Näillä sanoilla alkaa EY-tuomioistuimen julkisasiamies Miguel Poiares Maduron lausunto koskien Suomen korkeimman oikeuden ennakkoratkaisupyyntöä.
Kolmen roolin mies
Helsingin Sanomat uutisoi 29.9.2006: ”Suomi joutuu päättämään pirtun tuontiluvan laillisuudesta”. Uutinen koski EY-tuomioistuimen päätöstä liittyen edellä mainittua ennakkoratkaisupyyntöön. Päätös oli odotettavissa, koska tuomiostuimen julkisasiamies Miguel Poiares Maduro oli jo 13.7.2006 antanut asiassa samansuuntaisen lausuntonsa. Ja suoraan siitä on alussa oleva lainaus.
Sattumalta julkisasiamies Maduro saapui Suomeen juuri 29.9.2006. Suomessa hän oli kuitenkin eri roolissa. Tällä kertaa oli esillä pääasiassa hänen professori-minänsä. Maduro oli näet kutsuttuna luennoitsijana kahdessa eri seminaarissa. Perjantai ja lauantai kuluivat Helsingin yliopistolla seminaarissa nimeltä ”Chasing Constitutionalism”. Maanantaina oli luentofoorumina puolestaan Eduskunnan 100-vuotisjuhliin kuulunut ”Demokratia ja säädöspolitiikka” -juhlaseminaari.
Madurosta löytyy kolmaskin rooli. Hän on tänä vuonna julkaissut esseeteoksen Crónicas de um peixe fora de água. Vapaasti suomennettuna nimi voisi olla Tarinoita kalasta kuivalla maalla. Kirjoitukset käsittelevät monia aiheita kuten rakkautta, demokratiaa, ruokakulttuuria, googlea, elokuvaa ja jalkapalloa.
Täysin muuta kuin juridiikkaa kosketteleva teos ei ole kuitenkaan tullut yllätyksenä Maduroa tunteville. Hän on näet tieteellisiin kirjoituksiinsa, luentoihinsa ja siis jopa julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksiin sisällyttänyt vertauksia, aforismeja ja runollisia elementtejä. Tunnetuin lienee jo alussa mainitussa Suomen ennakkoratkaisupyynnössä annettu lausunto.
– EY-tuomioistuimen kielenkääntäjät eivät oikein pidä tästä tavastani kirjoittaa lausuntoja. Se nimittäin hidastuttaa heidän työtään. He eivät voi kääntää vapaasti, vaan joutuvat näkemään vaivaa ja etsimään kunkin maan virallisen käännöksen sekä liittämään alaviitteeseen kääntäjän nimen. Muilta tahoilta olen saanut pelkästään myönteistä palautetta tästä ”runollisesta” tavastani kirjoittaa lausuntoja, Maduro toteaa hieman huvittuneena.
Edellä mainitun lausunnon alaviitteestä onkin luettavissa, että kyseessä on Shakespearen näytelmä Othello. Suomalainen käännös on Yrjö Jylhän.
Julkisasiamiehellä ja tuomareilla sama status
Julkisasiamiehen ratkaisuja odotetaan yleensä suurella innolla, koska ne ennakoivat pitkälle, mihin suuntaan tuomioistuimen päätös on kallistumassa.
EY-tuomioistuimen jäsenet eivät kuitenkaan saa millään tavoin kommentoida tai selitellä ratkaisujaan ja niiden taustoja. Päätökset puhuvat puolestaan. Niinpä keskustelussa julkisasiamies Maduron kanssa pysytelläänkin yleisillä linjoilla.
Julkisasiamiehen tehtävän mallina on lähinnä ollut Ranska ja Alankomaat, joista on muokattu EY-tuomoistuimen tarpeisiin soveltuva julkisasiamiesjärjestelmä.
