Konkurssiasiamies Helena Kontkasen mielestä voimassa oleva konkurssilaki vuodelta 2004 on hyvä ja toimiva. Se näkyy esimerkiksi siinä, että Maailmanpankin vuosittain julkaisemassa Doing business -selvityksessä Suomi on viime vuosina ollut ykkösenä maksukyvyttömyysasioiden selvittely -osiossa.
– Järjestelmämme on maailman huippua tarkasteltaessa menettelyn kustannuksia, kestoa ja velkojille tulevia suorituksia. Sillä on vaikutusta, että meillä prosesseja valvoo riippumaton taho.
Lainsäädäntöä hiotaan parhaillaan sillä se pitää muun muassa sopeuttaa uudelleenlaadittuun EU-maksukyvyttömyysasetukseen. Tätä varten oikeusministeriö asetti viime vuonna konkurssityöryhmän, jonka toimikausi päättyy keväällä 2017.
Konkurssityöryhmän toimeksiannossa isoja ja pienempiä muutoksia
Kontkanen kertoo, että työryhmän toimeksiannossa on kaksi isoa ja muutama pienempi asia. Lisäksi muitakin kysymyksiä voidaan nostaa tarkasteltavaksi.
Isoja kysymyksiä ovat ympäristövastuiden aseman selkeyttäminen – aihetta on käsitelty tämän lehden edellisessä numerossa – sekä konkurssimenettelyn yksinkertaistaminen.
– Valmistaudumme esimerkiksi vuonna 2018 käyttöön otettavaan EU:n laajuiseen maksukyvyttömyysrekisteriin. Kun keskeinen tieto julkaistaan verkossa, tarvetta perinteisille kuulutuksille ei enää samalla tavalla ole.
Pienempien uudistusten joukossa on lainsäädännön päivittäminen sen osalta, miten konkurssiasiamiehen toimiston ylläpitämää Kosti-tiedonhallintajärjestelmää käytetään ja mitä sinne tulee tallentaa. Samoin arvioidaan julkisselvitysjärjestelmää, joka mahdollistaa muutoin raukeaviin konkursseihin mahdollisesti liittyvien epäselvyyksien tutkimisen valtion varoilla.
Vuosittain aloitetaan vajaat 2 000 konkurssia, joista noin 1 400 raukeaa varojen vähäisyyden vuoksi. Näistä noin 60 konkurssia päätyy julkisselvitykseen rikosepäilyn, epäilyttävän varojen siirron tai muiden erityistilanteiden perusteella. Lisäksi pesänhoitajalla on velvollisuus tehdä konkurssivelallisesta rikosilmoitus tiettyjen edellytysten täyttyessä.
– Esimerkiksi Talvivaaran konkurssi on julkisselvityksessä ympäristökatastrofin riskin torjumiseksi. Käytännössä pesän varoja voidaan käyttää vain konssiasiamiehen hyväksynnän kautta.
Osta luottokortilla
Anttilan konkurssissa tuhannet kuluttajat menettivät maksamansa ostoksensa. Siksi se on herättänyt valtavaa huomiota ja innostanut myös poliitikkoja antamaan lausuntoja tarpeesta muuttaa konkurssilakia kuluttajan aseman parantamiseksi. Kontkasen mielestä lain muuttamiselle ei ole järjestelmän rakenteellisista puutteista johtuvaa tarvetta, vaan kyse olisi poliittisesta ratkaisusta.
– Laki on periaatteessa selvä: konkurssissa täytyy erottaa sivullisten omaisuus velallisen omaisuudesta. Jotta se olisi mahdollista, omaisuuden pitää olla jollakin tavalla yksilöity. Hyllyssä satojen kaltaisiensa joukossa oleva kännykkä ei ole sitä, Kontkanen kertoo.
– Omistusoikeus siirtyy meillä sopimusperiaatteen mukaisesti myyjältä ostajalle, kun kaupasta on sovittu. Niin sanotussa paljousesineiden kaupassa tarvitaan kuitenkin myös erottamistoimia, jollainen voisi olla vaikkapa se, että tuote on otettu hyllystä, paketoitu ja varustettu ostajan osoitetarralla.
