P. E. Svinhufvudin syntymästä 150 vuotta

P. E. Svinhufvud syntyi 15.12.1861. Mutta onko hän unohtunut historian kätköihin, saattaa lukija ihmetellä tämän kirjoituksen viitekehyksen valintaa. Varmasti ei henkilönä, valtiomiehenä eikä entisenä presidenttinä. Mutta harva muistaa hänet lakimiehenä.

Svinhufvudin kuoltua 29.2.1944 Helsingin Sanomat kirjoitti hänen muistokirjoituksessaan laajasti Svinhufvudin roolista taistelussa Suomen vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Mutta lakimiehen ura sivuutetaan maininnalla: “Valtiollisen toimintansa ohessa Svinhufvud hoiti tuomarin virkaansa Luumäellä ja vietti rauhallista perhe-elämää Kotkaniemen tilalla.”

Tavoitteena maalaistuomarin ura

Tosiasiassa Svinhufvud oli identiteetiltään juristi, jonka vakaana tavoitteena oli maalaistuomarin ura. Mutta Suomen historian erilaiset kriisit vetivät hänet politiikkaan, josta hän aina palasi lakimiehen tehtäviin.

Erilaisia juristin tehtäviä Svinhufvud hoiti Turun hovioikeudessa, lainvalmistelijana, tuomarina Heinolan ja Lappeen tuomiokunnissa, asianajajana sekä prokuraattorina (nyk. oikeuskanleri) ja pankin johtajanakin.

Yhteiskunnallinen kriisi vaikutti Svinhufvudin uraan ensimmäisen sortokauden aikana. Eräät helsinkiläiset valittivat Turun hovioikeuteen Uudenmaan läänin venäläisen kuvernöörin väkivaltaisuuksista tämän hajottaessa asevelvollisuuskutsuntojen yhteydessä 1902 sattuneen mielenosoituksen. Hovioikeus nosti syytteen kuvernööriä vastaan. Kenraalikuvernööri Bobrikov erotti 16 Turun hovioikeuden virkamiestä vedoten asetukseen, jota oppositio piti laittomalla tavalla syntyneenä. Svinhufvudia pidettiin hovioikeuden vastarinnan sieluna.

Svinhufvud oli keskeisesti mukana ­uuden eduskuntalaitoksen synnyssä ja tuli valituksi kansanedustajaksi. Hän yritti taas palata juristin tehtäviin Heinolan tuomiokunnan tuomariksi, mutta hänet valittiin kuitenkin ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan puhemieheksi 1906.

Eduskunnan rivimieheksi jäätyään Svinhufvud siirtyi Lappeen tuomiokunnan tuomariksi. Mutta yhteiskunnan myllerrykset puuttuivat taas peliin. Kun ensimmäisen maailmansodan aikana venäläisiä oli ryhdytty niin sanotun yhdenvertaisuuslain nojalla nimittämään Suomen virkoihin, Svinhufvud kieltäytyi noudattamasta venäläisen prokuraattorin määräyksiä, joita hän piti laittomina. Hänet pidätettiin tuomarinpöydän takaa ja karkotettiin Siperiaan marraskuussa 1914. Suomeen palattuaan hänet nimitettiin prokuraattoriksi.

Eläkkeellekin Svinhufvud yritti vetäytyä, mutta taas kutsuivat erilaiset valtiolliset tehtävät muun muassa pääministerinä ja tasavallan presidenttinä.

Juridinen identiteetti

P. E. Svinhufvudin muistosäätiö tilasi OTT Outi Korhoselta vuonna 2007 julkaistun esitutkimuksen nimeltä “P. E. Svinhufvud juristina”.

Outi Korhosen mukaan P. E. Svinhufvudin juridisessa identiteetissä on noussut esille muun muassa sellaisia kysymyksiä kuin
• politiikan ja legalismin strategiat valtion synnyttämisessä ja rakentamisessa
• Suomen suhde Eurooppaan, Pohjolaan ja Venäjään
• julkisen ja yksityisen sektorin rajankäynti juridisissa ja valtiollisissa tehtävissä
• humanitaariset ja ihmisoikeuskysymykset konfliktiaikoina ja niiden jälkeen
• oikeusvaltion ja demokratian synnyttämisen ja rakentamisen haasteet
• työn ja perheen yhteensovittaminen yhteiskunnallisena kysymyksenä ja omassa arjessa
• tasa-arvoisuus ja naisten oikeuksien asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Svinhufvudin tuomari-identiteettiä kuvastaa myös hänen lempinimensä Ukko-Pekka. Svinhufvudia näet pidetään yhteiskunnalliselta näkemykseltään “ukkotuomarina”, jonka oikeustaju, arvostelukyky ja kansanomaisuus ovat perua maalaispitäjien nimismiehiltä ja tuomareilta.

Suomalainen Lakimiesyhdistys järjesti 17.10.2011 seminaarin perustajajäsenensä P. E. Svinhufvudin juhlavuoden kunniaksi. Sen yhteydessä nousi useita ehdotuksia tutkimuksiksi jopa väitöskirjojen aiheisiksi liittyen Svinhufvudin elämäntyöhön ja nimenomaan lakimiesidentiteettiin.

Lisätietoja: Martti Häikiö: Svinhufvud, Pehr Evind (1861–1944) http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/501/
Korhonen, Outi: P. E. Svinhufvud juristina. Tutkimuksen esikartoitus 2007
http://www.vapaa-ajattelijat.net:8080/display/svi/Aineistot – Material -kohta: P. E. Svinhufvudin kotimuseo – Ehdotuksia Kotkaniemen kehittämiseksi