Lakimiesliiton jäsen otti yhteyttä liiton työ- ja virkasuhdeneuvontaan ja halusi tietää, mitä voisi tehdä, kun hän saa huonompaa palkkaa kuin vastaavia työtehtäviä tekevä kollegansa.
Mahdollisuudet palkkasyrjintään puuttumiseen riippuvat työnantajasta
Julkisen ja yksityisen sektorin palkka-avoimuus eroaa toisistaan merkittävästi. Lakimiesliiton virkasuhdelakimies Maria Färkkilä kertoo, että palkkasyrjintäepäilyssä lähdetään aina liikkeelle siitä, millä sektorilla jäsen työskentelee.
Virkamiesten palkat ovat nimikirjalain nojalla julkisia. Kun tiedot työtehtävien ja vastuiden laadusta, vaativuusluokkaan sijoittumisesta ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta ovat saatavilla, voidaan verrata, löytyykö palkkauksen eroille pitäviä perusteita.
– Valitettavasti puolestaan yksityisellä sektorilla työskentelevien jäsenten palkkasyrjinnän selvittely pysähtyy jo alkumetreille, toteaa Färkkilä.
Yksityisellä sektorilla työskentelevien jäsenten palkkasyrjinnän selvittely pysähtyy jo alkumetreille.
Jos yrityksessä ei ole saatavilla tietoa palkkojen eroista tai niiden perusteista, on vaikea osoittaa, onko syrjintää tapahtunut. Toisen työntekijän palkkatiedot voi saada vain työntekijän suostumuksella.
Tasa-arvovaltuutetun kautta voidaan lähteä selvittämään palkkatietoja, jos työpaikalla on henkilöstön edustaja. Menettely on kuitenkin työpaikoilla huonosti tunnettu ja byrokraattinen. Jos työpaikalla ei ole henkilöstön edustusta, on työntekijän palkkasyrjintäepäilyn selvittäminen mahdotonta.
Färkkilän mielestä työnantajan olisi kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että palkka-avoimuus vaikuttaa myös työntekijän motivaatioon.
– Palkan avulla työntekijä punnitsee, kohdellaanko häntä oikeudenmukaisesti suhteessa tehtyyn työhön ja muihin vastaavaa työtä tekeviin. Oikeudenmukaisuuden kokemus on puolestaan suoraan yhteydessä työhyvinvointiin, hyviin työsuorituksiin ja työnantajaan sitoutumiseen.
Palkka-avoimuus ei tähtää siihen, että kaikilla olisi sama palkka.
On myös tärkeä ymmärtää, että vaikka palkka-avoimuudesta tulisi lakisääteistä myös yksityisellä sektorilla, ei mikään estä työnantajaa maksamasta parempaa palkkaa henkilölle, jonka se arvioi suoriutuvan työstään paremmin kuin toinen vastaavaa työtä tekevä.
– Palkka-avoimuus ei tähtää siihen, että kaikilla olisi sama palkka. Palkkaeroille saa ja pitää olla hyvät perusteet, kertaa Färkkilä lopuksi.
Lakimiesliiton uusimmasta palkkaerotutkimuksesta ilmeni, että naisjuristin euro on edelleen keskimäärin 85 senttiä. Noin puolet erosta selittyy muun muassa toimiasemalla ja työkokemuksella, mutta selittämätöntä palkkaeroa jää silti 7,4 %. Lue lisää palkkatutkimuksesta.