Jos ostosta ei voida yksilöidä, kuluttaja on samalla viivalla muiden velkojien kanssa.
– En nostaisi kuluttajaa konkurssissa erityisasemaan. 1990-luvun alussa lainsäädännöstä poistettiin melkein kaikki yleiset etuoikeudet, kuten verojen, työeläkemaksujen ja palkkasaatavien etusija. Tätä ennen muut etuoikeudettomat velkojat eivät useinkaan saaneet mitään, eikä kuluttajavelkojille siis jäänyt sitäkään vähää jaettavaa. Itse en haluaisi lähteä rakentamaan uusia etuoikeuksia.
Kontkanen muistuttaa, että konkurssilainsäädännöstä riippumatta myös maksutapa vaikuttaa ostajan asemaan.
– Luottokortilla saatu luotto on hyödykesidonnainen, joten konkurssitilanteessa korttiyhtiö vastaa vahingosta. Tämä riski tietysti laskutetaan kuluttajilta erilaisina lisämaksuina kortin käytöstä.
Työntekijät konkurssissa
Työnantajan konkurssi on laillinen irtisanomisperuste ja konkurssitilanteissa irtisanomisajaksi on määritelty 14 päivää. Palkkaturvajärjestelmä vastaa rajoitetusti työntekijöiden palkkasaatavista. Irtisanomisajan palkan maksaa konkurssipesä, joten se maksetaan massavelkana päältä pois, jos pesässä on varoja.
Anttilan konkurssi kosketti yli tuhatta työntekijää. Pitäisikö työn-tekijöiden asemaa jotenkin parantaa?
– Työntekijöille konkurssi luonnollisesti on shokki. Yrityksen kaaduttua työt loppuvat. Jos irtisanomisaikaa pidennettäisiin, päältä maksettavat massavelat vastaavasti kasvaisivat. Tämä tarkoittaisi samalla muiden velkojien aseman heikentymistä, mikä on nähdäkseni vaikeasti perusteltavissa konkurssin tarkoitus huomioon ottaen, Kontkanen pohtii.
– Irtisanomisaikaa pidentää käytännössä Anttilan kaltaisissa konkurssipesissä työntekijöiden palkkaaminen hoitamaan toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia. Liikkeen luovutustilanteissa työsuhteet lähtökohtaisesti säilyvät, ja mahdollisissa irtisanomis-tilanteissa noudatetaan sen jälkeen normaaleja irtisanomisaikoja.■
**
Kuluttaja-asiamies: Ratkaisu ehkä uusissa maksutavoissa
Kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen ei näe sellaista helppoa lainsäädännöllistä muutosta, jolla kuluttajan asemaa voitaisiin parantaa ja selkiyttää verkkokaupan konkurssitilanteessa. Vertailukelpoisia ulkomaisia malleja ei ole, eivätkä esimerkiksi valmismatkojen kaupassa vaadittavat vakuusjärjestelyt toimisi verkkokaupassa.
– Selvitämme kuitenkin erilaisia vaihtoehtoja, sillä ihmisten luottamuksen lisääminen on verkkokaupan kehittymisen kannalta tärkeää. Uskon, että ratkaisu saattaisi löytyä uusista maksamisen tavoista, joilla voitaisiin varmistaa, että kuluttaja saa tavaransa ja kauppa maksunsa.
Suomalainen kuluttaja on perinteisesti ollut turhan luottavainen: hän maksaa ostoksensa mieluusti etukäteen ja lahjoittaa sukulaisilleen kalliita valmiiksi maksettuja lahjakortteja. Hentunen kehottaa noudattamaan suoritusten samanaikaisuuden periaatetta – ja suhtautumaan terveellä varovaisuudella maksamiseen.
– Luottoasiakkaan hyvä asema konkurssitilanteessa verrattuna käteismaksajiin on siinä mielessä ongelmallinen, että juuri vähävaraisimmat, joille jo muutamien kymppien tai satasten ostosten menettäminen on iso asia, eivät luottoa saa.
