Sanotaan, että opiskeluaika on elämän parasta aikaa. ”Siellä me istuskeltiin luennon jälkeen tuntikausia kuppilassa, ja tentin jälkeen reviteltiin kunnolla”, muistelee moni juristi haikeana opiskeluvuosiaan.
Pakko myöntää, että nykytodellisuus ei ole ihan näin romanttista. Opiskeluun ja juhlimiseen ei voi enää keskittyä täysillä, vaan jo hyvin pian opintojen alettua monella on toinen jalka työelämässä. Ainakin Helsingissä töitä tehdään vähintään kaksi, kolme päivää viikossa.
Akateemisesta vapaudesta ei enää viitsi huudella. Tentteihin luetaan töiden ohella eikä päinvastoin. Monet eivät käy luennoilla, koska ne menevät töiden kanssa päällekkäin. Keskellä viikkoa pidettävissä opiskelijabileissä musiikin seasta kaikuu lause: ”Mä en sitten voi olla myöhään, kun mulla on kasilta duunia”.
Työkokemusta haalittava jo opiskeluaikana
Töihin mennään opiskeluaikana hankkimaan työkokemusta. Kallistuneet elinkustannukset pakottavat nekin työskentelemään. Inter Vivosin viime talvena tekemän kyselyn mukaan 96,4 prosenttia helsinkiläisistä oikkareista käy lukukausien aikana töissä. Turkulaisista vastaajista töitä kertoi tekevänsä 78,7 prosenttia.
Lakialan paikan on onnistunut haalimaan jopa 4/5 helsinkiläisistä vastaajista. Muualla tilanne on vaikeampi. Eräs turkulainen kiteytti tunnelmia näin: ”Citymarket on suurin oikeustieteilijöiden työllistäjä, ellei sitten kiinnosta pistää puolta palkasta haisemaan junamatkoihin Helsinkiin, jotta pääsee oikeisiin töihin”.
On turhauttavaa, jos oma kaupunki ei tarjoa riittävästi harjoittelupaikkoja. Silti ne, jotka eivät heti opiskelujen alkupuolella ole löytäneet oman alan töitä, ovat usein myöhemmin iloisia. Työjakso tarjoilijana tai Muumimaailman muumina antaa nimittäin sata kertaa enemmän muistoja kuin yksi toimistokokemus muiden joukossa.
Opiskelijaelämästä kannattaa nauttia
Työkokemus opiskeluaikana on tärkeä kilpailuvaltti. Silti työ ei saisi täysin viedä tilaa opinnoilta ja opiskelijaelämältä. Kuka enää muistaa, mitä tenttibisse tarkoittaa? Tenttipaperin palauttamisen jälkeen kun juostaan aina töihin.
On aika surullista, jos muistoissa opiskeluajat ja työelämä on vaikea erottaa toisistaan. Ei ole ihanteellista, jos opiskeluvuodetkin on vietetty toimiston uumenissa ja valmistuminen ei ole tuonut elämään muuta muutosta kuin paremman palkan.
Töitäkin täytyy tehdä, mutta yliopistovuosina opiskelun tulisi olla pääroolissa. On hyvä muistaa nauttia riittävän usein ainejärjestöjen tarjonnasta ja kiireettömistä lounaista opiskelijaravintoloissa.
Tulevaisuus selvillä
Monelle oikkarille on jo aikaisin selvää, minne aikoo valmistumisen jälkeen. Kyselin juttua varten noin 30 helsinkiläiseltä oikeustieteilijältä heidän tulevaisuuden toiveistaan. Ainakin tämän epävirallisen kyselyn perusteella opiskelijat vaikuttavat työelämän suhteen optimistisilta.
Lama ei oikkareita pelota. Erään loppuvaiheen opiskelijan mukaan pahin kauhuskenaario on, että valmistumisen jälkeen joutuu etsimään töitä muutaman kuukauden.
