Pohjoismaisilla lakimieskokouksilla on ollut ja on vieläkin merkittävä pohjoismaista lakimieskulttuuria ja oikeusyhteisöä rakentava rooli. Vuoden 1996 lakimieskokouksessa Tukholmassa oli yhtenä aiheena urheilun oikeus. Heti tämän session jälkeen Suomen ja Ruotsin urheiluoikeuden yhdistysten edustajat sopivat kokouspaikalla yhteistoiminnan aloittamisesta.
Yhteistoimintaa ryhdyttiin toteuttamaan tapaamisten ja seminaarien muodossa. Havaittiin, että meillä on paljon opittavaa toisiltamme. Vuonna 2000 yhteistyö laajeni ja syventyi, kun aloitettiin urheiluoikeuden pohjoismaiset symposiumit. Se tuli mahdolliseksi, kun myös Norjassa ja Tanskassa oli jo tuolloin urheiluoikeuden yhdistys. Symposium järjestettiin ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 2006 ja toisen kerran lokakuun 28.–29. päivinä vuonna 2017.
Uusin symposium oli monessa suhteessa menestyksellinen ja ennätyksellinenkin. Osanottajia oli enemmän kuin koskaan, 121. Näistä oli 39 Suomen ulkopuolelta. Selvä enemmistö oli käytännön toimijoita, mutta mukana oli myös yliopistoväkeä.
Seminaarin kielenä oli ensimmäistä kertaa pääasiallisesti englanti. Tähän päätyminen ei ollut helppo ratkaisu, ja jatkossa nähdään, osoittautuuko se pysyväksi. Pohjoismaisissa oikeustieteen seminaareissa kokouskielenä ei yleensä ole englanti.
Se vaikutus kielenvalinnalla oli, että osanottajia oli kymmenestä maasta, siis muualtakin kuin kaikista viidestä Pohjoismaasta. Vaikutuksensa symposiumin herättämään kiinnostukseen oli aihe- ja esiintyjävalinnoilla. Urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimen CAS:n pääsihteeri Matthieu Reeb puhui CAS:n ajankohtaisista näkymistä ja kehittämissuunnitelmista. Reeb osallistui myös pyöreän pöydän keskusteluun lex sportivasta ja CAS:n kehittämisestä. Lex sportiva kiinnostaa tunnetusti ilmiönä muitakin kuin urheilun oikeudesta viehättyneitä tutkijoita.
Doping ja tulevaisuus puhuttivat
Dopingkysymysten käsittelyssä oli mukana maailman antidopingtoimisto WADAn käyttämä asiantuntija, sveitsiläinen asianajaja Ross Wenzell. Norjalaisten hiihtäjien Martin Johnsrud Sundbyn ja Therese Johaugin dopingkäryt eivät voineet olla tulematta esiin, kun keskusteltiin dopingprosessista, urheilijoiden biopassista ja järjestelmän kehittämisestä. Esiintyjinä olivat näet myös Norjan hiihtoliiton lakimies Anne-Lise Rolland ja suomalaiset Markus Manninen, Olli Rauste ja Lauri Tarasti.
Therese Johaugilta jäävät vuoden 2018 olympiakisat väliin, mutta tulonmuodostukseen ei dopingista johtuva toimintakielto näytä vaikuttavan. Norjan hiihtoliitto on maksanut hänen oikeudenkäyntikulunsa, ja hän on saanut entistä tuottoisampia sponsorisopimuksia.
Symposiumissa käsiteltiin sopupeliä pohjoismaisten tapausten ja monitoroinnin valossa ja ruotsalaisen asianajajan Emil Winklerin alustuksen pohjalta aivan uutta urheiluoikeuden ilmiötä e-urheilua. Siitä voidaan olla monta mieltä, onko tietokonepelaaminen urheilua – joissain maissahan luetaan shakkikin urheiluun. Mitä enemmän tietokonepelaaminen saa kilpailun muotoja yleisöineen ja kansallisine liittoineen, sitä enemmän siinä joudutaan ottamaan kantaa samanlaisiin asioihin kuin organisoidussa urheilutoiminnassa.
Tapahtumaa kiiteltiin monelta taholta
Asianajaja Pia Ek alusti klassisesta teemasta, voiko urheilijalla olla immateriaalioikeus urheilusuoritukseensa. Ensimmäistä kertaa pohjoismaisessa seminaarissa käytiin vertaillen lävitse neljän Pohjoismaan urheilun oikeusturvalautakuntien sääntöjä ja toimintaa. Keskustelu osoittautui kiinnostavaksi ja hyödylliseksi. Eri maissa on päädytty hieman erilaisiin ratkaisuihin, mutta tarkoitus on ollut sama: riita-asioita on haluttu saada pois tuomioistuimista ja rakentaa valitustie riippumatomaan urheilun sisäiseen lautakuntaan. Suomenkin urheilun oikeusturvalautakunnassa on tehty vuodesta 1991 merkittävää urheilun vapaaehtoistyötä. Lautakunnan säännöt on uusittu kuluvana vuonna.
Urheiluoikeuden symposiumia pidettiin arvossa laajemminkin: opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen esitti ministeri Sampo Terho, ja Helsingin kaupungin vastaanottoa isännöi kansliapäällikkö Sami Sarvilinna. Pohjoismaista yhteenkuuluvuutta oli jälleen omiaan vahvistamaan mieleenpainuva banketti. Järjestelytoimikunnassa hiukan emmittiin some-seinän rakentamista, mutta toteutuksessa onnistuttiin yllättävän hyvin. Symposium sai myös poikkeuksellisen paljon mediahuomiota.
Palaute symposiumista oli hyvä. Symposiumien sarjaa päätettiin epäröimättä jatkaa. Seuraavan kerran kokoonnutaan vuonna 2019 Tukholmassa. Myös urheilun oikeudessa tiiviimmät ja merkityksellisimmät kansainväliset yhteydet ovat pohjoismaiset.
