Äitiysloma ja lasten kanssa kotona oleminen on perinteisesti ollut naisten mahdollisuus päästä hetkeksi pois työelämästä. Kääntöpuolena on kuitenkin saattanut olla urakehityksen hidastuminen. Monet äidit ovat kokeneet, että samalla kun he viettävät elämänsä parasta aikaa kotona, on tästä ollut haitallisia vaikutuksia työelämässä. Pienten lasten isät puolestaan ovat luoneet uraa puolisoiden hoitaessa lapsia kotona. Tämä käsitys on onneksi murenemassa ja työnantajatkin ymmärtävät yhä useammin perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamisen tärkeyden. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa lapsen kanssa kotona oleminen ei ole pelkästään äitien yksinoikeus, vaan myös isille tarjotaan mahdollisuus osallistua lasten hoitamiseen jäämällä kotiin perhevapaalle.
Voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaan isällä on oikeus pitää neljä viikkoa isyyslomaa. Yhä useammat isät pitävät isyysloman lisäksi myös osan vanhempainvapaasta tai hoitovapaasta. Omassa lähipiirissäni moni isä on nauttinut tai suunnittelee nauttivansa lastenhoidosta useamman kuukauden ajan. On ollut ilo huomata, että sekä julkisella että yksityisellä puolella työnantajat suhtautuvat myönteisesti miesten perhevapaiden pitämiseen.
Perhevapaiden etuja pohtiessa voi todeta, että kotona olemisesta voi olla hyötyä työntekijän lisäksi myös työnantajalle. Pieni tauko työelämästä piristää kummasti ja lisää työmotivaatiota. Ahkerimmat ja energisimmät vanhemmat käyttävät tauon työelämässä hyväkseen kehittämällä itseään opiskelemalla, tekemällä töitä sivutoimisesti tai keskittymällä muuhun itseään kiinnostavaan toimintaan. Perhevapaalla puuhastelun hyvänä puolena on se, että tällöin saa keskittyä tiettyyn asiaan. Perhevapaan tarkoitus on kuitenkin olla perheen kanssa, joten huonoa omaatuntoa ei kannata tuntea siitä, jos aikaa tai energiaa ei tunnu jäävän mihinkään ammatillisesti hyödylliseen toimintaan. Jokainen vanhempi toimii omien tuntemustensa ja voimavarojensa mukaan.
Ajatus, että pienten lasten äidit ovat tehokkaita ajankäytöllisesti, pitänee paikkansa. Kotia pyörittäessä on varmasti oppinut yhtä ja toista organisointitaitoa, jota voi soveltaa myös työelämässä. Äidin aivot ovat saaneet levätä ruokinta-automaattina ja vaippojenvaihtokoneena ollessa ja paluu työelämään voi tuoda kaivattua älyllistä toimintaa äidin elämään. Tämä kokemus on tärkeä suoda myös miehille. Lapsen kanssa vietetty aika on arvokasta ja ainutlaatuista sekä lapselle että vanhemmalle. Eläkeiän noustessa jatkuvasti työelämässä ehtii kyllä olla riittävästi.
Lain suomista mahdollisuuksista huolimatta kaikki eivät kuitenkaan pääse kaikista perhevapaista nauttimaan, sillä lapsiperheiden saamat tuet eivät välttämättä riitä kattamaan perheen menoja. Hoitovapaalle jäämisen edellytyksenä on käytännössä yksi hyväpalkkainen perheenjäsen. Toinen perhevapaan pitämistä varjostava tekijä on määräaikaiset työsuhteet. Määräaikaisessa työsuhteessa oleva hoitovapaalle jäävä henkilö ottaa aina riskin siitä, että työnantaja on löytänyt hänen tilalleen pätevämmän ja tehokkaamman työntekijän, eikä töitä ole enää tarjolla silloin, kun hoitovapaasta nauttinut henkilö olisi valmis palaamaan takaisin työelämään. Erityisesti tämä koskee nuoria, jotka usein joutuvat roikkumaan määräaikaisissa työsuhteissa usean vuoden ajan. Määräaikaiset työsuhteet eivät saisi olla este perheen perustamiselle silloin, kun se tuntuu itselleen luontevimmalta. Työnantajan onkin hyvä miettiä, millaista käytäntöä työpaikalla määräaikaisten perhevapaiden kohdalla noudatetaan ja mitä tällä halutaan työntekijöille viestittää.
