Yliopettaja Pekka Sass keskustelee tauolla olevien oppilaidensa kanssa Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa. Välit opiskelijoiden ja opettajien kesken ovat mutkattomat, osa opiskelijoista asuu kurssihotellissa ja viettää siksi talossa runsaasti vapaa-aikaansakin.
Pekka Sass kuvailee koulutuskeskusta poikkeukselliseksi paikaksi.
– Ihan vastaavaa taloa ei nykyään löydä helposti. Oppilaat kulkevat täällä illalla jopa sukkasillaan, osa heistä kun asuu talossa. Tunnen jokaisen opiskelijan henkilökohtaisesti, joten opiskelu on ihan erilaista kuin itselläni aikoinaan yliopistossa, jossa istuttiin massaluennoilla, Sass kertoo.
Opiskelijoiden tähtäimessä on rikosseuraamusalan tutkinto. Tulevien vanginvartijoiden lisäksi Sass opettaa myös Laurea-ammattikorkeakoulussa sosionomiksi tähtääviä opiskelijoita sekä toimii työnohjaajana. Lisäksi työviikkoon mahtuu vankilanjohdon koulutuspäiviä ja esimiesvalmennusta.
Pekka Sass haluaa teoreettiset pykälät käytäntöön
Valtiotieteen maisteriksikin valmistunut Pekka Sass kertoo mieltävänsä itsensä nykyään lakimies-opettajaksi, jolla on asioihin yhteiskunnallinen ote.
– Juristin pitää katsoa yhteiskuntaan päin. Tätä työtä ei tehdä yskin vaan yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.
Juristin pitää katsoa yhteiskuntaan päin. Tätä työtä ei tehdä yskin vaan yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.
Ennen rikosseuraamusalalle siirtymistään Sass työskenteli pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon johtoryhmissä. Nykyisessäkin työssä hänelle tärkeitä teemoja ovat erityisesti perus- ja ihmisoikeudet. Myös hallinnon periaatteita käsitellään opiskelijoiden kanssa runsaasti. Rikosseuraamusalan koulutukseen sisältyy vuosittain ihmisoikeuskonferenssi, jonka aikana harjoitellaan oikeussalikäytäntöä ja oppilaat eläytyvät itse esimerkkitapausten avulla eri oikeussalirooleihin.
– Opettajana haluan luoda opetuksen aina kulloisenkin sisällön mukaan eläväksi ja mielenkiintoiseksi. Pykälät ovat vain luuranko, jonka päälle istutetaan itse käytäntö.
Vankeinhoito on sosiaalista kuntoutusta
Sass pitää suurena haasteena sitä, ettei rikosseuraamusalaa tunneta juurikaan yhteiskunnassa. Asioita käsitellään usein uutisten tasolla ja vain poliisin toiminnan kautta. Sass näkee vankeinhoidon työn melko pitkälle sosiaalisena kuntoutuksena, jolla on tulevaan suuntautuvat tavoitteet.
– Meidän tehtävämme on yhteiskunnan turvallisuuden takaamisen lisäksi asuttaa ja huoltaa vankeja sekä järjestää työ- ja ohjelmatoimintaa. Meillä on valvonnan ohella tärkeä rooli tuomittujen elämänhallinnan tukemisessa. Ohjaamme heitä eri keinoin siihen suuntaan, että he eivät uusisi rikostaan, Sass pohtii.
Tuomioistuin hoitaa rikoksen tehneen rankaisemisen, rikosseuraamuslaitos taas hoitaa täytäntöönpanon ja pyrkii ehkäisemään rikoksen uusinnan. Sassin mielestä työnjako tulee pitää mielessä arjen työssä.
Kriminaalipolitiikan tulevaisuudesta puhuttaessa Sass näkee väistämättä edessä vankilainstituution uudistamisen. Hän peräänkuuluttaa yhä yksilöllisempää ja suunnitelmallisempaa vankeinhoitoa sekä resurssien kohdistamista mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi vankeja pitää kohdella yksilöllisesti, ja vuorovaikutuksen heidän kanssaan tulee toimia moitteetta.
Onnistumistarinoista Pekka Sass iloitsee aidosti.
– Jokainen onnistuminen ja edistysaskel on meille tärkeä. On hienoa, kun henkilö saa arjen hallintaansa ja etenee oikeaan suuntaan.
Pekka Sass näkee tehtävänsä myös yhteiskunnallisena
Pekka Sass korostaa, että hän haluaa rakentaa ihmisen näköistä yhteiskuntaa.
– Katson, että se on minun tehtäväni. Kuten esikuvani K. J. Ståhlberg, haluan tehdä työtä oikeusvaltion eteen, kuitenkin pienen ihmisen näkökulmasta.
Pekka Sass kokee olevansa juristi, jolla on yhteiskunnallinen tehtävä. Hän kaipaisikin juristeja yhä enemmän kouluttajiksi. Näin eturintamaan vietäisiin tietoa siitä, miten asiat tehdään jo alun perin oikein, eikä lakimiestyötä tarvittaisi niin paljon jälkikäteisessä oikeusturvassa.
– Koen tekeväni tärkeää työtä, koska olen auttamassa siinä, että hallinnon lainalaisuus ja normiohjaus toteutuvat. Näin voidaan estää sellaisia valituksia ja kanteluita, jotka ruuhkauttavat oikeuslaitosta turhaan.
