Piilaakson startup-opas

Vaikka Pietari Gröhn on lomailevinaan Suomessa, on hänellä asianajotoimisto Dottirin konttorilla kiireinen päivä. Hänen pitäisi klousata yhden asiakkaan rahoituskierros ja ostaa San Franciscosta oma asunto. Sikäläisen pankkiirin kanssa tulisi saada lainapaperit kuntoon.

– Onneksi nykyisin pystyy tekemään töitä missä tahansa. Tarvitaan ainoastaan läppäri ja hyvä työmoraali, Gröhn toteaa.

 

Ongelmanratkaisua eri vinkkelistä

Gröhn on asunut suurimman osan elämästään Yhdysvalloissa. Hän muutti valtameren taakse kolmevuotiaana, kun hänen vanhempansa lähtivät sinne opiskelemaan. Suomessa hän on käynyt ala-asteen kaksi ensimmäistä luokkaa, rippikoulun, lukion toisen luokan ja armeijan.

Gröhn opiskeli ensin New Yorkin osavaltiossa Cornellin yliopistossa ravitsemustiedettä ja julkishallintoa.

– En harkinnut oikeustiedettä uravaihtoehtona. Minua kiinnosti, miten julkishallinnossa tehdään uusia säädöksiä ja miten tässä työssä huomioidaan yhteiskunta, talous, laki, tiede ja sosiaalinen sekä psykologinen puoli. Samaan aikaan startupit kiinnostivat minua yrityksinä, koska niissä kaikissa oli kyse samasta toimintalogiikasta: on ongelma, jota lähdetään ratkomaan monesta vinkkelistä. Siksi päätin erikoistua startup-lakiin. 

Lakiopiskelujen ohessa Gröhn perusti nettisivusto Rveez.comin, joka keskittyi matkailuautojen vertaislainaukseen. Vuonna 2004 internetin käyttö ja hyödyntäminen olivat vielä lastenkengissä. Yrityksen tiimiin kuului kaksi juristia ja yksi pankkiiri, mutta yrittäminen sai jäädä, kun nuoret miehet saivat hyviä työtarjouksia.

– Lähdin Fenwick and West -laki­toimistoon, joka on Piilaakson start­up-yrityksiä edustava huippufirma. Sen asiakkaita ovat olleet Facebook, Twitter, Cisco Systems ja monet muut. 

– New Yorkissa lakitoimistot keskittyvät perinteisiin pankki- ja sijoitusmarkkinoihin. Piilaakson lakikulttuuri eroaa suuresti New Yorkista, jossa juristit saavat vastuun asiakkaasta vasta vuosien kuluttua. Piilaakson juristit ovat alusta lähtien asiakkaalle ykköskontakti. 

– Työpäivät eivät ole silti Kaliforniassa yhtään lyhyempiä. Hommia paiskitaan 12–16 tuntia vuorokaudessa, vaikkakaan ei puku päällä

Parin vuoden jälkeen Gröhn ryhtyi parin ystävänsä kanssa rakentamaan kolmea startupia: pelifirmaa, blogien jakeluyritystä ja tekstiviesteihin perustuvaa asiakaskanavaa. 

– Parhaiten lentoon lähti pelifirma, mutta siitäkään ei saatu isoa exitiä. Minulle oli kuitenkin tärkeää toimia kasvuyrityksessä operatiivisessa roolissa. Tehdyistä virheistä opin paljon.

 

Lakipalveluja ja yritysneuvoja 

Gröhn palasi Fenwick and Westiin ja työskenteli sen jälkeen muutamassa muussa isossa firmassa. Kun patenttijuristina työskentelevän vaimon Krista Kauppisen työkuviot muuttuivat haasteellisiksi, valitsi Gröhn joustavamman työmuodon perustamalla oman lakitoimiston. Vielä joustoa ei tosin ole saavutettu, sillä työpäivät ovat pitkiä, mutta mielenkiintoisia.

– Liikeideanamme on tarjota start­upeille lakipalveluita edullisemmin kuin suuret toimijat. Samalla annamme yritys­toimintaan strategisia neuvoja. Tällaista kokonaispalvelua ura-asianajajat eivät kykene tarjoamaan. Olen ollut yhteydessä suomalaisiin lakitoimistoihin, ja teimmekin markkinointi­sopimuksen startup-henkisen ­Dottirin kanssa.

Pienessä amerikkalaisessa lakitoimistossa kaiken joutuu tekemään itse asiakkaiden hankkimisesta hallintoon. Gröhn työllistää tällä hetkellä Yhdysvalloissa kuusi henkeä. Lisäksi yrityksellä on tiivis asiantuntijoiden yhteistyö­verkosto.

– On mielenkiintoista nähdä, mitkä ideat lähtevät lentoon ja miten rahoittajat niistä kiinnostuvat.

Gröhnin toimiston asiakkaista 20–25 prosenttia on suomalaisia. Osa niistä on suuria yrityksiä, jotka ovat perustamassa tytäryhtiötä USA:han tai toimivat muuten sikäläisillä markkinoilla. Osan kanssa pohditaan, minne yritys kannattaa perustaa. 

Nykyisin myös Euroopan rahoitusmarkkinat ovat hyvät ja rahaa löytyy Suomestakin – sillä ehdolla, että yritys pysyy Suomessa.

– Yrityksen kotipaikka on paljolti kiinni alasta ja markkinoista. Piilaaksoon tulo ei ole halpaa, sillä asumiskustannukset ovat korkeat ja palkat 3–4-kertaisia Suomeen verrattuna. Rahoituksen pitää olla kunnossa, muuten kassan pohja tulee nopeasti vastaan.

 

Vuodeksi Suomeen?

Suomalaisen Dottir-asianajotoimiston puitteissa toimii vaihtosysteemi, jossa työtekijät käyvät tutustumassa USA:n toimintatapoihin. Gröhn itse vierailee Suomessa muutaman kerran vuodessa samalta pohjalta, vaikka hoitaa silloinkin pääasiassa Piilaakson asioita.

Yhteistyö Dottirin kanssa tiivistyy. Gröhnin amerikkalainen M&A-partneri Edgar Tirado vietti loppukesästä kaksi viikkoa Dottirin toimistolla. Slush-tapahtumaan Gröhnin ja Tiradon lisäksi suuntaa marraskuussa myös Gröhnin maahanmuutto- ja viisumi-partneri Roman Lee.

Gröhnillä ei ole ajatuksia palata Suomeen pysyvästi, koska hänen osaamisensa ydin on Piilaakson kuvioissa. 

– Haluamme kuitenkin neljävuotiaan poikamme Kirin saavan myös suomalaiset juuret, joten jossain vaiheessa tulemme Suomeen ainakin vuodeksi. Pitää kuitenkin odottaa, missä vaiheessa työt joustavat riittävästi.

**

 

Pietari Gröhn

  • Syntynyt: 3.12.1977, Juuka
  • Koulutus: Cornell University, BS ravitsemustiede, MPA julkishallinto, JD juristi
  • Työpaikat: gc+/Dottir, Goodwin Procter, Lowenstein Sandler, Fenwick and West, Rviewr, Vivio
  • Perhe: vaimo Krista Kauppinen ja neljävuotias poika Kiri
  • Harrastukset: Kirin kanssa pulikointi ja seikkailut Wilma-koiran kanssa San Franciscon vuorilla sekä rannikolla

**

Teksti: Jari Jokinen

Kuva: Laura Oja