Pitkät päivät pankkiin

Verohallinnossa otettiin ensimmäisenä isona valtion virastona työaikapankki käyttöön vuonna 2008. Se on tuonut työjärjestelyihin lisää joustoa, ja nyt jo yli viisi vuotta käytössä ollut järjestelmä kerää kiitosta sekä työnantajalta että työntekijöiltä.

– Tässä on selkeä molemminpuolinen etu. Resurssit riittävät ruuhkahuippuina ja työhyvinvointibarometrissa työntekijät antavat hyvää palautetta työn ja elämän yhteensovittamisesta, kertoo hallintoyksikön johtaja Kari Huhtala.

Työaikapankin ottaminen käyttöön oli Verohallinnossa luonteva jatkumo liukuvalle työajalle, joustaville työ­muodoille kuten tiivistetylle työajalle sekä saldolaskurille, jolla myös tasataan ylimääräisiä työtunteja. Työnantajanäkökulmasta työaikapankki on hyvä keino kuormahuippujen tasaamiseen ja työn luontevaan rytmittämiseen.

– Työaikapankin perusperiaate on, että talletettavaa työaikaa kertyy, jos sitä on kertyäkseen. Verohallinnossa verotuksen rytmi määrittää luonnostaan sen, että ruuhkahuippuja syntyy, Huhtala kertoo.

Verohallinnossa ruuhkahuiput liittyvät veroilmoitusten vastaanottoon ja verotuksen valmistumiseen. Työmäärän vaihteluista johtuvan työvoima­tarpeen tasaamisen lisäksi työaikapankin tarkoituksena on henkilöstön työ- ja vapaa-ajan tarpeiden parempi yhteensovittaminen. Työtehtäviä voi tehdä yli säännöllisen työajan ja vastaavan ajan saa pitää vapaana.

Talletusten tekeminen on näin ollen tehokas torjuntakeino harmaita ylitöitä vastaan. Myös työntekijän näkökulmasta työaikapankki on joustava systeemi. Jos oma työ on sellaista, että päivät tuppaavat välillä venymään, tunteja voi siirtää työaikapankkiin.

– Tyypillisiä pankin käyttäjiä ovat lähivuosina eläköityvät henkilöt, jotka käytännössä pystyvät hieman aikaistamaan eläkkeelle jäämistä. Tämä mahdollistaa kuitenkin myös esimerkiksi ”australialaistyyppisen” loman, eli pitkän lomajakson suunnittelemisen, Huhtala hymyilee.

– Jos ajattelen oman yksikköni käytäntöä, niin työaikapankin talletukset käytetään useimmiten heti seuraavan lomajakson aikana. Siinä tulee tavallaan viikko ylimääräistä lomaa, joka aikaisemmin meni harakoille, sanoo varapääluottamusmies Sisko Riikonen­.

Myös ylemmät toimihenkilöt mukana

Käytännössä työaikapankkiin liitytään tekemällä työaikapankkisopimus. Liittyminen on vapaaehtoista ja siihen tarvitaan esimiehen hyväksyntä. Myös talletetun työajan käyttämisestä sovitaan aina esimiehen kanssa. Työaika­pankkiin voi liittyä kuka tahansa Verohallinnon työntekijä, johtoa lukuun ottamatta. Nyt pankkiin kuuluu noin 2 000 henkeä tasaisesti eri yksiköistä, mukaan lukien juristeja, joita Verohallinnossa työskentelee 527.

– Esimies puhuu jokaisen alaisen kanssa kehityskeskustelussa myös työaikapankin käytön suunnitelmista. Asioiden pitää kuitenkin aina pelata, esimerkiksi päivystysten ja asiakas­palvelun osalta, Huhtala kertoo.

Työaikapankkiin voi tallettaa enintään 280 tuntia työaikaa, ja periaate on, että talletut tunnit nostetaan vapaana. Rahana talletetut työt maksetaan vain poikkeustapauksessa.

– Niin suuri talletus kuin 280 tuntia on toki harvinaista, ja tarkoitus onkin, että talletuksia käytettäisiin sitä mukaa kun niitä kertyy, Huhtala toteaa.

Verohallinnossa keskimääräinen talletus on tällä hetkellä 46 tuntia. Työaikapankkivapaat pidetään ensisijaisesti kokonaisina vapaapäivinä. Työntekijät ovat Riikosen mukaan ottaneet työaikapankin nopeasti omakseen.

– Henkilöstö on ollut tyytyväistä. Toki se edellyttää itseltäkin joustoa siinä, että on valmis joustamaan työajassa kiireaikoina. Lakimiesten tehtävät ovat usein sidottuja määräaikoihin ja määräajathan tunnetusti kasaantuvat, jolloin normaali työaika ei aina riitä, vaan työpäivää on pidennettävä, Riikonen huomauttaa.

