Portti Kaakkois- Eurooppaan

Bulgarian talous romahti 1989 Neuvostoliiton markkinoiden ehdyttyä. Talous kutistui peräti 40 prosenttia. Vuodesta 1998 talous on kuitenkin kasvanut kuuden prosentin vuosivauhtia saavuttaen entisen tasonsa vuonna 2004.

Talouskriisi on pysäyttänyt myös Bulgarian nousun, ja tämän vuoden talouskasvun arvellaankin jäävän nollatasolle. Merkittävä osa Bulgarian talouskasvussa on nimittäin ollut ulkomaalaiset investoinnit kiinteistösektorille sekä rahoitussektorille ja vaikka talouskriisin vaikutukset Bulgariassa ovat olleet vähäisempiä kuin muualla Euroopassa, ulkomaalaisten investointien lasku aiheuttaa vaikeuksia Bulgarian taloudelle.

Myös työttömyyden odotetaan kasvavan. Vuoden lopussa työttömyysasteen on arvioitu olevan noin yhdeksän prosenttia ja vuoden 2010 lopussa jo 11 prosenttia (vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä 6,6 prosenttia). Työttömyyden kasvuun tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa suurien valtion omistamien yhtiöiden yksityistäminen, mikä saneeraustoimenpiteiden takia osaltaan lisää työttömyyttä.

Taloudellinen taantuma on heijastunut myös turismiin, joka on merkittävä osa Bulgarian taloutta. Maassa käy vuosittain noin viisi miljoonaa turistia, joista 75 prosenttia mustanmeren rannikon lomakohteissa. Talvimatkailun osalta laskettelukeskuksiin Banskossa ja Pamporovossa on myös paljolti investoitu.

Liiketoimintaympäristö

Turismi luo maahan hyviä toimintaedellytyksiä myös ulkomaisille yrityksille. Kansainväliset yritykset pitävät Bulgariaa porttina Kaakkois-Euroopan markkinoille. Bulgariaa ympäröivän kahdeksan maan väestö on yhteensä noin 70 miljoonaa. Erityisesti iso-britannialaiset sijoittajat ovat löytäneet Bulgarian hyvin. Sen sijaan suomalaisten toimijoiden osuus on vasta marginaalinen.

– Media on mustamaalannut Bulgariaa ja tehnyt sijoittajat varovaisiksi. Ennen taantumaa suomalaisetkin kuitenkin osoittivat kasvavassa määrin kiinnostusta maata kohtaa, maassa kiinteistökauppaa tekevän Fin-Estatesin toimitusjohtaja Jouni Pakarinen toteaa.

Kasvava turismi on luonut uudet kiinteistömarkkinat etenkin rannikolle Varnan ja Burgasin läheisyyteen. Ennen talouskriisiä kiinteistöjen hintojen kasvu oli huikeaa 20–25 prosentin vuositasoa.

Kiinteistömarkkinoiden osalta potentiaalia on loma-asuntotuotantojen lisäksi kaupunkirakentamisessa ja maataloudessa. Infran rakentamisen osalta tieverkostot, vesi- ja viemäriverkostot sekä tietoliikenneyhteydet ovat valtava toimintakenttä, jossa ulkomaalaisille toimijoille on merkittäviä mahdollisuuksia.

Toimintaympäristö ei kuitenkaan ole helpoin mahdollinen. Vaikka EU-jäsenyydestä johtuen lainsäädännön harmonisointityötä tehtiin jo useita vuosia ennen EU-jäsenyyttä ja lainsäädäntö on varsin hyvällä mallilla, käytäntö on kuitenkin valitettavasti toista.

Valtava byrokratian määrä hankaloittaa markkinoilla toimimista ja maassa eletäänkin vielä vahvasti ”leimasinkulttuurissa”, mikä hankaloittaa jopa normaalia asioimista ja juoksevien asioiden hoitamista.

– Esimerkiksi asuntokaupan teossa istutaan pankissa ja notaarilla tuntikausia. Sitä ennen on saatettu tehdä taustatyötä jopa kuukausia, varatuomari Pakarinen selittää.

Vuodesta 2003 lähtien Bulgariassa toiminut Fin-Estates tarjoaa myös konsultointi- ja lakimiespalveluja.

Yleisimmin käytössä oleva yhtiömuoto on osakeyhtiö, jossa vastuu on rajoitettu pääsääntöisesti osakkeen määrään niin kuin Suomessakin. Lisäksi ovat erikseen julkiset pörssinoteeratut osakeyhtiöt. Osakeyhtiöt jakautuvat kahteen päätyyppiin: Eood, jossa on yksi osakkeenomistaja, ja Ood, jossa on useampia osakkeenomistajia. Minimipääoma on 2 500 euroa.

