Hyväksytäänkö myös suomi ja islanti Pohjoismaiden neuvoston (PN) työkieliksi? Nykyinen työkieli on ns. skandinaviska, eli ei ruotsi, tanska eikä norja, ja tulkkaus tapahtuu suomeksi ja islanniksi. Valmistelun olennaisiksi osiksi arvioidut asiat myös käännetään.
Kysymyksestä tuli viime vuonna Pohjoismaiden neuvostossa kuuma peruna, ja syksyn istunnossa päädyttiin kompromissiratkaisuun. Sen mukaan myös pöytäkirjat käännetään suomeksi ja islanniksi ja neuvoston jäsenet saavat tehdä aloitteet omalla äidinkielellään.
– Pyrimme myös nopeuttamaan käännöksiin menevää aikaa, niin että neuvoston jäsenet saavat yhdenvertaiset työskentelyedellytykset riippumatta siitä, mitä kieltä he käyttävät, sanoo Britt Lundberg, joka on Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen Åländsk center -puolueen riveissä ja joka oli viime vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja Suomen mandaatilla.
Ratkaiseva päätös työkielistä lykkääntyi näin ollen tulevaisuuteen. Puheenjohtajisto valmistelee asian ja laatii asiakirjat syksyn istuntoon. Tarkasteltavina on monia kysymyksiä.
– Mikä on kohtuullista ja mahdollista? Pitäisikö kaikkien pohjoismaisten kielten olla Pohjoismaiden neuvostossa samanveroisia? Aiomme myös tutkia, miten kansainväliset järjestöt ovat ratkaisseet kielikysymykset, sanoo nykyään PN:n puheenjohtajiston jäsenenä toimiva Britt Lundberg.
Pohjoismaissa on näkymättömiä rajaesteitä, jotka hankaloittavat arkea. Ratkaisu tilanteeseen voisi olla pohjoismainen henkilökortti, sanoo Britt Lundberg.
Joutui pyöritykseen
Kielikysymyksen vuoksi Britt Lundberg joutui Suomessa aikamoiseen julkiseen pyöritykseen annettuaan puheenjohtajiston valmisteluistunnossa ratkaisevan äänen kompromissiehdotuksen puolesta. Häntä syytettiin Suomen hallituksen pettämisestä ja Pohjoismaiden hyvien kielisuhteiden tuhoamisesta.
Nyt kun myrskytuulet ovat laantuneet, hän sanoo joutuneensa verkkotrollien ja ajojahdin kohteeksi ja että hänestä levitettiin valheellista tietoa.
– Se oli epäoikeudenmukaista, sillä olin toiminut parannuksen puolesta. Äänestin kompromissia, sillä se oli rakentava tapa päästä asiassa eteenpäin. Emme olleet saaneet konsensusta aikaan suomen ja islannin asemaa työkielinä koskevassa aloitteessa, joten koko asia olisi jäänyt siihen. Nyt se elää edelleen, hän sanoo.
Pohjoismainen henkilökortti?
Rajaesteiden poistaminen Pohjoismaista oli yksi Pohjoismaiden neuvoston työstämistä aiheista viime vuonna.
– On koko joukko asioita, jotka eivät toimi. Viikoittain minuun otti yhteyttä henkilöitä, jotka kertoivat törmänneensä erilaisiin ongelmiin. Usein kyse oli henkilöistä, jotka olivat muuttaneet maasta toiseen tai jotka asuivat yhdessä maassa ja työskentelivät toisessa. Ja jokaista sellaista kohti, joka kertoo ääneen kohtaamastaan ongelmasta, on monia muita, jotka vain kärsivät hiljaa. Yksi ongelma on, että henkilötunnusta tarvitaan melkein kaikkeen – esimerkiksi asuntojonoon pääsemiseen, päivähoitopaikan hakemiseen lapselle tai pankkitilin avaamiseen – ja se on ongelma henkilöille, jotka ovat aikeissa muuttaa toiseen maahan, Britt Lundberg sanoo.
Siitä syntyi ajatus elektronisesta henkilökortista, joka kelpaisi kaikissa Pohjoismaissa.
– Se voisi toimia pankkitunnusten tapaan, Britt Lundberg sanoo.
Hyväksytään koulutukset
Mitä seuraavaksi tapahtuu, jää nähtäväksi. Jos Pohjoismaiden neuvosto hyväksyy toimenpidesuosituksen, se viedään eteenpäin Pohjoismaiden ministerineuvostoon, joka ottaa siihen kantaa ja laatii toimenpiteitä koskevan asiakirjan.
Rajaesteiksi luetaan myös koulutus ja tutkinnot – tai oikeammin sanottuna niiden arvostus eri maissa. Ei ole mitenkään harvinaista, että käytännön koulutuksiakin koskevat vaatimukset eroavat toisistaan ja että työpaikan saanti toisessa maassa edellyttää ylimääräisiä kokeita tai vastaavaa.
– Suuria kysymyksiä, joiden ratkaisemisen tiellä edetään etsimällä pienimmät yhteiset nimittäjät. Se vaatii todella paljon työtä ja herkkää korvaa. Olen vakuuttunut siitä, että halu olla mukana pohjoismaisessa yhteistyössä kasvaa, kun teemme päätökset konsensuksen hengessä, kun kaikki tuntevat olevansa osallisia, Britt Lundberg sanoo.