**
Anttilan konkurssipesän hoitaja: Konkurssissa sattuma sanelee kuluttajan aseman
Anttila on monella mittarilla tämän vuosituhannen suurin konkurssi Suomessa, kulutustavarakaupan alalla suurin koskaan. Anttilan konkurssipesän hoitaja Mikko Tiilikka korostaa, että vaikka lakia ei laadita yhtä tapausta varten, Anttilan vuoksi esiin on tullut selvä tarve täsmentää määräyksiä ja tulkintoja.
– Kuluttajien osalta isoin esiin noussut ongelma on tapausten oikeudellisten variaatioiden suuri määrä sen mukaan, missä asennossa erilaiset muuttujat ovat sattuneet kunkin kohdalla olemaan. Olemme saaneet pohtia ja soveltaa hyvin erilaisia normistoja ja hakea erilaisia tulkintoja varsin ohuista oikeuslähteistä, Tiilikka sanoo.
– Esimerkiksi kuluttaja-asiakkaiden juridinen asema muuttuu olennaisesti sen mukaan, onko tuotteen palautus tehty ennen vai jälkeen konkurssin ja onko kyse ollut korjattavasta tuotteesta, takuupalautuksesta vai kaupan peruuttamisesta etämyynnissä noudatettavan 14 päivän peruuttamisoikeuden perusteella. Ratkaisuissamme olemme tukeutuneet tapauskohtaisesti konkurssilainsäädännön, kauppalain tai kuluttajansuojalain periaatteisiin. Asian sekavuudesta johtuen olemme myös tilanneet oikeudellisen asiantuntijalausunnon.
Asiakkaita on myös ihmetyttänyt, että käteisasiakas on konkurssissa luottoasiakasta heikommassa asemassa.
– En kuitenkaan näe syytä, että kuluttaja pitäisi asettaa konkurssissa lainsäädännöllä muita velkojia parempaan asemaan. Nämä ovat viime kädessä poliittisia linjavetoja. Samasta syystä en myöskään lähtisi muuttamaan työsuhteiden päättämiseen liittyvää lainsäädäntöä.
Iso eteen tullut ongelma on Anttilan realisointimyyntiin osallistuville myyjille annetun palkankorotuksen tulkitseminen kultaiseksi kädenpuristukseksi.
– Korotus johtui työn vaativuuden ja toimenkuvan muutoksista, ja uusi tulkinta käytännössä leikkaa työttömyyskassoille näiden pienipalkkaisten ihmisten saaman lisäansion. Työttömäksi jääneet työntekijät tulevat valittamaan päätöksestä, ja ratkaisun löytyminen venyy tulevaisuuteen.
Onnistuneen tyhjennysmyynnin ja kulukurin ansiosta velkojille on luvassa poikkeuksellisen iso jako-osuus, alustavan arvion mukaan noin 30–60 prosenttia velasta. Tiilikka toivoo kevyempää menettelyä niiden velkojien osalta, joiden saatavien yhteissumma jää niin pieneksi, että niistä maksettava jako-osuus jäisi alle 50 euron alarajan, jota ei tarvitse konkurssilain perusteella enää suorittaa.
– Ei ole taloudellisesti järkevää lähetellä henkilökohtaisia kutsuja esimerkiksi velkojien kokoukseen ihmisille, jotka eivät tule saamaan konkurssimenettelystä lainkaan rahaa. Se pitäisi pystyä hoitamaan massailmoituksilla.
– ALV-velvollisuuteen liittyvän menettelyn kankeus konkurssipesien kohdalla on myös iso ongelma. Jos pilaantuvaa tavaraa ei pystytä myymään viivytyksettä, konkurssipesän tappiot voivat olla miljoonia euroja. Samoin voi käydä, jos myynti aloitetaan, eikä ole aikaa selvittää ALV-asioita kunnolla.
**
Teksti: Jussi-Pekka Aukia
Kuva: Jussi Jääskeläinen