Otsa hiessä
Muisto oikeustieteellisen pääsykokeesta saa yhä edelleen otsani hikoamaan. En ole muistoineni ainoa. Tämänkertaisessa pääjutussa kerromme oikeustieteellisen opiskelijavalintaan viime vuosina kohdistuneista muutoksista ja niiden vaikutuksista. Samalla jutussa kurkistetaan jo edessä odottaviin uudistuksiin. Opiskelijavalinta puhuttaa aina alallamme. Onhan se ensimmäinen riitti juristin ammatillisella polulla.
Opiskelijavalinta puhuttaa aina alallamme. Onhan se ensimmäinen riitti juristin ammatillisella polulla.
Perinteisen pääsykokeen rinnalle on noussut todistusarvosanojen pohjalta tapahtuva valinta: 40 prosenttia oikeustieteen uusista opiskelijoista valitaan nykyisin todistuvalinnalla ja 60 prosenttia pääsykokeella. Nykyjärjestelmä antaa siis aiempaa vahvemman sijan lukiomenestykselle.
Artikkelimme mukaan todistusvalinta on nuorentanut oikeustieteelliseen valittua joukkoa, mutta muita merkittäviä eroja todistuvalinnalla tai pääsykokevalinnalla sisään päässeillä ei näyttäisi olevan.
Juristiliiton puheenjohtaja Tuula Linna iloitsee, etteivät opiskelijavalintoihin liittyneet uhkakuvat näyttäisi toteutuneen, mutta ei lähtisi nykyisestään muuttamaan pääsykoe- ja todistuvalinnan suhdetta.
Miten saada nuoret mahdollisimman nopeasti korkeakouluopintoihin? Ja miten tämä valinta voitaisiin toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti?
Ideaalisti valintatavan pitäisi tietenkin ohjata opintojen pariin alasta erityisesti kiinnostuneita. Toisaalta taustalla on myös paine opiskelijavalinnan nopeuttamiseen ja tehokkuuteen: Miten saada nuoret mahdollisimman nopeasti korkeakouluopintoihin? Ja miten tämä valinta voitaisiin toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti?
On hienoa, jos lukiomenestys nopeuttaa myös myöhempää opintopolkua. Samalla lukioaikaiset valinnat tai epäonnistumisetkaan eivät saisi saada kohtuuttoman suurta roolia polun myöhemmissä vaiheissa. Otsan ei tarvitse olla liiaksi hiessä vielä lukiossa.
Kirjoittaja on Juristiuutisten päätoimittaja, janne.laukkanen@juristiliitto.fi, @LaukkanenJanne