Ylemmille toimihenkilöille, joihin Riikonen kuuluu itsekin, ei makseta tavanomaisia ylityökorvauksia, ja työaikapankki on tapa antaa hyvitystä tehdyille ylimääräisille tunneille.

– Nykyään onkin usein tapana se, että tehdään työtä putkeen kerralla vähän enemmän, hän kertoo.

Jo ennen työaikapankkia Verohallinnolla oli pitkään käytössä saldolaskuri, jonne ylimääräisten töiden myötä voi kertyä plussasaldoa. Laskuri on edelleen käytössä.

Kaksi kertaa vuodessa saldo tasataan enintään 30 tuntiin siten, että työaikapankkiin siirretään sovittu tuntimäärä ja ylimenevät tunnit leikataan. Työaikapankkiin voi siirtää liukuvan työajan saldosta työtunteja kahdesti vuodessa 21 tuntia 45 minuuttia kerrallaan. Esimiehen luvalla pankkiin voi siirtää vielä saman verran lisää tunteja. Lisäksi sinne voi tallettaa esimiehen aloitteesta syntyneet varsinaiset ylityötunnit korotuksineen.

Riskinä aikavelka

Työnantajan näkökulmasta työaika­pankin talletuksiin liittyy myös riskejä.

– Työaikapankissa riskit liittyvät työaikavelkaan. Talletuksia on nyt noin
70 henkilötyövuoden edestä, Huhtala toteaa.

Verohallinnon työmäärä on noin 5 400 henkilötyövuotta, ja työaikapankkiin talletetut henkilötyövuodet luovat työnantajan näkökulmasta riskin aikavelan syntymiseen.

– Ellei vapaita pidetä suurin piirtein samaan tahtiin kuin tunteja talletetaan, tulevaisuus muuttuu haasteelliseksi. Jossain vaiheessa tehdyt työt pitää antaa vapaaksikin, ja tämä aikavelka on jonkinlainen riski.

Toistaiseksi asia ei ole kuitenkaan aiheuttanut hankaluuksia. Sellaistakaan tilannetta ei ole tullut, etteikö työaikapankkivapaata olisi saanut pitää ruuhkahuippujen ulkopuolella. Merkit viittaavat Huhtalan mukaan jopa tällä hetkellä siihen, että aikavelan määrä on hieman tasoittunut ja lähtenyt lievään laskuun.

– Niin, tuskin kukaan näitä talletuksiaan unohtaa. Ei vapaita ole sinänsä tarvinnut patistella käyttämään, Huhtala naurahtaa.

Esimiestyössä asia täytyy silti pitää seurannassa, ettei pitämättömien vapaiden lumipallo kasva liian suureksi. Verohallinto aikoo kuitenkin jatkaa työaikapankin käyttöä entiseen tapaan.

– Käytäntö on jo vakiintunut, eikä kertalopetus oikein onnistuisikaan, mutta ei ole myöskään mitään syytä lopettaa käyttöä, Huhtala miettii.

Mielenkiintoista Huhtalan mukaan on jatkon kannalta se, miten työaikapankin käyttö muuttuu sen jälkeen, kun henkilöstöä eläköityy lähi­vuosina.

– Kun henkilöstön keski-ikä alenee, millainen on uuden, nuoremman väen suhtautuminen työaikapankkiin, hän pohtii.

Hyvä keskusteluilmapiiri takaa toimivuuden

Työmarkkinoilla työaikapankki on kilpailuvaltti. Mahdollisuuksiin sovittaa työ ja yksityiselämä entistä paremmin yhteen kiinnitetään Huhtalan mukaan Verohallinnossa huomiota.

– Ehkä ihmiset jaksavatkin paremmin, kun työajat joustavat. Kyllä tätä voi minusta ajatella etuisuutena, Sisko Riikonen pohtii.

Työpaikan arjen pyöritykseen työaikapankin käyttö ei vaikuta, kun asiat suunnitellaan hyvin.

– Enemmän tämä on seurannaisvaikutus kuin itse tarkoitus, Huhtala kuvaa.

Riikosen mukaan työaikapankin käytöstä on helppo sopia työpaikalla, kun keskusteluilmapiiri on hyvä ja toimiva. Työntekijät pääsääntöisesti osaavat ehdottaa oman työn kannalta sopivia hetkiä pitää vapaita.

– Useimmiten se on juuri ylimääräinen lomaviikko esimerkiksi vuosi­loman pitämisen yhteydessä, Riikonen toteaa.