– setä viskaali, setä viskaali, kerro meille satu!
– totta kai hyvät oik-yy-oot, mutta vain yksi, sitten teillä onkin jo kiire työelämään.
No, satu alkaa näin: Olipa kerran kiltti, pieni mangustilauma, joka vietti ahkeraa mangustielämäänsä päivästä toiseen. Ne eivät oikein ymmärtäneet aina kaikkea, mutta ne olivat ahkeria ja tunnollisia ja ne olivat päättäneet opetella asioita. Niinpä ne tekivät havaintoja ja väänsivät nämä havaintonsa sananlaskuiksi, jotta niiden viisaus olisi helpompi muistaa. Ja tämmöisiä sananlaskuja heillä oli:
– ennen virsta vaaraa kuin vaaksa vääryyttä
– hullu mies ministeriöstä, vähentää enemmän kuin on varaa
– vaatteet tekevät asiantuntijan
– missä ministeriö, siellä ongelma
– lopussa kiitos seisoo (eikä sitten muuta)
– aina roiskuu kun tehostetaan
– ei kahta uudistusta kolmannetta
– ei kannettu järki johdon päässä pysy
– organisaatiossa on hyvä elää, sano uudistaja organisaatiossa
– tärkeintä ei ole hyvä tulos, vaan hyvät tilastot
– tulosneuvotteluistaan puu tunnetaan
– ystävä ystävän pettää, ministeriö ei milloinkaan
– suloista ja kunniakasta on kuolla viimeisenä työpäivänä
– tilaisuus tekee konsultin
– hyvin suunniteltu on puoliksi muiden murhe
– uudistaja on uudistaja vaikka voissa paistais
– citius, altius, fortius (pysyvä määräys seuraavalle kvarttaalille).
– ihan tyhmä satu, me mennään pois.