– Järjestelmä on saanut alkunsa useastakin syystä. Ensinnäkään EY-tuomioistuimen päätöksiä ei voi saattaa minkään muun tuomioistuimen arvioitavaksi. Päätökset ovat siis lopullisia. Tätä järjestelmää on kuitenkin hieman muuttanut Ensimmäisen asteen tuomioistuimen perustaminen EY-tuomioistuimeen. Mutta julkisasiamies-järjestelmä on pysynyt alusta lähtien samana, Maduro taustoittaa.
– Toisaalta EY-tuomioistuimen tuomarit tekevät päätöksensä ulospäin yhtenäisenä kollegiona. Päätösten yksimielisyyttä, mahdollisia eriäviä kantoja tai eri kannalla olevien tuomareiden henkilöllisyyttä ei julkisteta. Näin suojataan tuomareiden riippumattomuutta ja varjellaan heitä kansallisen painostuksen mahdollisuudelta. Julkisasiamiehen lausunto toimii tavallaan etukäteen annettuna äänestyslausuntona silloin, kun julkisasiamies ja tuomioistuin päätyvät eri lopputulokseen.
– Julkisasiamiehen lausunnosta saa myös tarvittaessa huomattavan paljon lisää informaatota. Tuomioistuimen päätökset ovat perusteluiltaan ytimekkäitä ja tiukan juridisia. Julkisasiamies voi lausunnoissaan olla pohdiskelevampi ja laveampi. Hän on myös vapaampi keksimään uusia ratkaisuja ja linjauksia. Vaikka tuomioistuin ei juuri siinä ratkaisussa, johon lausunto on kirjoitettu, vielä soveltaisikaan julkisasiamiehen uutta ideaa, saattavat nämä avaukset myöhemmin siirtyä osaksi tuomioistuimen tulkintadoktriinia, Maduro selventää.
EY-tuomioistuinten internet-sivuston mukaan tuomioistuimen päätökset usein noudattavat julkisasiamiehen lausuntoa. Näin yksiselitteinen ei asia käytännössä Maduron mukaan kuitenkaan ole.
Julkisasiamiehen lausunnon lopputulos on tosin melko usein sama kuin tuomioistuimen päätös. Jonkinlaisena myyttinä Maduro pitää kuitenkin väittämää siitä, että määrä olisi 80 prosenttia. Tarkkoja tilastoja kun asiantilasta ei ole olemassa.
– Vaikka lopputulos onkin melko usein sama, julkisasiamiehen lausunto ja tuomoistuimen päätös poikkeavat monasti hyvinkin paljon sisällöltään toisistaan. Olennaiset poikkeamat ovat yleensä päätöksen perusteluissa. Tuomioistuimen päätöksiä ja julkisasiamiehen päätöksiä luetaankin usein yhdessä, jotta saataisiin asiasta kokonaiskuva.
Julkisasiamies on tuomioistuimessa Maduron mukaan statukseltaan täysin rinnastettavissa tuomarin asemaan. Ja heidän valintatapansakin on samanlainen. Tuomarien ja julkisasiamiesten on täytettävä samat pätevyysvaatimukset kuin heidän oman maansa korkeimpiin tuomarin virkoihin nimitettävien henkilöiden. Tuomioistuin nimittää heidät jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella. Silti he eivät siis ole tuomareita eivätkä osallistu tuomareiden neuvonpitoon.
Pähkinänkuoressa: EY-tuomioistuin ja sen julkisasiamies
Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimuksella vuonna 1952. Sen toimipaikka on Luxemburgissa.
Tuomioistuin huolehtii siitä, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Tällä tavoin taataan, että laki on sama kaikille. Tuomioistuin varmistaa muun muassa, etteivät kansalliset tuomioistuimet ratkaise samoja asioita eri lailla.
Yhteisöjen tuomioistuimessa on yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta, joten EU:n kaikki 25 kansallista oikeusjärjestelmää ovat siinä edustettuina. Tehokkuussyistä tuomioistuin kuitenkin kokoontuu harvoin täysistunnossa. Yleensä se kokoontuu suurena jaostona, johon kuuluu 13 tuomaria, taikka kolmen tai viiden tuomarin jaostona.