Lisäksi maassa on henkilöyhtiöitä, joista yhtiömies vastaa joko kokonaan tai pääomasijoituksen määrällä kuten Suomessa Ay:t ja Ky:t. Henkilöyhtiöt ovat kuitenkin hyvin pieni vähemmistö yhtiökannasta.

Maassa toteutettiin kaupparekisteri-uudistus julkisen luotettavuuden lisäämiseksi ja osakeyhtiöt ovat velvollisia julkaisemaan tilinpäätökset kuten Suomessakin. Kaikki vanhan kaupparekisterin aikana rekisteröidyt yhtiöt joudutaan rekisteröimään uuteen kaupparekisteriin siirtymäajan puitteissa, joka päättyy vuoden 2010 loppuun. Vanhat yhtiöt, joita ei uudelleenrekisteröidä, purkautuvat. Tästä saattaa muodostua varsin mittava ongelma. Maassa on kymmeniä tuhansia ulkomaalaisomistuksessa olevia osakeyhtiöitä, joita on käytetty kiinteistön ostamiseen Bulgariasta. Suuri osa yhtiöistä saattaa olla ilman asianmukaista edustusta eikä omistajilla välttämättä ole tietoa uudistuksesta.

– Bulgariassa ulkomaalainen yksityishenkilö ei voi omistaa kiinteistöjä, vaan maaomistukset hoidetaan yhtiöhallinnan kautta. Uskoisin, että tässä on kuitenkin jokin sovittelumahdollisuus, Pakarinen pohtii.

Alhainen verotus

Yleinen yhtiöveroaste on kymmenen prosenttia ja arvonlisävero 20 prosenttia. Henkilöverotuksessa käytetään yhtäläistä kymmenen prosentin tuloveroa. Yrityksillä, jotka toimivat korkean työttömyyden alueella, on mahdollisuus jopa nollaprosentin verokantaan tuloverotuksessa edellyttäen, että ne luovat työllistymismahdollisuuksia.

Veroastetta laskemalla on onnistuttu merkittävään verotulojen kasvattamiseen ja harmaan talouden sektorin kaventamiseen.

Myös työlainsäädäntö on Bulgariassa hyvällä tasolla. Lainsäädännössä on turvattu työntekijän perusoikeudet kuten työaika, sairauspoissaolot, irtisanomissuoja ja vuosilomat. Bulgariassa on käytössä viisipäiväinen työviikko. Päivittäinen maksimityöaika on kahdeksan tuntia.

– Bulgarialaiset ovat motivoituneita työntekijöitä, Pakarinen kiittelee.

Köyhyys on kuitenkin edelleen ongelma, vaikka palkat ovat nousseet ja työttömyys alentunut. Palkkojen lähtötaso on ollut niin matala, että noin sadan euron keskipalkalla on vaikea tulla toimeen. Alhainen palkkataso luo omalta osaltaan kasvualustaa myös korruptiolle ja harmaalle taloudelle.

Korruption kitkemiseksi mittavia toimenpiteitä

Bulgariaa on kritisoitu EU:n taholta järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption osalta. Näiltä osin EU:lla on merkittävät mahdollisuudet osaltaan vaikuttaa tilanteen korjaamiseksi. Bulgarialle ”korvamerkityt” 11 miljardin euron EU-tuet ja niiden osittainen jäädyttäminen ovatkin motivoineet hallitusta toimiin järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Erityisesti poliisi- ja verohallinnossa on toteutettu merkittäviä uudistuksia. EU:n ja Yhdysvaltojen avulla järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan on toteutettu mittavia operaatioita ja useita oikeudenkäyntejä on tälläkin hetkellä vireillä. Viimeisen vuoden aikana mediasta on voitu seurata, kuinka korkeassakin asemassa olevia virkamiehiä on pidätetty valtion hallinnossa.

Taistelu korruptiota vastaan vie kuitenkin oman aikansa. Rikos- ja prosessilainsäädäntö on saatettava tämän päivän tasolle. Nykyisellään pitkistä käsittelyajoista ja valtavasta byrokratiasta johtuen jutut vanhenevat käsiin ja esimerkiksi todisteiden hankinnan sekä todistajan suojelun osalta vaaditaan mittavia ponnistuksia.

– Käytännön tasolla pk-yrittäjä ei kuitenkaan kärsi näistä ongelmista, Pakarinen rauhoittelee.

