Pirkko K. Koskinen – Ikipilkettä silmäkulmassa.

Entinen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen, 75, on yhä rämäpää.

Tupakkia ja joskus vähän viskiäkin menee. Puheen viiltävä analyyttisyys ja hirtehinen itseironia ovat entisellään.

Koskisella ei ole televisiota, ei matkapuhelinta, ei internetiä.

– Uutiset kuulen radiosta ja luen sanomalehdestä. En halua olla tavoitettavissa joka hetki. Lankapuhelin riittää. Kirjeet kulkevat.

– Olen edelleen aktiivinen antiurheilija. En edes hyppää urheilusivujen ylitse

– pudotan ne suoraan lattialle, Koskinen nauraa remahtaa juuri siten kuin vain ja ainoastaan legendaarinen PKK osaa.

Pykälöikäämme.

1 luku. Juristiksi ajautumisesta

1 §. Miksi juristiksi? Kaiken ratkaisi pasianssi. Olin keskinkertainen ylioppilas. Harhailin aluksi vuoden tiedekunnasta toiseen.
Yhtenä iltana sitten kirjoitin paperille kaikki edes jollakin tavalla minulle mahdolliset oppi-alat ja kaivoin korttipakan esille. Juridiikan kohdalle kertyi suurin kasa kortteja.
2 §. Juridiikan tenhovoima? Minkäänlaisesta intohimosta juridiikkaa kohtaan ammatinvalinnassani ei ollut kyse. Silkka sattuma.

2 luku. Juridiikasta ja juristeista

1 §. Kiva laki? Vuoden 1929 oikeustoimilaki.
Lain 33 §:ssä sanotaan: ”Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista tai arvotonta vedota oikeustoimeen…”.
Tuo sanapari ”kunnian vastaista tai arvotonta” kelpaa mittapuuksi laajemminkin.
2 §. Karmea laki? Laki irtisanomismenettelystä.
Luojalle kiitos, että se on kumottu. Se oli malliesimerkki byrokraatin kammiossaan kirjoittamasta, elävästä elämästä täysin irrallaan olevasta laista.
Sen järjellinen soveltaminen käytäntöön oli mahdotonta.
3 §. Fiksu juristi? Hän osaa erottaa isot ja pienet asiat toisistaan.
Hän näkee kulloisenkin lain kontekstissaan. Se vaatii yhteiskuntatieteellistä ja historiallista näkemystä. Detaljit voi aina tarkistaa lakikirjasta.
Olennaisinta on kokonaisuuksien hallinta.
4 §. Tomppeli juristi? Pykälänviilaaja. Hän on sokea – hän ei näe, että yhteiskunnan muuttuessa myös lakien tulkinnat muuttuvat. Lakikin elää.

3 luku. Työstä apulaisoikeusasiamiehenä

1 §. Oikeusasiamiehen arki? Pitkiä työpäiviä, paljon erilaisia asioita.
Se vaati kärsivällisyyttä. Minulle oli tärkeätä puhua kantelijoiden kanssa, koska oikeusasiamies on ”itkumuuri”.
Se on tiimityötä, jossa esittelijöillä on merkitsevä osuus. Oikeusasiamiehen kansliassa on erittäin taitavia esittelijöitä.
2 §. Työn kohokohdat? Joskus teimme poikkeuksellisen onnistuneita päätöksiä. En nyt viitsi retostella niillä.
Tein paljon tarkastusmatkoja vankiloihin, varuskuntiin ja mielisairaaloihin.
Kun sain aidon kontaktin ihmisiin, he avautuivat. Nuo keskustelut johtivat sitten monenlaisiin parannuksiin. Siinä oppi itsekin paljon.
3 §. Masentavimmat hetket? Oli juttuja, joista oli vaikeata saada selkoa.
Kiusankappaleitakin kantelijoissa oli. He olivat jumissa asiansa kanssa. He saattoivat hallita alan pykälätkin erinomaisesti, mutta eivät kyenneet hahmottamaan omaa tilaansa osana jotakin suurta kokonaisuutta.
Hankala asiakas vain puhuu, puhuu ja puhuu seitsemän kertaa saman asian.
Päreenikin taisivat palaa muutaman kerran pahimpien jankuttajien kanssa. Mutta ei sitä onneksi kovin usein sattunut.
4 §. Olitte Jacob Södermanin työpari. Kaksi värikästä persoonaa… Kuinka yhteistyönne sujui?
Ei se oikeastaan parityöskentelyä ollut. Meillä oli hyvin tarkka rootelijako. Teimme molemmat itsenäisiä ratkaisuja. Emme sotkeentuneet toistemme asioihin. Emme välttämättä edes tavanneet päivittäin. Kun tapasimme, keskustelimme paljon runoudesta. Södermanhan on muun ohella suuri Edith Sörergranin ihailija.

