Kuka sopisi edustamaan Suomen Lakimiesliittoa sarjamme Lakimiesliiton historiaan vaikuttaneita lakimiehiä sen seitsemännellä vuosikymmenellä? Mahdollisuuksia on runsaasti. Valinnan kohteeksi osui kuitenkin aika itsestään selvästi Pentti Ajo.
Työelämässä mukana eläkeiän jälkeenkin
Pentti Ajo (s. 1937) on toiminut Lakimiesliitossa sekä toimihenkilönä että luottamushenkilönä. Ensimmäisen kerran Ajo laittoi puumerkkinsä liiton toimintaan vuonna 1964, jolloin hänet valittiin ensin asiamieheksi. Hän on yksi kolmesta liiton historian toiminnanjohtajasta, joka on hoitanut vakanssia yli kymmenen vuotta.
Liitossa Ajo on tällä hetkellä taas aktiivisesti mukana Lakimiesuutiset-lehden toimitusneuvostossa.
– Tämä on minulle mieluisa tehtävä, sillä olin lehden ensimmäinen päätoimittaja, kun aikaisemman Suomen Lakimiesliiton Tiedotuksia -julkaisun tilalle luotiin nykymuotoon kehittynyt jäsenlehti.
Menneiden vuosikymmenten toimintaa Ajo on seurannut läheisesti. Eräänä hyvin myönteisenä piirteenä Ajo näkee liiton toimintaan osallistuvien jäsenten laajan ikäspektrin, joka kattaa nuoret opiskelijat ja iäkkäät senioritoimintaan aktiivisesti osallistuvat.
– Hienoa on, että liiton toimintaan ollaan halukkaita osallistumaan kaiken ikäisinä, Ajo kehuu.
Ajo itse on esimerkki siitä, että iän karttuminen ei aina merkitse työkyvyn heikkenemistä. Lakimiesliitosta hän siirtyi vuonna 1976 vakuutusalan johtotehtäviin. Eläkeiän saavutettuaan hän jatkoi työntekoa OY Lars Krogius AB:n toimitusjohtajana vuosina 2007-2009 ja kehitysjohtajana vuoteen 2014.
Liitto kehittynyt myönteiseen suuntaan
Ajon toiminnanjohtajakauden jälkeen liiton jäsenmäärä on kolminkertaistunut. Toteutuneen korkean järjestäytymisasteen erääksi pohjaksi Ajo toteaa onnistuneen rekrytointitoiminnan ja sen, että opiskelijajärjestöt saatiin jo 1960-luvulla mukaan.
Onnistunutta jäsenhankintaa Ajo onkin seurannut mielihyvällä. Perinne järjestää vastavalmistuneille lakimiehille tervetuliaisvastaanotto aloitettiin näet hänen toimikaudellaan.
Liiton harjoittaman edunvalvonnan osalta Ajolla on pääosin hyvää sanottavaa.
– Liitto on nähdäkseni monenkirjavaan ammatilliseen jäsenjakautumaansa nähden onnistunut pitämään rivit kasassa, varsinkin julkisen sektorin puolella. Yksityissektorin edunvalvonta onkin sitten kentän hajanaisuuden vuoksi vaikeampaa, mutta kohtuullisia tuloksia on sielläkin aikaansaatu. Yksityisalalla toimivaa jäsentä liitto kuitenkin voi tukea jäsenpalveluilla.
Jäsenpalvelun kohdalla Ajo harmittelee kuitenkin vuonna 2000 tapahtunutta luopumista Suomen Laki ja Finlands Lag -teosten kustannusoikeuksista.
– Lakikirja eripainoksineen oli kyllä liitolle varsinainen kruununjalokivi, josta ei missään tapauksessa olisi ollut luovuttava, sanoo Ajo.
Muussa kustannustoiminnassa ja varsinkin koulutuksessa liitolla sentään on sormet vielä jotenkin mukana, vaikka nekään eivät enää kuulu liiton ”tavaramerkkiin”.
Ajo huokaisee:
– Paitsi, että omat tuotteet maksimoivat jäsenedut, on niillä tärkeä vaikutus mielikuvan ja sitä kautta arvovallan luojana.
Nykytilan ja lähitulevaisuuden toiminnan osalta Ajo näkee liiton aseman vahvana. Se on merkittävä vaikuttaja Akavassa ja sitä kautta koko maan työmarkkinapolitiikassa.
Liiton julkisuuskuva on hyvässä kunnossa ja asema oikeuspoliittisena toimijana on vakiintunut. Viimeksi mainittu maasto on tällä hetkellä vaikeakulkuinen, joten siihen on panostettava kaikki mahdollinen.
Teksti: Ritva Juntunen