Vankilat täynnä

Suurin osa Bulgarian lainsäädäntöä harmonisoitiin EU-vaatimuksia vastaavaksi jo jäsenneuvottelujen aikana. EU-oikeudesta johtuen myöskään EU-normien kanssa ristiriitaisia säädöksiä ei sovelleta. Mittavin lainsäädäntöhanke on ollut uusi perhe- ja jäämistöoikeus, jonka odotetaan astuvan pian voimaan. Kyseinen lainsäädäntö päivittää perheoikeudelliset suhteet tämä päivän tasolle. Rikoslain uudistaminen on seuraava suurempi hanke, jota maassa odotellaan.

Bulgarian oikeuslaitos on kolmiasteinen. Käräjäoikeus käsittelee riita- ja rikosasiat ensimmäisenä asteena. Alueoikeus käsittelee toisena asteena käräjäoikeudesta tulleet valitukset ja ensimmäisenä asteena tietyt merkittävämmät jutut. Näistä jutuista valitetaan hovioikeuteen. Viimeisenä valitusasteena on korkein oikeus.

Lisäksi on erityistuomioistuimina sotilasoikeus ja hallinnolliset tuomioistuimet (hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus).

Osassa rikosjutuista on käytössä lautamiesjärjestelmä. Lautamiehen tulee olla 21–70-vuotias, hyvämaineinen ja nuhteeton Bulgarian kansalainen. Jutun laajuudesta ja merkittävyydestä riippuen lautamiesten määrä vaihtelee kahdesta kolmeen ja tuomareiden määrä yhdestä kahteen. Lautamiehillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tuomareilla.

Kansalaisten luottamus tuomioistuinlaitokseen erityisesti rikosasioiden käsittelyssä on heikko. Sen sijaan siviiliprosessiin luotetaan enemmän. Siviilituomioiden täytäntöönpanossa on myös ongelmia, koska byrokratiasta johtuen täytäntöönpano on kankeaa ja aikaa vievää. Pitkien prosessien aikana velallisella on mahdollisuus hukata ja hävittää omaisuutta velkojien tavoittamattomiin. Tällaisen omaisuuden ja myös rikoshyödyn jäljittäminen on hankalaa, ellei jopa mahdotonta.

Yleisimmin rikosasioissa langetetaan vankeusrangaistus eikä tilanne maan vankiloissa olekaan kehuttava. Vankiloiden kunto on suhteellisen heikko ja ne toimivat kapasiteettinsa äärirajoilla.

 

Bulgaria pähkinänkuoressa

Asukasluku: 7,9 miljoonaa
Pinta-ala: 111 000 km2
Pääkaupunki: Sofia
WTO:n jäsen 1.12.1996 lukien
EFTA-sopimus vuodesta 1993 alkaen
EU:n jäseneksi 1.1.2007
BKT: 23,4 mrd €, henkeä kohti 3 268 € (2006)
Korkea koulutustaso: 15 prosentilla väestöstä yliopistotutkinto
Työttömyys: 6,6 prosenttia vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä
Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallit, vaatteet ja tekstiilit, elintarvikkeet ja viini, tupakka, koneet ja laitteet
Tärkeimmät vientituotteet: vaatteet ja jalkineet, rauta ja teräs, metallituotteet, huonekalut, viinit, ruusuöljy

 

Energiakysymykset pinnalla

Bulgarian hiilivarannot ovat suuret, mutta öljy- ja kaasuvarat suhteellisen pienet. Bulgaria tulee kuitenkin olemaan merkittävä öljyn ja kaasun kuljetusreitti. Vireillä on useita öljyputkihankkeita ja kaksi kaasuputkihanketta.

Bulgariassa on kolme öljynjalostamoa. Lukoilin omistama Neftochim Bourgas on eteläisen Balkanin suurin jalostamo, kapasiteetiltaan 7,5 miljoonaa tonnia raakaöljyä vuodessa.

Vuonna 2008 Bulgaria allekirjoitti Venäjän kanssa sopimuksen southstream-kaasuputken rakentamisesta Bulgarian kautta Eurooppaan.

Energiasektori on ja tulee olemaan merkittävä ulkomaalaisten investointien kohde, koska modernisointi vaatii vielä huomattavia investointeja, jotta tuotantolaitokset saataisiin EU:n tasolle. Potentiaalisia liiketoimintakohteita energian tuotannossa ovat vaihtoehtoiset energiahankkeet kuten tuuli- ja vesivoima sekä olemassa olevien laitosten ja verkkojen modernisointi.

Bulgarian ympäristölainsäädäntö on EU-vaatimusten mukainen ja Bulgaria on myös allekirjoittanut Kioton sopimuksen. Käytännössä päästöjen ja jätehuollon kanssa on paljolti haasteita, jotka liittyvät niin asenteisiin kuin suoriin investointeihinkin.