Euroopan Yhteisöjen tuomioistuinta avustaa kahdeksan julkisasiamiestä. Viisi valitaan pysyvästi seuraavista maista: Espanja, Italia, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. Kolme muuta valitaan muista jäsenmaista noudattaen aakkosjärjestystä. Tällöin käytetään kunkin jäsenmaan oman kielen mukaista nimeä. Seuraavaksi päättyy Portugalin julkisasiamiehen kuusivuotiskausi. Seuraavana aakkosjärjestyksessä on Suomi, joka näin saa ensimmäisen julkisasiamiehen EY-tuomioistuimeen.
Julkisasiamiesten tehtävänä on esittää perustellut ratkaisuehdotukset yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetuissa asioissa. Heidän on toimittava avoimesti ja puolueettomasti.
Julkisasiamies toimii tehtävässään avustaen yhteisöjen tuomioistuinta analysoimalla asian tosiseikkoja ja oikeudellisia kysymyksiä. Hän antaa yhteisöjen tuomioistuimelle ehdotuksen siitä, minkälaiset vastaukset kansallisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin hänen mielestään pitäisi antaa.
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ei sido yhteisöjen tuomioistuinta, vaikka tuomioistuimen päätökset usein sen lopputulosta noudattavatkin. Julkisasiamiehen rooli ei siis ole tuomarin eikä syyttäjän rooli, vaan heillä on täysin omanlaisensa, erillinen ja itsenäinen tehtävänsä tuomioistuimen palveluksessa.
Tuomareiden ja julkisasiamiesten toimikausi on kuusi vuotta ja se voidaan uusia.
Lisätietoja: http://curia.europa.eu/fi/actu/communiques/cp99/cp9934fi.htm
KUKA?
Miguel Poiares Maduro
Syntynyt 1967 Portugalissa
Koulutus
• Oikeustieteellinen perustutkinto Lissabonin yliopisto 1990
• Oikeustieteen tohtori Euroopan yliopisto instituutti (European University Institute)Firenze, 1996
• Opiskellut Fulbright-apurahalla Harvardin yliopistossa vuonna 1998.
Työtehtävät
• Luennoitsija Euroopan yliopisto instituutti 1991–1996
• Eurooppaoikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori Lissabonin uudessa yliopistossa (Universidade Nova de Lisboa) 1997 lähtien
• Varajohtaja Kansainvälisen kauppaoikeuden akatemia (Academy of International Trade Law)
• Vieraileva professori mm. seuraavissa yliopistoissa: London School of Economics; College of Europe, Natolin; Ortega y Gasset Insititute, Madrid; Katolinen yliopisto, Portugali ja Institute of European Studies, Macao.
• Toimittaja tieteellisissä julkaisuissa kuten European Law Journal ja Hart-kustantamon eurooppaoikeudellinen kirjasarja
• Toimituskunnan jäsen useissa oikeustieteellisissä kausijulkaisuissa.
• EY-tuomioistuimen julkisasiamies 7.10.2003 lähtien
Palkintoja:
• The Rowe and Maw Prize -nimisen palkinnon ensimmäinen palkinnonsaaja
• Saanut väitöskirjastaan Prize Obiettivo Europa -nimisen palkinnon (paras väitöskirja koskien EU-oikeutta).
Julkaisuja:
• Lukuisia kirjoituksia koskien lähinnä EU-oikeutta
• Pääteos We The Court – The European Court of Justice and the European Economic Constitution, 1998
• EU:n perustuslaillisuutta tarkasteleva, Portugalissa julkaistu A Constituiçao plural. Constitucionalismo e Uniao Europeia, 2006
• Esseeteos Crónicas de um peixe fora de água (Tarinoita kalasta kuivalla maalla) 2006