4 luku. Virkamiesmoraalista

1 §. Onko Suomessa korruptiota? Luulen, että sitä jossakin määrin on. Eniten sitä muhinee kunnallispolitiikassa. Ihmiset ovat heikkoja.
2 §. Mätämuna virkamies? Virkamies, joka on ostettavissa.
3 §. Ihannevirkamies? Itsenäinen, rehellinen, asiansa osaava. Hän uskaltaa myöntää myös sen, että ei tiedä kaikkea, mutta ottaa selvää asioista.

5 luku. Ikimuistoisesta kohusta

1 §. Esititte vuonna 1995 Ilta-Sanomissa äänioikeuden poistamista yli 65-vuotiailta eläkeläisiltä…
Kyse oli sivulauseen sivulauseesta, josta tehtiin lööppi. Olin haastattelua tehtäessä juuri lähdössä itse eläkkeelle. Sanoin, että liityn ainoastaan sellaiseen eläkeläisten yhdistykseen, joka ajaa äänioikeuden poistamista eläkeläisiltä. Halusin vain sanoa, että liittymiseni johonkin eläkeläiskerhoon on täysin mahdoton ajatus. Kamala meteli siitä nousi. Ajattelin vain, että menköön! Eivät ne haastattelut oikaisuja vaatimalla parane.
Pikkuisen minua masensi se, että ihmiset eivät jaksaneet lukea koko juttua vaan mekastivat pelkän harhaisen otsikon perusteella.
2 §. Nyt jälkikäteen – olisiko äänioikeuden yläikärajassa itua?
Kyllä silläkin tavalla voi ajatella. Tosin se ajatus ei toteudu ikinä. Jos katsotaan, että on olemassa jokin oikea äänioikeuden alaikäraja, niin miksi ei voisi olla myös ylärajaa? Meillä on esimerkiksi dementoituneita vanhuksia, jotka käyvät äänestämässä. Kuka heidän äänivaltaansa käyttää de facto?
3 §. Oletteko itse – nyt eläkevuosinanne – käynyt äänestämässä?
Totta kai! Niin kauan aion käydäkin, kunnes äänioikeus riistetään minulta pois.