Myös Lakimiesliitto pyrkii ottamaan toiminnassaan huomioon jäsenten erilaiset elämäntilanteet järjestämällä syyskuussa perhetapahtuman Helsingin Korkeasaaressa. Toivottavasti monet lapsiperheet tuntevat tapahtuman omakseen.
Familjeledighet – allas rätt och förmån
Moderskapsledigheten och vård av barnen hemma har traditionellt varit kvinnornas chans att ta en paus från arbetslivet. Nackdelen med detta har dock kunnat vara en fördröjd karriärutveckling. Många mammor har upplevt att samtidigt som de tillbringar sitt livs bästa tid hemma har detta medfört olägenheter i arbetslivet. Småbarnspappor har däremot gjort karriär medan makarna skött barnen hemma. Denna uppfattning håller lyckligtvis dock på att ge vika och även allt fler arbetsgivare förstår vikten av att sammanjämka familjelivet och arbetslivet. I ett jämlikt samhälle är vård av barn hemma inte enbart mammornas ensamrätt utan även papporna erbjuds möjlighet att delta i skötseln av barnen genom att ta familjeledighet.
Enligt det gällande tjänstekollektivavtalet har fadern rätt till fyra veckors faderskapsledighet. Allt fler pappor tillgodogör sig utöver faderskapsledigheten också en del av föräldraledigheten eller vårdledigheten. I min närkrets har flera pappor tagit sig nöjet att vårda barnen under flera månaders tid eller planerar att göra detta. Det har varit glädjande att upptäcka att arbetsgivare både i den privata och i den offentliga sektorn förhåller sig positivt till att män utnyttjar familjeledigheten.
Då man funderar över fördelarna med familjeledighet kan det konstateras att tiden hemma kan vara till nytta inte enbart för den anställde utan också för arbetsgivaren. En kort paus från arbetslivet har en märkvärt uppiggande effekt och ökar arbetsmotivationen. De flitigaste och mest energiska föräldrarna utnyttjar pausen från arbetslivet till att utveckla sig själva genom studier eller bisysslor eller genom att fokusera på någon annan verksamhet som de har intresse för. Fördelen med aktiviteter under familjeledigheten är att ledigheten ger tillfälle att koncentrera sig på en sak. Syftet med familjeledigheten är dock att tillbringa tid med familjen och man ska inte ha dåligt samvete ifall man inte verkar ha tid eller energi för någon yrkesmässigt nyttig verksamhet. Varje förälder gör det de känner för och har resurser för.
Påståendet att småbarnsmammor är effektiva tidsplanerare torde stämma. I och med att man skött hushållet har man med säkerhet lärt sig det ena och det andra om organisering och dessa färdigheter kan tillämpas också i arbetslivet. Mammans hjärna har fått vila under tiden som hon tillbringade som matningsautomat och blöjbytarmaskin och återkomsten till arbetslivet kan medföra en efterlängtad intellektuell aktivitet i mammans liv. Det är viktigt att även männen får ta del av denna erfarenhet. Tiden man tillbringar med barnet är värdefull och unik både för barnet och för föräldern. I och med att pensionsåldern höjs kontinuerligt hinner man utan tvivel tillbringa tillräckligt lång tid i arbetslivet.
Trots de möjligheter som lagen erbjuder kan alla ändå inte njuta av alla familjeledigheter, då de understöd som barnfamiljer får inte nödvändigtvis räcker till för att täcka familjens utgifter. En förutsättning för att stanna hemma under vårdledighet är i praktiken att en familjemedlem är välavlönad. En annan faktor som kastar sin skugga över utnyttjandet av familjeledighet är tidsbegränsade anställningar. En visstidsanställd person som stannar hemma för vårdledighet tar alltid den risk att arbetsgivaren hittar en mer kompetent och effektiv ersättare och inget arbete finns att få då den vårdledige är redo att återgå till arbetslivet. Speciellt berör detta unga människor som ofta tvingas ha tidsbegränsade anställningar under många år. Tidsbegränsade anställningar borde inte få vara ett hinder för att starta familj då det känns som mest naturligt för en själv. Arbetsgivaren gör därför klokt i att överväga hurudan praxis som tillämpas på arbetsplatsen beträffande visstidsanställdas familjeledigheter och vilket budskap man vill förmedla till de anställda med denna.
Även Juristförbundet strävar efter att i sin verksamhet beakta medlemmarnas olika livssituationer genom att i september ordna ett familjeevenemang på Högholmen i Helsingfors. Vi hoppas att många barnfamiljer nappar på evenemanget.