– Niin karua kuin se onkin, niin tuntuu, että mitä huonommin muilla menee, sitä enemmän juristeilla on töitä, Anu, 22, tiivistää.
Yksityinen sektori on edelleen monen toiveissa. Opiskelijat uskovat, että juristeja tarvitaan taloustilanteesta huolimatta. Yleisin haavetyöpaikka on yksityinen liikejuridiikkaan keskittynyt toimisto.
Yritysjuridiikassa opiskelijoita kiehtovat haastavat työtehtävät, kansainvälisyys ja raha. Sekä in-housen että ulkoisen neuvonantajan asema kiinnostaa.
– Tienaamaan on ehkä helpointa päästä yksityisellä puolella, Marika, 20, pohtii.
Johtavat liikejuridiikan toimistot tulevat opiskelijoille tutuiksi jo fuksivuonna, niiden rekrytointibudjetit kun ovat suuret. Mutta mitä enemmän opiskelijoille esitellään muitakin työmahdollisuuksia, sitä enemmän uratoiveisiin tulee vaihtelua.
Julkinen sektori kiinnostaa
Jopa yli puolet haastateltavistani näki julkisen puolen yksityistä houkuttelevampana. Samoin valtakunnallisissa työnantajakuvatutkimuksissa valtio on noussut vetovoimaisimmaksi työnantajaksi ohi Nokian ja muiden pörssiyhtiöiden.
– Tavallinen virka-aika kiinnostaa, jää aikaa harrastuksille ja perheelle. Erityisesti kunnallishallinto kiinnostaa. Uskon että mahdollisuudet työllistyä lakimiestehtäviin ovat erittäin hyvät, Antti, 24, toteaa.
– Ainakin aluksi haluaisin julkiselle puolelle. Yksityisellä vastavalmistuneet eivät saa kovin kivoja työtehtäviä, vaikka päivät ovat pitkiä. En halua mennä lukemaan dd-mappeja huonolla palkalla, Anna, 22, sanoo.
Annaa kiinnostaa veropuoli, muilta kannatusta saavat esimerkiksi tuomioistuinlaitos ja EU-työ. Tutkijanurakin saa yhden äänen.
Suunnitelmat vaikuttavat monilla jo kirkkailta. Silti opiskelijat muistavat lisätä, että onneksi erehtyäkin saa. Jos valittu suunta ei tunnukaan oikealta, juristin tutkinnolla ei tarvitse kahlita itseään yksiin tehtäviin.
Kirjoittaja on Pykälä Ry:n jäsenlehden Inter Vivosin päätoimittaja.
Osallistu opiskelijoiden palkkatutkimukseen
Suomen Lakimiesliitto tutkii oikeustieteen opiskelijoiden työoloja ja palkkausta. Mikäli opiskelet tällä hetkellä oikeustieteellistä yliopistotutkintoa ja olit kesällä tai olet tällä hetkellä työssä, on sinulla loistava tilaisuus antaa palautetta työstäsi ja työnantajastasi. Tutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden palkkausta, Lakimiesliiton antamien suosituspalkkojen toteutumista, työehtoja ja työoloja yleisesti. Osallistumalla autat meitä saamaan arvokasta tietoa ja kehittämään opiskelijoiden edunvalvontaa.
Vastatessasi tutkimukseen sinulla on myös tilaisuus ilmoittaa työnantajasi vuoden oikeustieteen opiskelijatyönantaja -kilpailuun. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esiin työnantajien hyviä käytäntöjä ja kannustaa heitä kiinnittämään huomioita opiskelijoiden työoloihin ja palkkaukseen. Vuoden opiskelijatyönantaja palkitaan Lakimiespäivän opiskelijatilaisuuden yhteydessä perjantaina 2. lokakuuta.
Linkit tutkimukseen löydät opiskelijajärjestöjen nettisivuilta ja sähköpostilistoilta. Tutkimuksen tuloksia tullaan esittelemään myöhemmin muun muassa Lakimiesuutisissa.