6 Luku. Eläkeläishommista

1 §. Rakensitte uuden organisaation Valtion taidemuseolle heti eläkevuosienne aluksi1990-luvun lopulla..
Ovatko asiat nyt sillä saralla kunnossa? Se organisaatio oli vuosien saatossa räjähtänyt käsiin. Toimenkuvat, päätöksenteko ja laitoksen kokonaisuus olivat epämääräisiä.
Valtion taidemuseo kaipasi kunnon selkärankaa ja luurankoa. Valtion taidemuseon ylijohtaja Tuula Arkio pani sitten töpinäksi ja teki hienoa työtä.
2 §. Vuonna 2000 kävitte rakentamassa oikeusasiamiesjärjestelmää Kosovoon. Onnistuitteko tehtävässänne?
He saivat oikeusasiamiesjärjestelmän pystyyn heti sen jälkeen, kun minä tajusin lähteä sieltä pois.
Ehkä onnistuin osaltani rakentamaan perustaa uudelle instituutiolle.
Se oli raskasta aikaa. Päätöksenteko oli tahmeata. Kansainväliset järjestöt, kuten YK ja ETYJ, olivat tarkkoja reviireistään.
3 §. Vuonna 2001 selvititte väitteitä Veikkaus Oy:n silloisen toimitusjohtajan Matti Ahteen harjoittamasta seksuaalisesta häirinnästä. Ahde sai potkut. Mietteenne tapauksesta tänään? Se oli eräänlainen avauscase. Sen jälkeen on tullut ilmi vastaavia tapauksia, joskin pienemmällä metelillä.
Onhan se Herran tähden selvää, että toista ihmistä ei saa käpälöidä. Kuulin erilaisia ihmisiä runsaan kuukauden saadakseni tietää mitä on tapahtunut. Eräät valehtelivat suoraan, eräät eivät.
4 §. Vuodesta 2002 olette ollut eduskunnan palkkiotoimikunnan jäsen. Yhdessä ministeri Jaakko Iloniemen ja toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alasen kanssa määrittelitte edustajien ja puhemiesten palkkiot. Ovatko parlamentaarikkojen liksat nyt kohdallaan? Toimikautemme loppui kesäkuun alussa. Edustajien palkkiot ovat tätä nykyä kutakuinkin kohdallaan. Kansanedustajan palkkion täytyy olla sen verran suuri, että menestyneenkään ihmisen tulot eivät ainakaan tyystin romahda, jos hän ryhtyy edustajaksi. Kulukorvausten osalta uudistus jäi torsoksi. Ne ovat osa kokonaisuutta. Nyt kukaan ei tiedä, osuvatko ne kohdalleen.

7 luku. Harrastuksista

1 §. Olisiko jo muistelmien aika? Ei. Niitä ei tule minulta koskaan.
Muistelmat ovat ihmisen oma kapea käsitys itsestään. Niissä unohdetaan kaikki ikävät asiat. En luota muistelmiin.
Hyvä elämänkerta on asia erikseen. En kuitenkaan aio kirjoittaa sitäkään.
2 §. Lempiharrastuksenne? Lukeminen ja teatteri.
Ennen toisen jalkani amputoimista myös kävelin paljon. Se ei ollut kuitenkaan urheilua, vaan eräänlaista mietiskelyä, meditaatiota. Moni asia naksahti paikoilleen.
3 §. Lempikirjailijanne? Venäläisistä klassikoista pidän erityisen paljon.
Myös James Joyce on jatkuvasti mielessä.
4 §. Suosikkinäytelmänne? Tshehovin näytelmät, erityisesti Kolme sisarta.
Kirsikkapuisto… Ai niin. Ostin toimittajalle ja kuvaajalle kirsikoita, olkaa hyvä!

8 luku. Ihmisestä

1 §. Elämisen tarkoitus?
Ihmisen on oltava jollakin tavalla hyödyksi. Pelkästään itseään varten ei saa elää. Ei saa olla pelkkä loinen.
2 §. Inhottava ihminen?
Epäluotettava, mielistelevä, tyhmä. Joissakuissa ihmisissä nuo kaikki kolme ominaisuutta ovat yhdistyneet, ja se on karmeata.
No, eihän kaikkien kanssa ole pakko seurustella.
3 §. Ihanneihminen?
Avoin, luotettava keskustelija. Älykkyys ja huumorintaju ovat plussaa.

9 luku. Pienet suuret asiat

1 §. Mielimausteenne?
Talvella rosmariini, ja kesällä basilika.
2 §. Herkkuruokanne?
Sienet. Kaikissa muodoissa.
3 §. Paras juoma?
Viileä, kuiva elsassilainen valkoviini.
4 §. Kaunein kukka?
Tummanpunainen, iso ja pullea krysanteemi.
5 §. Väri ylitse muiden?
Musta.
6 §. Mietelauseenne?
”Elämä on monta päivää. Tämä päättyy.” Sanat ovat James Joycen Odysseuksesta.