Kun olin pieni, mutta kuitenkin kansakoulua niin pitkälle käynyt, että olin luku- ja kirjoitustaitoinen, tein pienestä, sinisestä vihkosesta suunnitteluvihon. Totuushan on, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tuo lapsuuteni suunnitteluvihko (jonka etusivulla on kirjoitus, että suunnitelmien jäljentäminen ankarasti kielletty) on minulla edelleen tallessa, ja sen sisältö jakautuu hyvin tasaisesti kahteen osaan. Siihen, mitä teen, kun olen mummilassa Savossa tulevan kesän kolme kuukautta, tai ehkäpä osan kesästä kesämökillämme Pornaisissa. Ja toinen osa käsitti kesälaitumella tehtyjä suunnitelmia kaupunkielämän varalle.
Kesäsuunnitelmiin kuuluivat mitä moninaisimmat kirjoitukset ja piirrokset kaikista odotettavissa olevista hauskuuksista, kuten
– omatekoinen ruuti, aineksia ovat koivuhiili, salpietari ja rikki, jotka hakataan jauhoksi, näin syntyy musta ruuti, kolme erimallista soittopeliä, puunrungosta koverrettava kanootti, erilaisia lauttoja, savitauluja, kalastusvälineitä, eläinten (kissan, kanan, hiiren) loukkuja,
– hevosenpaskakärryt ja purje soutuveneeseen sekä käpyritsat ja valokuvauslava kuusen latvaan (tulipa mieleen sekin ihme, että serkkuni kanssa kiipesimme vierekkäisten, korkeitten kuusien latvoihin ja heiluimme niissä, kunnes onnistuimme siellä yläilmoissa paiskaamaan kättä),
– kasvilääkärin tarvikkeet, rakettiauto, tulilanka ja uuni sekä munankuorimuseo ja varsijousi.
Siinä oli kesäsuunnitelmia. Erikoisin, Pornaisten mökkielämää varten tehty suunnitelma oli, että napataan Pornaisissa Jussi kiinni, sidotaan puuhun ja kidutetaan. Onneksi lähes kaikki suunnitelmat jäivät suunnitelmiksi. Tai miten sen nyt ottaa, jotkut älynväläykset toteutuivat, mutta ne eivät olleet tietenkään paperilla (say it with pearls, say it with mink, but for heaven´s sake, do not say it with ink!). Kaupunkielämää koskevista sunnitelmista monet hipoivat rikoslain säännöksiä, en kerro toteutuivatko, mutta kiinni en jäänyt ja jos jäin, niin kiistin kaiken.
Se siitä. Ja onko tämä ihmiselo miksikään muuttunut. Tämähän on yhä “sitten-kun-elämää”. Sitten kun tulee kesäloma, sitten kun pääsen eläkkeelle, sitku, sitku! Oikeastaan pienenä sain toteutetuksi paljon enemmän kuin nykyään. Kesälomaksi pakkaan matkatavaroihin kaikenlaisia piirustus- ja maalaustarpeita (en kuitenkaan öljyvärejä, koska ne haisevat ja kestävät kauan kuivua), kirjoitusteni luonnostelmia, lähdekirjallisuutta ja sitä ja tätä, ja vuosi vuoden jälkeen, kesäloma kesäloman jälkeen, kaikki aineisto tulee samassa paketissa kotiin ilman, että mitään olisin saanut aikaiseksi. Vaan sitten, kun olen eläkkeellä..no sittenhän minä! Hieman löysättyäni nyt otetta työelämään harjoittelin jo tätä huoletonta vaihetta. Eli kun tuo onnen aika koittaa, niin osaan!
Yö. Istun sängyn reunalla. Tervetuloa Clinica Juanedaan Palma de Mallorcalla. Yöhoitaja tuli tarkistamaan, että kaikki on kunnossa. Olipas hyvä ja turvallinen olo. Gracias! Todo bien! Ja kaikki harrastusvälineeni ovat tuossa olkalaukussa.
Eli hyvät ystävät! Älkää antako ajatustenne mennä minnekään sitten kun -maailmaan. Toteuttakaa suunnitelmanne heti tai unohtakaa ne. Lähdenkin heti hakemaan käsiini Pornaisten Jussin – hetkinen – kuka helkkarin Jussi?
