tavalla kuin viikonloppumatkalla Amsterdamiin. Maasta jäi vain positiivisia muistoja ja hyviä ystäviä. Hollannissakin voisin kuvitella asuvani pidempään! Ruotsin opintoja Timo kuvasikin jo hyvin ja sieltä jäi käteen mukavasti opintoviikkoja ja vieläpä siten, että niistä oli todellista hyötyä. Kaikilla matkoilla käytännön kielitaito on karttunut roimasti. Mieleni tekisi vielä lähteä Yhdysvaltoihin tai Etelä-Afrikkaan kolmanteen vaihtoon, mutta nyt pitää kuluttaa lukusalin penkkejä, tehdä rästikursseja ja gradu ja valmistuakin lähiaikoina. Ulkomaille olisin kyllä valmistuttuani halukas lähtemään joko töihin tai jatko-opiskelemaan.
|
