Riita-asioiden keskimääräinen käsittelyaika on nykyisin 12–13 kuukautta, ja oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Korkeiden kustannusten takia suomalaisten riita-asioita käsitellään tuomioistuimissa suhteettoman vähän: muihin EU-maihin verrattuna riita-asioita päätyy tuomioistuimiin meillä vain murto-osa.
Ongelma kohdistuu erityisesti keskituloisiin ja johtaa siihen, että riitoja jää ratkaisematta.
Lakimiesliitto tiedostaa ongelman ja on ehdottanut oikeusministeriölle, että Suomeen luotaisiin yksinkertainen menettely vähäisten riita-asioiden ratkaisemiseksi.
Menettelyä tarvitaan ennen kaikkea nopeuttamaan niiden riitojen käsittelyä, jotka koskevat vähäisiä saatavia, sekä hillitsemään oikeudenkäyntikulujen kasvua. Lisäksi se tehostaisi tuomioistuinlaitoksen toimintaa.
Uusi menettely parantaisi kansalaisten oikeusturvaa.
Uusi menettely parantaisi kansalaisten oikeusturvaa, sillä sen avulla vähäisiä saatavia koskevia riitoja saataisiin riippumattoman tuomioistuimen ratkaistaviksi. Oikeussuojaa saataisiin matalalla kynnyksellä nykyistä nopeammin ja pienemmällä oikeudenkäyntikuluriskillä.
Oikeusvaltioon kuuluvista keskeisistä oikeusturvaperiaatteista ei silti tingittäisi. Käsittelyn nopeus ja edullisuus toimisivat kannustimina yksinkertaisen menettelyn käyttöön.
Lähtötilanne: ongelma kehittyy vuosien saatossa
Riita-asioiden käsittelyaika ja oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet ajan myötä. Aihe herättää huolta myös Lakimiesliitossa.
Työryhmä alkaa selvittää ongelmatilannetta
Lakimiesliiton hallitus perusti vuoden 2020 lopulla työryhmän, jonka tarkoituksena oli selvittää menettelyn luomista vähäisille riita-asioille. Liitto tunnisti, että oikeudenkäyntikulut ja oikeudenkäyntien kestot ovat kasvaneet suuriksi.
Työryhmä pyrki keksimään konkreettisia keinoja, joilla pulmaan voidaan puuttua.
Oikeudenkäyntikulut ja oikeudenkäyntien kestot ovat kasvaneet suuriksi.
Valmistelutyö alkaa
Lakimiesliiton työryhmä alkoi valmistella ehdotusta, joka tähtää siihen, että oikeusministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin menettelyn luomiseksi. Valmistelutyötä tehtiin vuoden 2021 alkupuoliskolla, talven ajan.
Lakimiesliiton jäsenjärjestöt jakavat huolen
Lakimiesliitto kysyi jäsenjärjestöjensä kantaa vähäisiä riita-asioita koskevaan menettelyyn huhtikuussa 2021. Kyselyn vastausprosentti jäi melko pieneksi, mutta lähes kaikki kyselyyn vastanneet kannattivat menettelyn luomista.
Huolta herätti muun muassa se, voisiko menettelyä käyttää väärin ja voisiko vastapuoli käyttää sitä esimerkiksi painostuskeinona.
Liitto ehdottaa vähäisten riita-asioiden menettelyn luomista
Lakimiesliitto julkisti kesäkuun 2021 alussa muistion, jossa ehdotetaan yksinkertaisen menettelyn luomista vähäisille riita-asioille. Menettelyä käytettäisiin tapauksissa, joissa vaatimus on korkeintaan 10 000 euroa.
Lakimiesliitto kehottaa oikeusministeriötä käynnistämään selvityksen vähäisiä riita-asioita koskevan menettelyn toteutusvaihtoehdoista.
Käytännössä Lakimiesliitto kehottaa oikeusministeriötä käynnistämään selvityksen vähäisiä riita-asioita koskevan menettelyn toteutusvaihtoehdoista. Liiton tekemä ehdotus on keskustelunavaus, joka voi tarvittaessa toimia pohjana menettelyn luomisessa.
Liiton tekemä keskustelunavaus puhutti kesällä 2021 myös mediassa.
Ongelma ollut myös oikeusministeriön tiedossa
Oikeusministeriössä valmisteltiin keväällä samanaikaisesti arviomuistio riita-asioiden oikeudenkäyntikuluista. Muistioon oli kerätty 21 erilaista keinoa, joilla kuluja voisi jatkossa pienentää – joukossa myös Lakimiesliiton ehdottama kevennetty menettely.
Lakimiesliitto antoi myös oman virallisen lausuntonsa arviomuistiosta.
Mahdollinen vähäisten riita-asioiden menettelyn luominen on pitkä prosessi.
Edessä pitkä prosessi
Mahdollinen vähäisten riita-asioiden menettelyn luominen on pitkä prosessi. Lakimiesliitto pitää tärkeimpänä sitä, että oikeuden saavutettavuus ja kansalaisten oikeusturva paranee. Myös oikeudenkäyntikulut halutaan pitää kurissa.
Vaihtoehtoinen menettely mahdollistaisi sen, että jokainen voisi tuoda asiansa luotettavasti oikeuden ratkaistavaksi ilman, että oikeusturvasta tarvitsee tinkiä.
Juttuun on haastateltu Lakimiesliiton oikeuspoliittista lakimiestä Janne Hälistä.
