Työurien pidentämiskeskustelua on käyty erittäin aktiivisesti aina siitä asti, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen kävi viime vuoden helmikuussa Rukalla hiihtämässä. Vaikka Vanhasen tarjoamat keinot eivät saaneet ymmärrystä, tällä hetkellä on vallalla melko suuri konsensus työurien pidentämisen tarpeellisuudesta. Tulevat ja nykyopiskelijat joutuvat siirtymään työelämään nuorempina ja eläkkeelle edeltäviä ikäluokkia vanhempina.
Keskustelua työurien pidentämisestä on käyty erinäisten työryhmien lisäksi muun muassa lehtien palstoilla, joissa nykyopiskelijat on usein leimattu laiskaksi sukupolveksi, joka opiskelee kohtuuttoman pitkän ajan. Muutama usein esiintynyt harhakäsitys on tässä paikallaan oikaista, ainakin oikeustieteen opiskelijoiden kohdalta.
Oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää tällä hetkellä valmistuvilta keskimäärin hieman alle kuusi vuotta. Vuonna 2000 opiskelu kesti hieman alle kuusi vuotta, kuten kesti myös vuonna 1990. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen kulunut keskimääräinen aika ei ole muuttunut vuosikymmeniin. Ennemminkin nykyisen tutkinnonuudistuksen jälkeen keskimääräiset valmistumisajat ovat jopa olleet laskusuunnassa.
Samaan aikaan kun valmistumisajat ovat pysyneet samoina, opintojen aikana työskentely on lisääntynyt huomattavasti. Oikeustieteen opiskelijoiden valmistumishetken oman alan työkokemus on pelkästään 2000-luvulla kasvanut yli 20 prosenttia. Tämän lisäksi suuri osa nykyopiskelijoista viettää vähintään puoli vuotta oppilasvaihdossa ulkomailla opiskellen vieraalla kielellä. Tämän hetken vastavalmistuvat oikeustieteen maisterit ovatkin siis huomattavasti laajemmilla kansainvälisellä valmiuksilla ja työkokemuksella varustettuja kuin heidän edeltäjänsä.
Kuitenkin Helsingin yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan keskiverto opiskelija käyttää opintoihinsa vain keskimäärin 15–20 tuntia viikossa. Mikäli opinnot vaatisivat laskennallisen työmääränsä verran panosta (27 tuntia per opintopiste), kestäisi Helsingin yliopiston opiskelijalta nykyisellä työpanoksella keskimäärin lähes 12 vuotta valmistua. Opintoihin käytetty aika on myös kansainvälisesti verrattuna huomattavan pieni. Vaikka asiaa ei erikseen tutkittu, en usko, että oikeustieteen opiskelijoiden luvut eroaisivat huomattavasti valtavirrasta.
Huolimatta siitä opinnot eivät nykyään kestä sen pidempään kuin vanhemmilla ikäluokilla ja työkokemustakin kertyy, suurimman osan kohdalla ei voida puhua täysipäiväisestä opiskelusta. Yliopistot haluaisivat vaativampia opintoja ja suuremman osan opiskelijoiden ajankäytöstä, valtio lyhyempiä opiskeluaikoja ja opiskelijat työkokemusta sekä parempaa toimeentuloa. Miten nämä saadaan sovitettua yhteen, onkin todella hankala kysymys.
