Elämme niukkoja aikoja. Yritykset säästävät ja yt-menettelyjä käydään eri puolilla. Julkinen sektori on velkaantunut ja velkaantuu koko ajan. Velkaantumisen kierteen katkaisemiseksi julkista hallintoa tulee uudistaa ja kuluja leikata. Meiltä edellytetään säästöjä, rakenteellisia uudistuksia sekä maltillisia palkkaratkaisuja. Näin meille on kerrottu, ja varmaankin useimmat meistä lähtökohtaisesti hyväksyvät ainakin osan tavoitteista. Aina on paikallaan pysähtyä miettimään, mitä teemme, voimmeko tehdä asioita paremmin ja tehokkaammin ja miten tämä saavutetaan. Maailma muuttuu ympärillämme ja meidän tulee muuttua sen mukana pysyäksemme kehityksen rattailla.
Muutos ja muutospaineet koskevat useimpia meistä sekä organisaatioita, joissa työskentelemme. Julkishallinto ja siinä ohessa myös tuomioistuinlaitos- on suuren paineen kohteena. Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2013 oikeudenhoidon uudistamisohjelman vuosille 2013–2025. Lakimiesliitto kritisoi ohjelmaa. Pääpaino kritiikissä oli ohjelman keskittyminen juustohöylämäisesti säästöjen hakemiseen ilman, että samalla kokonaisvaltaisesti olisi mietitty, mitkä ovat oikeudenhoidon tavoitteet ja oikeushallinnon tehtävät, miten niitä tulisi kehittää ja mikä vaikutus toimenpiteillä on kansalaisten (tässä niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin) oikeusturvaan ja sen saatavuuteen. Lakimiesliitto päätti laatia ja julkaista oman oikeusturvaohjelman. Se julkaistiin kesällä 2014, ja sen pohjalta on virinnyt myös julkisuudessa vilkas keskustelu oikeusturvasta ja siihen liittyvistä ongelmista. Selvityksien pohjalta nähdään, että Suomessa panostus oikeudenhoitoon per capita on selkeästi matalammalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tämä on heijastunut muun muassa tuomioistuinten ruuhkautumiseen, oikeudenkäyntien kestoon sekä siten oikeusturvan heikentymiseen. Kehitys Suomessa on ollut huolestuttavaa. En ainakaan itse ole havainnut tahoja, jotka olisivat tästä asiasta eri mieltä.
Liiton oikeusturvaohjelma sisältää lukuisia toimenpiteitä, joilla oikeudenhoitoa voidaan kehittää. Yksi keskeisin on tuomioistuinviraston perustaminen. Syksyn mittaan eri yhteyksissä, muun muassa poliittisten vaikuttajien ja ministeriön virkamiesten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on ainakin minulle nyt kirkastunut se ajatus, että suomalaisen oikeusvaltion suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää tuomioistuinviraston perustamista ja liiton esittämällä tavalla Tanskan mallin mukaisesti rakenteeltaan kevyenä. Käydyn keskustelun pohjalta uskaltaisin olla jopa toiveikas tavoitteen täyttymiselle lähitulevaisuudessa. Itse asiassa muuta vaihtoehtoa ei ole.
Vuosi 2014 oli liiton toiminnan kannalta menestyksekäs. Vietimme 70-vuotisjuhlia lukuisilla paikkakunnilla ja liiton toimijat tapasivat tuhansia jäseniä eri tilaisuuksissa. Liiton toiminta kiinnostaa. Vuosi 2015 tulee niin ikään olemaan merkittävä vuosi. Jäsenten tarpeita palvelevien toimintojen ja etujen kehittämistyö jatkuu. Syksyllä järjestetään Lakimiespäivä ja valitaan uusi valtuuskunta. Jäsenistöllä on vaaleissa jälleen vaikuttamisen paikka.
Palaan otsikkokysymykseeni. Onko meillä positiivi-sia näkymiä edessämme? Omalta osaltani vastaan edellä todetun perusteella, että kyllä varmasti on.
Jarmo Hyvärinen
Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja
